Pääkirjoitus/Vapaa Ajattelija 3/2009
Jussi K. Niemelä
Vapaa-ajattelu koetaan suuren yleisön parissa helposti negatiiviseksi asiaksi, onhan ateismi määritelmän mukaan jumaluskon puuttumista, jopa ”jumalankieltämistä”.
Ongelmaan on kuitenkin yksinkertainen ratkaisu. Se piilee sanassa ’bright’ (kirkas, valoisa, välkky). Pohjois-Amerikassa ateistit ovat kokeneet olevansa monin tavoin samalla tavoin syrjitty vähemmistö kuin homoseksuaalitkin. Homoseksuaalien uusi nimeäminen positiivisella termillä ’gay’ auttoi selvästi kaapista tulemista. Nyt mielipidemittausten mukaan Yhdysvalloissa enemmistö on valmis hyväksymään gayn, homoseksuaalin, presidentiksi. Ei kuitenkaan ateistia, mutta ehkäpä brightin jo ensi vuosikymmenellä.Jos otamme tavoitteeksemme termin ’bright’ tuomisen suomen kieleen vastaavalla tavalla kuin sanan ’gay’, niin vähitellen jokainen tietää, mitä sanalla tarkoitetaan. Näin meidän ei tarvitse määritellä itseämme kielteisesti (a-teisti) vaan myönteisesti (bright = naturalistisen maailmankuvan kannattaja).
Tämä on keskeistä ja toiseksi uusi määritelmä lisää niiden joukkoa, jotka voimme lukea ”meikäläisiksi”, vapaa-ajattelijoiksi.
Rajatapauksena bright saattaa olla myös deisti, joka uskoo Jumalan luoneen maailmaan, mutta jättäneen sen sitten luonnonlakiensa varaan. Siis mikäli aidon deistin nykyään mistään löytää, jotta asiaa voisi kysyä. Joka tapauksessa persoonattomaan jumalaan uskovat panteistit, kuten Albert Einstein, ovat ilmiselviä brighteja.
Kuka on bright? Henkilö, jonka maailmankuva on naturalistinen. Brightin maailmankuva on vapaa yliluonnollisista ja mystisistä elementeistä. Brightin etiikka ja toiminta perustuvat naturalistiseen maailmankuvaan
Brightin (välkky) vastakohta ei suinkaan ole dim (typerys), vaan super (yli-). Supernaturalistit tukeutuvat maailmankuvassaan ja –katsomuksessaan joltain osin yliluonnollisiin asioihin. Toki ainakin minun mielestäni on kuitenkin välkympää kyseenalaistaa yliluonnollisten toimijoiden olemassaolo kuin uskoa niihin.
Samoin ’bright’ -termin käyttäminen yhdistää selkeästi vapaa-ajattelun länsimaiseen humanistiseen liikkeeseen. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska usealle taholle pesiytynyt sitkeä ennakkoluulo vapaa-ajattelun yhdistämisestä neuvostoliittolaiseen ”tieteelliseen ateismiin” on valitettavasti edelleen osin liikkeen etenemisen esteenä. Ja varsinkin kirkon puolelta tätä ennakkoluuloa edelleen aktiivisesti ruokitaan.
Kuten ateistibussikampanja eli jatkuvat sen kieltämiset ja kieltämisen yritykset osoittaa, vapaa-ajattelijat ovat edelleenkin tasa-arvoisia vain niin kauan, kun eivät avaa suutaan ja esitä julkisesti ateistisia ajatuksia. Liian monet suhtautuvat meihin samalla tavalla kuin kristillisdemokraatit homoseksuaaleihin, joiden he ”suvaitsevat” olevan homoseksuaaleja niin kauan kuin ”he eivät tee homoseksuaalisia tekoja”.
Tulkaamme siis ulos kaapista brighteina ja harjoittakaamme välkkyä vapaa-ajattelua, jolloin uskonnollisen tahon on pakko reagoida ja teistisen ”suvaitsevaisuuden” paljastettua kerta toisensa jälkeen todelliset kasvonsa, brightien liikkeen tulevaisuus on valoisa!