Helsingin Vapaa-ajattelijat ry on esittänyt Helsingin kaupunginhallitukselle, että sosiaalilautakunnan hyväksymä Kampin kappelia koskeva yhteistyösopimus Seurakuntayhtymän kanssa lopetettaisiin.
Kappelissa on 4 työntekijää ja 2 vahtimestari-siivoojaa, joiden palkan maksaa kaupungin sosiaalivirasto. Sen lisäksi kaupunki vielä maksaa seurakuntayhtymälle vuokraa siitä, että kaupungin työntekijät ovat kappelissa töissä. Vuositasolla tästä kaikesta tulee kaupungille n 320.000 euron kustannukset aikana, jolloin valitetaan resurssien niukkuutta sosiaalitoimessa. Sosiaalivirastolla itsellään luulisi olevan tärkeämpää käyttöä tälle työvoimalle. Kaupunki myös subventoi kappelia alhaisella tontinvuokralla: 5.169,- vuodessa.
Kampin kappeli on luterilainen kirkko, joka toimii ekumeenisesti. Siellä on töissä myös pappeja, ja siellä järjestetään rukoushetkiä ja kastajaisia. Siellä ei ilmene mistään, että kaupungin sosiaalivirasto osallistuu jotenkin toimintaan. Se on niin selvästi kirkko, etteivät muut kuin kristityt tunne oloaan siellä mukavaksi, vaikka kirkko heitä sinne kutsuisikin. Helsinkiläisistä ainoastaan 60% kuuluu enää luterilaiseen kirkkoon, ja osuus pienenee jatkuvasti. Siitä huolimatta kaupunki käyttää veronmaksajien rahoja kirkon toiminnan tukemiseen. Kaupungilla ei ole mitään syytä suosia kirkkoa verovarojen käytössä, vaikka kirkon rahoitusasema onkin heikentymässä nopeasti jäsenkadon vuoksi. Helsingin pitäisi kunnioittaa myös uskonnottomien ja toisuskoisten vakaumusta tasavertaisesti.
Mikäli viraston ulkopuolella mahdollisesti toimisi sosiaalityöntekijöitä, kuten sosiaalikeskustelijoita tai sosiaalineuvojia, he voisivat mieluummin liikkua ja olla kaupunkilaisten tavoitettavissa uskonnollisesti neutraaleissa paikoissa, joko sisätiloissa tai turuilla ja toreilla.
Lisätietoja
Esa Ylikoski
varapuhenjohtaja
p. 0504685332
esa.ylikoski@vapaa-ajattelijat.fi
Alla esityksemme kokonaisuudessaan.
—
Helsingin Vapaa-ajattelijat ry
Neljäs linja 1
00530 Helsinki
helsinki@vapaa-ajattelijat.fi
23.10.2012
Helsingin kaupunki
Kaupunginhallitus
HELSINGIN KAUPUNGIN YHTEISTYÖ KAMPIN KAPPELIN KANSSA
Helsingin Vapaa-ajattelijat ry pyytää Helsingin kaupunkia vielä harkitsemaan sosiaaliviraston yhteistyötä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Kampin kappelin osalta helsinkiläisten veronmaksajien katsomusten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kampin kappeli
Kampin kappeli on luterilainen kirkko. Sen ulkopuolella näkyy iso +-merkki, ilmeisesti risti. Sen sisäänkäynnin luona ja ovessa lukee ”Kampin kappeli”. Eteisessä on telineellinen Kirkko& kaupunki -lehtiä, ei muuta. Vastaanottava henkilö kertoo, että se on luterilainen kirkko, joka toimii ekumeenisesti. Siellä on sakraalitila, jossa on risti ja Evankeliumikirja. Aulassa istuu pappi papin puvussa sekä toinen henkilö siviilipuvussa. Tiloja vartioi henkilö Palmian puvussa. Siellä kerrotaan pidettävän rukoushetkiä. Missään, sisällä tai ulkona, ei näy mitään Helsingin kaupunkiin tai sosiaalivirastoon viittaavaa. Siellä ei näytä olevan tiloja, joissa luottamuksellinen keskustelu asiakkaiden kanssa olisi mahdollista.
Kappeli on tarkoitettu hiljentymispaikaksi kaikille halukkaille, mutta se on selvästi kristillinen kirkko, sen nimessä oleva ”kappeli” viittaa tähän. Koska se on ilmeisen kristillinen tila, muut kuin kristityt eivät tunne oloaan siellä mukavaksi eivätkä todennäköisesti mene sinne kuin kerran, katselemaan paikkoja, vaikka kaipaisivat rauhallista tilaa Kampissa ollessaan. Vaikka kirkko kuinka toivottaisi kaikki sinne tervetulleiksi, ei-kristityt kokevat sen luotaantyöntäväksi paikaksi kristillisyyden vuoksi.
Yhteistyö kaupungin kanssa
Helsingin sosiaalilautakunta on sosiaalijohtaja Voutilaisen esityksestä hyväksynyt yhteistyöhankkeen kappelin kanssa. Kaupunki on perustanut kappelia varten 2 sosiaalityöntekijän ja 2 sosiaaliohjaajan vakanssia ja maksaa sinne 2 vahtimestari-siivoojaa. Sosiaalivirasto maksaa seurakuntayhtymälle vuokraa tiloista, joita viraston työntekijät käyttävät. Vuositasolla nämä kustannukset ovat yhteensä n. 320.000,-. Yhdistyksen tietojen mukaan seurakuntayhtymä maksaa kaupungille vuokraa kappelin tontista ainoastaan 5.169,- vuodessa.
