Uskontojen uhrien tuki UUT ry tarjoaa vertaistukea hengellistä väkivaltaa kokeneille ja tiedottaa uskonyhteisöjen keskuudessa esiintyvistä ihmisoikeusongelmista ja väärinkäytöksistä.

UUT:hen otetaan erityisen paljon yhteyttä Jehovan todistajiin, helluntailaisiin (myös muihin nk. karismaattisen kristillisyyden ryhmiin) ja vanhoillislestadiolaisiin liittyen. Tämän taustalla lienee näiden yhteisöjen keskuudessa esitetyt melko jyrkät näkemykset siitä, ketkä pelastuvat ja ketkä eivät. Tästä seuraa hengellistä väkivaltaa: jotkut uskovaiset ajattelevat kaikkien keinojen olevan sallittuja, kun ihmisiä käännytetään ja pidetään pelastuvien joukossa. Käyväthän tosiuskovaiset taistelua itseään Saatanaa vastaan, ja sodassahan on tunnetusti lähes kaikki keinot sallittuja, valitettavasti myös ihmisoikeuksien loukkaaminen.

Jos Jehovan todistaja jää kiinni tupakan polttamisesta, seurauksena voi olla oikeuskomitean kuulusteluun joutuminen, erottaminen yhteisöstä ja karttaminen. Ennen vanhaan minun olisi pitänyt selittää karttaminen pitkin sanakääntein, mutta nyt riittää, että viittaan Hesarin kuukausiliitteeseen toukokuulta 2014. Siellä se on selitetty yksityiskohtaisesti. Se löytyy googlaamalla ”Jehova rankaisee omiaan”.

Jos vanhoillislestadiolainen värjää hiuksensa, hän kieltää uskonsa. Yhteisön jäsenet eivät enää pidä häntä uskovaisena. Sekä vanhoillislestadiolaisten että helluntailaisten käsitysten mukaan uskonsa kieltänyt joutuu helvettiin ikuisiksi ajoiksi. Se on aika raju rangaistus hiusten värjäämisestä tai mielipiteenvapauden käyttämisestä. Jehovan todistajien oppi on lempeämpi, helvettiä ei ole. Sen sijaan tupakoitsijoita ja muita synninharjoittajia odottaa teloitus hetkenä minä hyvänsä alkavassa Harmagedonin sodassa. Ennusmerkit kuulemma viittaavat siihen, että tämä globaali holokausti on hyvin lähellä.

Mormonit saavat myös ”kunniamaininnan”, koska UUT saa melko paljon yhteydenottoja mormoneihin liittyen, vaikka yhteisö on Suomessa melkoisen pieni. Näiden edellä mainittujen "pahisten” lisäksi UUT saa vuositasolla yhteydenottoja kymmeniin näitä pienempiin uskonyhteisöihin liittyen. Varsinkin pienissä yhteisöissä yhden karismaattisen johtajan roolilla voi olla suuri merkitys. Sekä yksilö että yhteisö saattavat huomata, että uskonnolla voi elättää itsensä. Toisinaan maallisen mammonan kerääminen houkuttaa niin paljon, että sen eteen ollaan valmiita vaikka vähän manipuloimaan ihmisiä.

Kristinuskoon sisältyy hyvin keskeisenä piirteenä armo, mutta välillä vaikuttaa, että armo unohtuu fundamentalisteilta. Sen sijaan tiukka kuri saa paljon painoa. Se on inhimillistä. Kuria ja väkivaltaa vaaditaan autoritaaristen yhteisöjen koossa pitämiseen oli kyseessä sitten valtio tai uskonyhteisö.

Näiden uskonyhteisöjen toiminta ei olisi niin ongelmallista, jos ihmiset tekisivät täysi-ikäisinä tietoisen valinnan liittyä näihin yhteisöihin, jos heille kerrottaisiin ennen liittymistä yksityiskohtaisesti kaikki jäsenyyteen liittyvät seikat. Sen sijaan esimerkiksi Jehovan todistajat eivät kerro edes jäsenilleen kaikkea. Heillä on esimerkiksi vanhinten salainen opaskirja, jota eivät saa lukea muut kuin seurakunnan vanhimmat. Siinä opastetaan, miten synnintekijöitä kuulustellaan ja rangaistaan sekä kerrotaan, millainen pöytäkirja kuulustelusta tehdään kysymättä tähän lupaa kuulusteltavalta täten tietoisesti henkilötietolakia rikkoen.

Sen lisäksi useimmat ihmiset eivät liity näihin yhteisöihin täysi-ikäisenä punnittuaan huolellisesti jäsenyyden hyviä ja huonoja puolia. Useimmat kasvavat lapsesta saakka jäsenyyteen. Heille ei suoda todellisia vaihtoehtoja valita itse. Helluntailaiset, mormonit ja Jehovan todistajat kastavat jäsenikseen jopa 8-vuotiaita. Luterilaiset tietty kastavat vauvoja ja sekin on ongelmallista, mutta miten paljon eroa on vauvan ja 8-vuotiaan kastamisella? Ei 8-vuotias ole valmis tekemään loppuelämäänsä vaikuttavaa valintaa siitä, mihin uskonlahkoon hän kuuluu.

Vanhoillislestadiolaiset ovat valinneet kasvustrategiakseen ehkäisyn kieltämisen. Vasta nyt on alettu laajemmin keskustella siitä, millaista on olla jatkuvasti raskaana, synnyttää ja olla pienten lasten vanhempana 20 vuotta putkeen. Se on rankkaa sekä isille että äideille. Armoa ei anneta, synnyttää pitää, vaikka voimat olisivat loppu.

Jouni Valkila
Toiminnanjohtaja
Uskontojen uhrien tuki ry
www.uut.fi