”Kakkoseksi yksilösarjassa nousi valtionsyyttäjä Mika Illman. Hänen ansioikseen katsottiin sinnikkäät, demokratian periaatteista, syyttäjän toimenkuvasta ja teknisistä realiteeteista välittämättömät pyrkimykset sananvapauden rajoittamiseksi Internetissä.”
Illman, yhdessä vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään kanssa, pyrkii kitkemään intenetistä rasismin ja muukalaisvihan. Tavoite on tietenkin hyvä, mutta keinot, joilla kansaa yritetään sivistää, ovat suoraan poliisivaltiosta.
Kun Halla-ahon syytteelle oli poliittista painetta, Vihreiden naisten tehtyä tutkintapyynnön – sinänsä hyvinkin aiheellisen – Halla-ahon pöyristyttävästä kirjoittelusta, ja mainitut tekstit olivat syytekohtien osalta vanhentuneet, piti syyttäjän takertua oljenkorsiin. Halla-ahon sivuilla on runsaasti materiaalia, jonka voi luokitella rasistiseksi tai muuten vain sivistymättömäksi vääristelyksi, panetteluksi ja kärjistämiseksi.
Halla-ahon syytteeseen johtaneessa kirjoituksessa on kaksi kohtaa, joista syyte on nostettu. Ensimmäinen koskee profeetta Muhammadia. Halla-aho osoittaa, kenelle se on tarkoitettu, kirjoittamalla ”Aion seuraavaksi heittää Mikalle syötin”. Sen jälkeen tulee syytteenalainen virke:
”Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto.”
Halla-aho kysyy seuraavaksi retorisesti, onko rikollista ilmaista tosiasia, että profeetta ”Muhammad kihlasi 6- tai 7-vuotiaan Aishan. Heidän liittonsa ’täyttyi’ Aishan ollessa 9-vuotias. ” Kirjoittajan tarkoitus on tämän jälkeen loogisesti osoittaa, että koska muslimien velvollisuus on noudattaa sunnaa, profeetan elämäntapoja, eikä profeetta koskaan tehnyt mitään mikä ei olisi esimerkillistä, jokaisen muslimin velvollisuus on harjoittaa pedofiliaa.
Toinen syyte on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Se tuli samassa kirjoituksessa olleesta virkkeestä, jossa Halla-aho vertaa Kaleva-lehden pääkirjoituksessa ollutta arvelua suomalaisten päissään tappamisesta kansallisena, ehkä suorastaan geneettisenä erityispiirteenä, somaleihin. Virke kuuluu:
”Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.”
Halla-aho esittää, että virke on perusteltu, koska rikos- ja työttömyystilastot tukevat oletusta. Hän korostaa, ilmeisen ironisesti, että kyse on vain arvelusta. Asiayhteys ei jätä ketään epäselväksi virkkeen satiirisuudesta. Halla-aho kertoo halunneensa testata, voiko somaleista sanoa saman kuin suomalaisista. Ei voi, ei edes satiirisesti.
Mielestäni koko syyte on tekaistu ja erittäin heppoinen. Olen hyvin huolissani suomalaisten sananvapaudesta.
Islam ei kokonaisuutena ole pedofiiliuskonto, vaikkakin islamissa lapsivaimot ja pakkoavioliitot ovat valitettavan tavallisia. Käytäntöä pitää arvostella ja sitä sopii arvostella hyvinkin kärkevästi. 9-vuotiaan tytön kanssa sukupuoliyhteydessä oleminen on nykymittapuun mukaan sairasta. Lisäksi se on yleisesti tuomittua.
Jussi Halla-aholla pitää olla oikeus kutsua islamia pedofiiliuskonnoksi. On vastenmielistä, jos ihminen ei saa ajatella eri tavalla kuin minä ja vielä vastenmielisempää, jos hän ei saa ilmaista ajatuksiaan vapaasti, ilman pelkoa oikeudenkäynnistä.
Halla-aholla on myös oltava oikeus, kuten kenellä tahansa, esittää satiirisia huomioita yhteiskunnan ja virkamiesten moraalis-juridisista kaksoisstandardeista. Halla-aho on perustellut agendansa nettisivuillaan erinomaisesti. Politiikassa tietenkin saa ja pitää olla eri mieltä. Halla-ahon on saatava esittää näkemyksensä, jotta niitä voi kritisoida ja jotta niistä voi keskustella. Tämä on itsestään selvää. Sananvapaus ei voi tarkoittaa pelkästään miellyttävien ja turvallisten näkemysten esittämistä. Sananvapaus on myös oikeutta kärjistää, provosoida ja loukata.
Mikä pahinta, Halla-aho saa valtiollisen ammattiloukkaantumiskoneiston ansiosta marttyyrinkruunun, joka lisää hänen ja hänen poliittisesti kyseenalaisen liikkeensä suosiota. Samoin kävi eurovaaleissa hollantilaiselle Geert Wildersille, joka sai syytteen poliittista islamia sekä terrorismia kritisoineesta Fitna -lyhytelokuvastaan.
Oikeus arvostella kärkevästi islamia, kirjoittaa mediakriittistä satiiria ja pilkata valtionsyyttäjää eivät ole ainoastaan äärioikeistolaisten rasistien agendalla. Jos Halla-aho tuomitaan, siitä tulee ennakkotapaus, ja äkkiä olemme palanneet vuoteen 1964, Hannu Salaman Juhannustansseihin. Vuonna 2009 tanssitaan tosin Ramadan-tansseja.
Huolestuttavinta asiassa on se, että valtiovalta on kaikesta päätellen ottanut yhden monoteistisen uskonnon, islamin, sekä tietyt kansanryhmät, somalit ja muslimit, erityissuojeluunsa ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhdenvertaisuus sekä sananvapaus ovat näiltä osin mennyttä. Toisista saa sanoa vapaasti, toisista ei. Ja näin ollen demokratia voi entistä huonommin ja ääriliikkeiden suosio kasvaa entisestään.