Nykyinen hautaustoimilaki on syrjivä. Se antaa evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaille käytännössä monopoliaseman. Kirkon hautausmaita rahoitetaan valtion budjettivaroin yli 100 miljoonalla eurolla.

Laki ei takaa uskonnottomille mahdollisuutta käyttää näiden hautausmaiden ja krematorioiden kappeleiden tiloja jäähyväis- tai saattotilaisuuksiin ennen vainajan tuhkausta tai arkkuhautausta. Espoon ja monen muun seurakunnan hautausmailla tiloja ei luovuteta siviilihautajaiskäyttöön.

Toisaalta pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien hautausmailla on mahdollista käyttää Honkanummen ja Malmin kappeleita ilman pappia. Lisäksi Helsingissä on käytettävissä Hietanimen tunnustukseton krematorion kappeli.

Kirkolla on hautausmaiden käytössä samanlainen kaksijakoisuus kuin avioliittolaissakin. Kirkkohallituksen ja monen seurakunnan mielestä ”pakanat” saavat mennä pakkaseen ja vesisateeseen, jos haluavat hautausmaata käyttää. Toisten seurakuntien mielestä hautausmaan fasiliteettejä saavat käyttää muutkin kuin kirkon jäsenet, koska ne saavat julkista tukea.

Kirkkoon kuulumattomat ovat vuosikymmeniä rahoittaneet seurakuntien hautausmaita ensin yritysten kirkollisveron ja sitten kirkon yhteisöverosta saaman osuuden kautta. Nyt valtion budjettirahoituksen kautta. Mainittakoon, että eri puolilla maata olevalle 10 vapaa-ajattelijain yhdistysten hautausmaille ei ole vuosikymmenien mittaan annettu mitään valtion tukea.

Yhdenvertaisuuteen hautaustoimessa, hautaustoimilaki uudistettava

Vapaa-ajattelijat esittävät, että hautaustoimi tulee ottaa mukaan valmisteilla olevien uusien maakuntien ja sote-alueiden tehtäviin. Tarvitaan tunnustuksettomia kappeleita/seremoniatiloja. Tarvitaan lisää krematorioita sekä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomia tiloja hautaukseen liittyvien jäähyväis- ja saattotilaisuuksien ja vastaavien seremonioiden toimittamiseen.

Hautaamiskulttuuri monipuolistuu

Samaan hautajaiskulttuurissa tapahtuu sekulaaria kehitystä, maallistumista. Tämä ilmenee siten, että yhä useamman vainajan tuhkat päätyvät joko haudattuina tai siroteltuna vallan hautausmaiden ulkopuolelle. Vainajan tuhka voidaan nimittäin sijoittaa maahan tai vesistöön maa- tai vesialueen omistajan luvalla. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on osoittanut merialueen tuhkan laskua varten.

Merikaupunki Kotkassa jo joka kymmenennen vainajan tuhka päätyy hautauksessa mereen.

Tämä kehitys jatkuu. Monet eivät halua tulla haudatuksi kirkon hautausmaalle, eivätkä edes käyttää niiden tiloja ja palveluja, vaan valitsevat tietoisesti Hietanimen kappaelin. Ja Helsingin ulkopuolella uskonnottoman saatto- tai jäähyväistilaisuuden, jos vainaja on arkussa, voi toki järjestää jossain muussa kuin hautausmaan tilassa. Ruumisautossa on pyörät.

Samaan aikaan on yleistynyt myös sellainen käytäntö, että hautajaiset pidetäänkin vasta, kun vainajan ruumis on jo krematoitu. tällaisiin hautajaisiin, samoin kuin perinteisiin muistotilaisuuksiin, löytyy hyvin tiloja seurakuntien tilojen ulkopuolelta. ”Ei tupata, jos ei tykätä.”

Kuva: CC0 Pexels