Mitä tehdään, kun lapsen nimeksi pitäisi tulla Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen tai Pikku-Myy, mutta vanhemmat eivät kuulu kirkkoon eivätkä halua kastaa lastaan kirkon jäseneksi? Yhä useammat vanhemmat valitsevat ristiäisten sijaan nimiäiset. Uskonnon ei tarvitse liittyä lapsen nimenantojuhlaan millään tapaa. Meillä kaikilla on nimi, kulttuuriin katsomatta, ja näin on ollut jo ties kuinka kauan.

Kuinka nimenantojuhlat järjestyvät Suomessa? Haastattelimme Pro-Seremonioiden juhlapuhujaa Susanna Leinoa. Pro-Seremoniat on uskonnottomia juhlapalveluja tuottava yhdistys.

Tilastotietojen mukaan kirkollisten kasteiden määrä on koko ajan laskussa; samalla nimiäiset lisääntyvät. Mistä luulet tämän johtuvan?

Enemmän ja enemmän ihmiset nykyään joutuvat ja heidän oletetaan ottavan selkeästi kantaa myös elämänkatsomuksellisissa asioissa – kirkkoon kuuluminen ei ole itsestäänselvyys, se on yhä enemmän tietoinen, perusteltu valinta. Tapaluterilaisuus on melko ahtaalla. Pääkaupunkiseudulla yli 60% avioliitoista solmitaan siviilisti, joten luonnostaankin myös kasteiden määrä vähenee. Enenevässä määrin tiedetään, että kastejuhla ei ole ainoa mahdollisuus, ja nimiäisjuhlat ovat alkaneet vakiinnuttaa hiljalleen niin asemaansa kuin muotoaankin. Kukapa vanhempi ei haluaisi lastaan suvun ja läheisten kanssa juhlistaa, eli olemassa oleva vaihtoehto kastejuhlalle on todella tärkeä.

Onko tämä nyt vain kristinuskon matkimista? Kastehan on kristillinen juhla.

Ensiksi tekee mieli mainita, että kasteessahan ei anneta nimeä, vaikka se usein sen yhteydessä ensimmäistä kertaa julkistetaan; nimenanto hoituu paperityönä joka tapauksessa. Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan yhteyteen, jäseneksi. Mutta siis, viittaan edelliseen vastaukseeni: jokainen lapsi on ansainnut juhlat. On melko karua ajatella, että vain uskonnollinen kehys tarjoaisi tarpeeksi suuren syyn järjestää juhlat. Nimiäiset ovat aina hieman erilaiset, lapsen vanhempien ja suvun näköiset. Niissä ei ole pakollisia kaavoja, ja siksikin on kummallista ajatella, että tässä matkittaisiin kristinuskoa. Nimiäiset voivat hoitua hyvinkin yksinkertaisesti ilman mitään kummempaa ohjelmaa kahvittelun ja ruoan merkeissä, juhlapuhuja voi tuoda juhlavuutta ja arvokkuutta, yleisö voi olla osallisena erilaisissa leikeissä ja yhteislauluissa, mukana on musiikkia, lapselle voidaan istuttaa puu… Juhlissa juhlaväki osoittaa tukensa perheelle ja on mukana onnea ja iloa jakamassa. Lapsi otetaan osaksi sukuaan ja yhteisöä, ja se on hurjan arvokasta.

Ketkä järjestävät nimiäisiä?

Ymmärrykseni mukaan useimmat vanhemmat haluavat jotenkin juhlistaa lasta läheistensä kanssa. Nimiäiset voivat olla tosi pienetkin.

Miten lapsen nimen rekisteröinti tapahtuu?

Suomessa syntyneen lapsen vanhemmat saavat postin kautta paperit, jotka täytetään määräaikaan mennessä ja toimitetaan maistraattiin.

Nimiäisiin voi tilata juhlapuhujan, mutta voiko puheen pitää esimerkiksi joku lähiomainen?

Ilman muuta, eivätkä nämä kaksi asiaa millään lailla sulje toisiaan pois.

Kuka tai mitä ovat Pro-Seremoniat?

Lainaan suoraan sivuiltamme:

“Pro-Seremoniat on suomalaisten siviilijärjestöjen yhteisesti perustama, voittoa tavoittelematon palvelukeskus, joka tarjoaa tietoa ja palvelua uskontokuntiin sitoutumattomien perheitten juhliin.”

Jatkan: Pro-Seremonioilta voi tilata nimiäisiin, häihin ja hautajaisiin juhlapuhujan, jonka kanssa suunnitellaan tilaisuuden kulku ja puheen sisältö, joka asiakkaalla on oikeus tarkistaa hyvissä ajoin etukäteen. Hyvin suosittu palvelu on tilata meiltä esimerkiksi pelkät kummitodistukset tai isovanhempien todistukset, jotka ovat pikantti lisä ja ihana muisto.

Entä jos joku haluaakin nimiäis-ristiäiset?

En osaa oikein kuvitella tällaista tilannetta, tarvetta ei ainakaan minun tietääkseni vielä ole ilmaantunut. Teoriassa mielenkiintoinen ajatus: jos esimerkiksi ristiäiset ovat kotona, miksei juhliin toisaalta saisi yhdistettyä myös nimiäispuhetta, joka on sitten uskonnolliseen sisältöön nähden laadittu kuitenkin eri näkökulmasta ja jossa korostuvat jokseenkin eri asiat. Käytännössä henkilökohtaisesti en näe tällaista erityisen toimivana. Häihinhän meiltä saatetaan pyytää puhuja vaikkapa käräjätuomarin lisäksi, koska meillä valitettavasti ei vielä ole vihkioikeutta.

Kuuluvatko nimiäisiin kummit? Kummilusikat?

Suurin osa haluaa lapselleen kummivanhemmat, noin 2-4 kappaletta. Nämä voivat antaa nimiäisissä kummilupauksen ja saada kummitodistuksen. Lisäksi he voivat seremonian yhteydessä esimerkiksi sytyttää kynttilän, lausua runon, asettaa lapsen pään päälle kukkaseppeleen ja niin edelleen. Kummit antavat nykyään monenlaisia erilaisia kummilahjoja, mutta kummilusikka pitää pintansa. Oman käsitykseni mukaan kummilusikassa ei ole mitään erityisen kristillistä, vaan se on kaunis muisto.

Kuinka vieraat suhtautuvat vanhempien päätökseen viettää nimiäisiä?

On tilanteita, että vanhemmat saattavat jännittää etukäteen sukulaisten suhtautumista jättää lapsi kastamatta, ja on ymmärrettävää, että tärkeiden ihmisten mielipide tottakai on tärkeä. Jokainen perhe elää kuitenkin omien vakaumustensa mukaisesti, ja yleensä tällaiset asiat saa keskustelemalla sovittua. Vanhemmat kertovat yleensä, että haluavat antaa lapsen itse rauhassa kasvaa ja päättää omasta katsomuksestaan. Nimiäisseremonia yleensä on niin koskettava ja lämminhenkinen ja kaunis, etteivät vieraat jää pahemmin kaipaamaan pappia.

Mistä saa lisää tietoa nimiäisistä?

Pro-Seremonioiden nettisivuilta ja toimistosta.

Kimmo Laine