Yhdistykseen on kantautunut huhuja, että kirkko on puuttunut kaupungin työntekijöiden valintaan, mikä olisi lainvastaista. Kirkko olisi edellyttänyt, että kappeliin tulevat työntekijät ovat uskovaisia kirkon jäseniä.
Helsinkiläisten katsomukset
Helsingin tilastollisen vuosikirjan mukaan Helsingin asukkaista n. 60% on luterilaisen seurakunnan jäseniä, 34% ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja loput jakautuvat moniin erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin pienin osuuksin. Suuntaus on, että muiden kuin kristittyjen osuus on jatkuvasti kasvamassa.
Luterilaisuudella on niin pitkään ollut merkittävä asema suomalaisessa kulttuurissa, että monet vieläkin pitävät kirkon etuoikeutettua asemaa yhteiskunnassa luonnollisena. Tällainen perinne on varmaankin vaikuttanut siihen, että Helsingin sosiaalitoimessa on oltu sokeita muutokselle Kampin kappelin yhteistyöstä päätettäessä. Siellä ei ole huomattu, että sosiaalitoimen samaistuminen yhteen uskontoon loukkaa uskonnottomien ja toisuskoisten vakaumusta ja saa heidät tuntemaan itsensä epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi.
Halusivat Helsingin päättäjät sitä tai eivät, muutos on jo tullut: kaupungin kulttuuri ei enää ole kristillinen, se on tunnustukseton. Nyt pitäisi päättää, haluaako virallinen Helsinki profiloida kaupungin kristittyjen vai kaikkien kaupungiksi.
Perusoikeudet
Suomen perustuslaissa on säädetty ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä uskonnon ja omantunnon vapaudesta perusoikeuksina. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Tästä seuraa, että julkisen vallan on oltava neutraali suhteessa erilaisiin vakaumuksiin. Neutraalius edellyttää myös yhteisten verovarojen käyttämistä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Demokratia ei saa olla enemmistön yksinvaltaa, joka polkee vähemmistön oikeuksia yhteisten varojen käytössä. Ei ole mitään syytä suosia kirkkoa sosiaaliviraston toimintaa järjestettäessä, kaikkien vakaumusten tulisi olla samanarvoisia rahojen käytössä. Miten Helsingissä on ajateltu toimia sitten, kun helsinkiläisistä enää 49% on kirkon jäseniä?
Yhteistyön epäoikeudenmukaisuus
Sosiaaliviraston toiminta Kampin kappelissa loukkaa helsinkiläisten katsomusten tasa-arvoa. Ei-kristityistä järjestely tuntuu samalta kuin jos kaupunki päättäisi perustaa sosiaalitoimiston kaupungin suurimman puolueen puoluetoimiston yhteyteen yhteistyössä puolueen kanssa puolueelle vuokraa maksaen.
Yhteistyötä ovat kaupungin puolelta ajaneet aktiivikristityt, jotka eivät varmaankaan ole harkinneet asiaa toisinajattelijoiden ihmisoikeuksien kannalta eivätkä ole ymmärtäneet, että kristillinen kappeli tuntuu monista epämiellyttävältä vaikka kaipaisikin hiljentymispaikkaa keskustassa. Kirkko on huolissaan jäsenkadosta ja rahoituspohjansa murenemisesta ja ottaa mielellään vastaan kaupungin tuen imagonkohotuksessaan. Kaupungin tehtävä ei kuitenkaan ole avustaa kirkkoa tässä markkinointihankkeessa.
Monien tapakristittyjen mielestä on ymmärrettävää, että kaupungin sosiaalitoimi ja kirkko tekevät yhteistyötä. Helsingissä on kuitenkin paljon vakaumuksellisia uskonnottomia, joille kirkko edustaa suvaitsemattomuutta ja joista yhteistyö tuntuu vakaumusta loukkaavalta ja epäoikeudenmukaiselta. Tunne on heille todellinen, ulkopuoliset eivät voi määrätä, mistä on oikeus loukkaantua ja mikä saa tuntua epäoikeudenmukaiselta.
Ratkaisuehdotus
Yhdistys ehdottaa, että kaupunki lopettaa työntekijöidensä sijoittamisen Kampin kappeliin sekä tilojen vuokraamisen sieltä. Tällöin kappeli olisi pelkästään kirkon toimitila.
Vaihtoehtoisesti kaupunki voisi sopia seurakuntayhtymän kanssa, että koko kappelin tila vuokrataan kaupungin käyttöön, jolloin siitä voisi tulla neutraali hiljentymistila ilman uskonnollisia tunnuksia ja sisältöä. Tällöin kaikki tuntisivat olevansa sinne tervetulleita. Siitä voitaisiin tehdä esim. ”Kampin rauhanpönttö” kaupungin tunnuksin.
Helsingissä 23.10.2012
Helsingin Vapaa-ajattelijat ry