Työpaikoilla ei työaikaan ympätä aamuhartauksia ja jumalanpalveluksia, puhumattakaan lounaalla pomon johtamista ruokarukoiluttamisista. Sopisi myös kouluihin ja päiväkoteihin. Miksi monissa kouluissa ja päiväkodeissa on toisin?

Tämä on hyvä kysymys, sillä Opetushallituksen ohjeissa (2018) sanotaan näin: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Sama varhaiskasvatuksesta.)

Kirkko ja vuosisataiset perinteet jylläävät, vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.

Puolueiden osalta tämä tajutaan. Harvassa koulussa kylän suurin puolue yksin huseeraa tilaisuuksiensa kanssa niin kuin kirkko saa tehdä. Kirkolle rehtorit eivät uskalla sanoa ”ei kiitos”, vaikka jumalanpalvelukset ja hartaudet eivät kuuluu laissa säädettyihin koulun tehtäviin.

Olemme esittäneet Helsingin kaupungille, että se antaisi kouluille ja päiväkoteihin samanlaiset ohjeet kuin Reykjavikin kaupunki on antanut. Samoin voisivat tehdä Espoo ja Vantaa.

Asiasta voisi säätää myös valtakunnallisissa ohjeissa yksiselitteisesti. Olemme esittäneet puolueille seuraavaa uudistusta ensi vaalikaudelle:

“3. Varhaiskasvatus ja opetus uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaksi

Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä II asteen oppilaitoksissa luovutaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen (jumalanpalvelukset, aamuhartaudet) järjestämisestä sekä johdetuista uskonnollisista toimituksista (ruokarukoukset) toiminnan osana.

Lasten katsomuksellinen kasvatus ja mahdolliset uskonnonharjoitukset ovat perheen asia, ei julkisen palvelun henkilökunnan työtehtävä.

Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien perusteissa jo oleva linjaus uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta viedään myös lakeihin sekä kunta- ja toimipaikkatasolla käytäntöön. Uskontotoihin ja katsomuksiin tutustuminen opetuksessa, myös opintokäynneillä, on eri asia kuin tunnustukselliset uskonnolliset tilaisuudet vuosikalenterissa.

Päiväkotien ja koulujen ei tule järjestää toimintansa osaksi minkään uskontokunnan jumalanpalveluksia tai hartauksia senkään vuoksi, että sellaisten tarjoaminen pakottaisi perheet tuomaan julki katsomuksellista suhtautumistaan uskonnonharjoitukseen. Uskonto tai uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jonka tulee saada niin halutessaan pitää omana asianaan. Tämä ei tietenkään estä ihmisiä tuomasta esiin katsomustaan.”

Reykjavikin kaupungin ohje – haaste Helsingille

“Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa. (Alla puhuttaessa materiaaleista tarkoitetaan painettua tekstiä, kuvia ja elokuvia.)

1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.

Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.

Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä.”

Kuva: CC0 Pexels