Uskontokuntiin kuulumattomuus

Koko maassa uskontokuntiin kuulumattomia on 26 % ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia 70 %. Mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomia on yli 1,45 miljoona. Miehistä uskontokuntiin kuulumattomia on 30 % ja naisia 23 %.

Helsingissä uskontokuntiin kuulumattomia on 40 % ja evakelis-luterilaisen kirkon jäsenosuus Helsingissä oli viime vuoden lopulla 53 %. Miehiä kirkon jäseninä on jo alle 50 %, mutta naisten kohdalla vastaavasti keskiarvoa suurempi, liki 58 %.

Helsingissä kehitys on ollut nopeata, sillä vielä vuonna 2010 kirkkoon kuului 61.7% ja vuonna 2017 enää 53,1 %. Laskuvauhti on noin 1,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Myös valtakunnallisen kehityksen nopeus on samaa luokkaa.

Ajattelun maallistuminen

Muita tunnuslukuja saadaan sekä tilastoista että kyselyistä. Kyselyiden vastaukset riippuvat paljon myös siitä, mitä kysytään. Niinpä esimerkiksi Anja Terkamo-Moision väitöskirjassa (2016) kysyttiin, miten ihmiset luonnehtivat omaa katsomustaan seuraavasti vah vasti uskonnollinen – uskonnollinen – ei-uskonnollinen -akselilla. Tulos oli merkittävä: ”ei-uskonnollinen” 55,5 %,  ”uskonnollinen” 38,5 % ja ”vahvasti uskonnollinen” 6,0%.

Myös kirkon tutkimuskeskuksen kyselyt osoittavat, että vain vähemmistö oppii kristinuskon keskeisiin opinkappaleisiin. Kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo vain noin kolmannes koko väestössä, Jeesuksen ihmetöihin neljännes ja Saatanaan melko marginaalisesti. Nuorten ja pääkaupunkiseutulaisten keskuudessa uskoa on vielä vähemmän.

Suomalaisten kristilliset uskomukset.

Tapojen maallistuminen

Kasteiden vähentyminen

Ev.lut. kirkkoon kastaminen koko Helsingissä on kirkontilastojen mukaan seurakuntayhtymän alueella lukema on jo alle 40 %, mutta Helsingin hiippakunnassa 44 %. Tämä on selvästi vähemmän kuin väestön keskimääräinen lukema. Samoin on muiden kuntien kasteprosenttien kanssa verrattuna koko väestön tilanteeseen: Vantaa 47,8 % vrt. 57, 6 %, Espoo 48,2 % vrt. 60,2 %. Tämä tarkoittaa, että kirkon jäsenmäärä vähenee vuosi vuodelta myös riippumatta kirkosta eroamisista.

Rippikoulun lasku

Rippikoulun käyneitä pääkaupunkiseudulla oli yhä vuonna 2017 varsin suuri osuus: Helsingissä 56,8 %, Vantaalla 67,0 % ja Espoossa 72,3 %. Kyseessä on kirkon syömähammas, mutta jos katsotaan rippikoulun suosion laskua muissa Pohjoismaissa ja varsinkin Ruotsissa, voidaan päätellä että pudotus alkaa Suomessakin lähivuosina.

Siviilivihkiminen rules

Siviilivihkimisten osuus kaikista on jo reilusti yli puolet vihkimistä. Kirkollisten vihkimisten osuus avioliitoista oli Helsingin srk-yhtymässä 32,7 %, Vantaalla 37,8 % ja Espoossa 38,9 %. Myös kirkon jäsenistä yli puolella on siviilivihkiminen. Tämä johtuu myös siitä, että monissa pareissa toinen on kirkkoon kuulumaton ja toinen ei. Kirkkohäiden suosio on siten laskenut myös ensi kertaa vihille menijöiden keskuudessa, vaikka silti yhä joitakin liittyy kirkkoon sen mahdollistamiseksi.

Kaupunginosilla on eroa

Esimerkiksi kastettujen osuus vastasyntyneistä vaihtelee Vartiokylän alle 20 prosentista Pakilan yli 60 prosenttiin. Tähän vaikuttaa jossain määrin myös maahanmuuttajataustaisten perheiden osuus. Kuitenkin myös ns. kantasuomalaisten keskuudessa on suuria kulttuurisia eroja. Paavalin seurakunnan alueella Arabianrannassa ja Kalasatamassa ei asu erityisen paljon maahanmuuttajia, mutta kastettujen vauvojen osuus on alle 30 prosenttia.

Kastettujen osuus %

Haaga 43,1
Herttoniemi 34,0
Kallion 36,9
Kannelmäki 29,8
Lauttasaari 49,5
Malmi 42,1
Meilahti 36,8
Mikael 32,9
Munkkiniemi 52,2
Oulunkylä 39,3
Paavali 27,7
Pakila 63,8
Pitäjänmäki 38,1
Roihuvuori 43,8
Tuomiokirkko 33,0
Töölö 45,9
Vartiokylä 18,4
Vuosaari 31,7

Eroja myös sukupuolesta ja iästä johtuen

Helsingissä vuoden 2017 lopulla miehistä 49,6 prosenttia ja naisista 58,2 prosenttia kuuluu kirkkoon. Valtakunnallinen marginaali on 7 prosentin luokkaa, kuten jutun alussa ilmeni.. Ero on melko suuri. Selityksiä ja syitä on useita.

Myös iän mukaan on suuria eroja. Kun koko maassa Uskontoihin kuulumattomien osuus on 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttia ja 40–49-vuotiaissa 34 prosenttia, alle 20-vuotiaiden lukema on alle 18 prosenttia. Kaikkein pienin osuus, 14 prosenttia oli 70 vuotta täyttäneiden joukossa. (kuvio)

Uskontokuntiin kuulumattomat iän mukaan (Tilastokeskus)

Lähteet

• Kirkon tutkimuskeskus, Nelivuotiskertomukset 
• Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Kirkontilastot
• Anja Terkamo-Moisio 2016
• Tilastokeskus, Väestö uskonnollisen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan 2000–2017

Kuvat: Gratisography, Tilastokeskus, Gallup Ecclesiastica