Uskonnottomien vakaumuksen kunnioittaminen sairaalassa
Sosiaaliset tavat: Perheen ja ystävien merkitys korostuu ihmisen sairastaessa.
Uskonnolliset toimitukset: Ei uskonnollisia toimituksia, ei siis myöskään hätäkastetta. Vanhempien toivomuksesta lapselle voidaan antaa nimi.
Kuoleva potilas: Rauhallinen ympäristö, mieluiten oma huone, jossa omaiset ja ystävät voivat hyvästellä kuolevan. Monet kuolisivat mieluiten kotona, jos mahdollista. Ei uskonnollisia symboleja. Muutenkin potilaan toivomuksen mukaiset järjestelyt, esim. mahdollisuus keskustella sairaalapsykologin kanssa.
Vainajan käsittely: Omaisilla mahdollisuus vainajan näkemiseen (kiireettömästi), haluttaessa myös pukemiseen ja arkkuun laittamiseen. Siviilihautajaiset, ellei vainaja ole eläessään esittänyt muuta toivomusta. Ei uskonnollisia symboleja, sormien ristimistä tms.
Muuta: Ei erityistä. Tarvittaessa siviilihautajaisiin saa apua Pro-Seremonioilta ja/tai paikallisesta vapaa-ajattelijayhdistyksestä, mutta kaikki järjestelyt voidaan myös hoitaa kokonaan omaisten voimin.
Lisätietoa: www.pro-seremoniat.fi
Uskonnottomien vakaumuksen kunnioittaminen ja kirkkoon kuulumattomuuden huomioon ottaminen sairaaloissa kaipaa kehittämistä. Kehittämistarpeet ilmenevät mm. saattohoidossa ja kriisiavussa. Sairaalapsykologien, sosiaalityöntekijöiden ja psykiatristen sairaanhoitajien palveluja toki on, mutta henkilökunnan mitoituksessa säästetään viitaten sairaalapappien palveluntarjontaan. Kaikki kuolevat potilaat eivät kuitenkaan kaipaa pappia petinsä viereen.
Kirkon oppaassa "Vakaumuksen kunnioittaminen" on puuttunut kokonaan uskonnottomien ja ateistien huomioon ottaminen. Monet pienetkin vähemmistöuskonnot on käsitelty, mikä on hyvä, mutta uskonnottomia ei ole noteerattu mitenkään. Täydentävää ohjevihkoa tarvitaan, ja sellainen on myös tarjolla lyhyen kaavan mukaan. Käydessään luennoimassa kuoleman kohtaamisen ammattiryhmille Pro-Seremonioiden toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi- Karjalainen on laatinut täydentävän lisälehden.
Uskonnottomien vakaumusta koskevien ohjeiden julkaiseminen kuuluu terveydenhuollon järjestelmälle, josta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Sen tulisikin kiireesti julkaista kaikkien katsomusten huomioimisesta uskontosidonnaisuudesta vapaa ohjeistus.