Helsingin Yliopisto juhlii 375-vuotista taivaltaan vuonna 2015. Tapahtumaa juhlistettiin viikon mittaisella ajattelun ja tieteen kaupunkifestarilla Thinkfest. Osana juhlaviikkoa järjestettiin toista kertaa Think Helsinki, Think -tapahtuma joka julistaa tieteen ilosanomaa pilke silmäkulmassa. Tiede sellaisenaan on joskus ehkä kuivahkoa viihdettä, mutta ripauksella huumoria höysteenä siitä tulee ilotulitusta ajatuksille. Näin kävi myös Tatu Ritasen ja Markus Sandelinin syksyn Think Helsinki, Thinkissä. Esiintyjät olivat kansainvälisesti tunnettuja skeptikoita ja/tai koomikoita, ja he esittivät Helsingin Yliopiston suurelle salille mielenkiintoisen kattauksen oman alansa asiaa.

Ensimmäinen näytös

Intiasta vainoa paennut Sanal Edamaruku on jo pari vuotta Suomessa asuttuaan tullut ehkä tutuksi pääkaupunkiseudun rationalisteille, mutta hänen tarinansa on vaikuttava todistus siitä miten hyvin taikausko kukoistaa Intiassa. Edamaruku esittelee kuinka pienellä silmänkääntötempulla gurut tienaavat omaisuuksia. Hihaan piilotettu ja sopivalla hetkellä murskattu savenpalanen on maagista tuhkaa joka hämmästyttää herkkäuskoiset lahjoittamaan omaisuuksia veijarille. Ei sillä että länsimaat olisivat erityisen paljon tästä edenneet, kun katsoo vaikkapa Yhdysvaltalaista televangelismia tai ihan vain Pirkko Jalovaaran kolehtisuhmurointia.

Brittiläinen lääkäri ja lääketutkimuksen kriitikko Ben Goldacre räjäyttää yleisön tajunnan lennokkaalla esityksellään jossa lääketieteeltä peräänkuulutetaan läpinäkyvyyttä tutkimustuloksien raportointiin. Homeopatiaan liittyvä roskatiede on vain pieni rikka rokassa jota Goldacre hämmentää käydessään läpi kansanliikettä joka vaatii kaikkia lääketieteen tutkimuksia avoimeksi ja porautuu siihen ovatko esimerkiksi statiinit hyödyllisiä vai haitallisia. Tieteellinen tutkimus ei ole immuuni ahneudelle ja korruptiolle. Tuskin on olemassa mitään suurta BigPharma-salaliittoa joka pitäisi syövän parannuskeinoa salassa, mutta kyllä pillerikauppaan liittyy varjopuolia joita on syytä valaista.

Väliaika

Ensimmäisen väliajan jälkeen lavalle astelee illan ensimmäinen naisesiintyjä joka edustaa esiintyjien tieteellisintä päätä. Ilmakehätutkija Ilona Riipinen pitää tiiviin esityksen ilmaston tutkimuksen haasteellisuudesta koska kyseessä on niin monen epälineaarisen muuttujan kaava. Viesti on kuitenkin selvä: ilmasto lämpenee, sanovat denialistit mitä tahansa. Meidän tulisi kantaa vastuumme ympäristön terveydestä ihan siinä missä huolehdimme omastakin terveydestämme.

Evan Burfield edustaa tieteen käytännöllisempää puolta eli teknologiaa ja erityisesti sitä kuinka teknologiaa hyödynnetään liiketoiminnassa. Burfield esittelee teknologian soveltamista bisnekseen mobiiliapplikaatioiden maailmassa. Burfield kertoo kuinka köyhemmissä maissa joissa bisnesinfrastruktuuri on lapsen kengissä mobiilikaupankäynti voi olla erittäin kysytty ja hyödyllinen palvelu. Tavallaan oli mielenkiintoista tarkastella myös sitä käytännön puolta mihin puhtaan akateemista tiedettä sovelletaan.

Robin Ince järjestää yleisön hetken levänneille naurulihaksille kunnon jumppatuokion omalla railakkaalla esityksellään. Ince nauttii oman kehonsa tieteellisestä tutkimisesta ja selostaa yhtenä esimerkkinä kumikäden kokeen jossa ihmisaivot narrataan luulemaan tekokättä oikeaksi niin pitkälle että vasaran lyönti kumikädelle koetaan oikeana kipuna. Avartavaa on muistutus siitä että elämästä ei tule tylsempää, harmaampaa tai tyhjempää jos tietää miksi asiat toimivat kuten toimivat, vaan päinvastoin asioiden tieteellinen tuntemus on rikastuttava kokemus. Incen sanoma on: ei tarvitse ymmärtää kaikesta kaikkea heti, kunhan on kiinnostunut tutkimaan ja omaksumaan uutta.

Viimeinen näytös

Australiasta saapunut standup-koomikko Sarah Kendall jutustelee pitkän monivaiheisen tarinan, ja huumorin keinoin käsittelee seksuaalisuutta, ystävyyttä, rakkautta, koulukiusaamista ja jopa kuolemaa ja ylösnousemusta. Merkillinen tarina pitää kuulijansa hallussa, hiljentää kyynelten partaalle, räjäyttää nauramaan maustekurkuille ja kuukautisista kärsivälle hylkeelle. Esitystä ei voi lyhyin sanoin kuvata, teidän olisi pitänyt olla siellä itse kuulemassa.

Yleisöä ja esiintyjäkaartia on paimentanut koko illan koomikko Jamie MacDonald joka ammentaa oman huumorinsa erikoisesta taustastaan suomenskotlantilaissukuisena kanadalaisena transsukupuolisena. Erikoinen isäntä pitää tunnelman korkealla koko illan alusta loppuun ja maustaa elämystä sarkasmilla ja roisilla huumorilla.

Kaiken kaikkiaan ilta on huikea kokemus. Tapahtuma muistuttaa hieman TED-talks -eventtejä, mutta painottuu hienolla tavalla tieteeseen, skeptisyyteen ja komiikkaan. Pidän erittäin hienona että tällainen tapahtuma järjestetään. Skeptisyyttä, tieteellistä pohdintaa ja rationalismia on tärkeä levittää, ja huumori toimii hyvin järjen esitaistelijana. Tapahtumasarja saanee jatkoa myös vuonna 2016. Kannattaa seurata myös tapahtuman YouTube-kanavaa josta kirjoitushetkellä löytyy viime kevään esitykset, ja syksyn tapahtumat ilmaantuvat sinne varmastikin piakkoin. Hyvin funtsittu!
Teksti ja kuvat: Kimmo Laine