Uskonnon harjoittaminen ei kuulu koululaisten iltapäivätoimintaan
kimmo / 10.8.2011
Kuntien seurakunnilta hankkimassa pienille koululaisille tarkoitetussa perusopetuksen iltapäivätoiminnassa on tullut esiin henkilökunnan ohjaamaa uskonnon harjoittamista mm. ruokarukouksen muodossa. Tapauksia on ilmennyt jopa Helsingissä, jossa kirkkoon kuulumattomien lasten osuus on maan suurin. Uskonnon harjoittaminen ei kuulu tällaiseen lakisääteiseen toimintaan. Niin kuntien kuin vanhempien on syytä valvoa asiaa. Vapaa-ajattelijain mielestä toiminnan harjoittajienkin tulisi olla uskontojen suhteen neutraaleja. […]

Kuntien seurakunnilta hankkimassa pienille koululaisille tarkoitetussa perusopetuksen iltapäivätoiminnassa on tullut esiin henkilökunnan ohjaamaa uskonnon harjoittamista mm. ruokarukouksen muodossa. Tapauksia on ilmennyt jopa Helsingissä, jossa kirkkoon kuulumattomien lasten osuus on maan suurin. Uskonnon harjoittaminen ei kuulu tällaiseen lakisääteiseen toimintaan. Niin kuntien kuin vanhempien on syytä valvoa asiaa. Vapaa-ajattelijain mielestä toiminnan harjoittajienkin tulisi olla uskontojen suhteen neutraaleja.

Opetushallitus on antanut aamu- ja iltapäivätoimintaan uudet ohjeet, jotka tulivat voimaan 1.8.2011 (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet . Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2011:1; http://www.oph.fi/download/131412_po_aamu_ja_iltapaivatoiminnan_perusteet_2011.pdf) Ohjeiden mukaan kunta voi järjestää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan itse tai hankkia sitä myös ostopalveluna muulta julkisen tai yksityisen palvelun tuottajalta tai antamalla avustusta palvelun tuottajalle.

Pari vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan noin puolet toiminnasta on hankittu järjestöiltä tai seurakunnilta. Seurakuntien osuus oli kaikkiaan noin 20 prosenttia. Helsingissä kaupunki on nyt sopinut seurakuntayhtymän kanssa 40 ryhmästä, ja sopimuksia on myös noin 40 järjestön kanssa. Tiettävästi useampi sata lasta jää tänä syksynä silti vaille ohjattua paikkaa.

Jos kunta ostaa palvelun seurakunnalta tai avustaa seurakunnan järjestämää toimintaa, kyseessä ei periaatteessa ole seurakunnan uskonnollinen kerhotoiminta, vaan lakisääteinen julkinen toiminta, jossa jokaisen palveluntuottajan tulee noudattaa ohjeita ja sopimuksia. Kunnan ja palvelun tuottajan välille laadittava sopimus tulee perustua Opetushallituksen ohjeiden mukaisiin kasvatustavoitteisiin. Sopimus voidaan tehdä joko ostopalvelusta tai avustuksen antamisesta palvelun tuottajalle. Yksityisiä palvelun tuottajia ovat järjestöt, yhdistykset ja yhtiöt. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että seurakuntien ja seurakuntayhtymien mainitaan olevan julkisia palvelujen tuottajia.

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kuntien ei tule antaa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa ollenkaan uskonnollisten yhteisöjen, seurakuntien tai seurakuntayhtymien hoidettavaksi. Omantunnon vapauden kannalta luotettavampi tapa toiminnan järjestämiseen on joko kunnan oma toiminta mm. leikkipuistojen ja koulujen yhteydessä tai vain yleiseen palveluun sopivien järjestöjen, yhdistysten ja yritysten käyttäminen. Liitto on antanut asiasta lausunnon vuonna 2009 (Lausunto selvitykseen aamu- ja iltapäivähoidosta, http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/apip-toiminta).

Mikäli kunnat kuitenkin antavat liiton kannan vastaisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottamista myös uskonnollisten seurakuntien tai yhdyskuntien hoidettavaksi, niitä koskevissa avustus- tai ostopalvelusopimuksissa sekä niiden valvonnassa tulisi kiinnittää erityinen huomio siihen, että toiminta ei ole luonteeltaan uskonnollista eikä siihen sisälly uskonnon harjoittamista esimerkiksi ohjattujen rukoilujen muodossa.

Valvonnan varmistaminen käytännössä edellyttää myös myös vanhempien aktiivisuutta. Ongelmien ilmetessä oppilaan vanhempien on syytä ottaa heti yhteyttä kunnan opetusvirastoon. Asiasta on toivottavaa informoida myös Vapaa-ajattelijain liittoa tai sen paikallista yhdistystä, joka voi osaltaan reagoida asiassa.
Vapaa-ajattelijain liiton lausunnossa vaadittiin, että niin Perusopetuslaissa, Opetushallituksen päätöksessä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista kuin kuntien toimintasuunnitelmissa tulee kiinnittää huomiota uskonnottomien ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden turvaamiseen Nyt 1.8.2011 voimaan tulleissa Opetushallituksen ohjeissa mainitaan erikseen saamelaisten, romanien, maahanmuuttajien sekä viittomakielisten erityisestä huomioon ottamisesta, mikä on oikein, mutta uskonnottomien huomioon ottamisesta ei ole mainintaa. Kasvatustavoitteet ovat sinänsä oikein hyviä. Uskontokasvatusta tai uskonnon opetusta ei mainita eettisen kasvatuksen yhteydessä; toisaalta viitataan esiopetuksen jatkumoon ja perusopetuksen arvopohjaan. Samalla painotetaan kodin kanssa sovittavia kasvatuksellisia periaatteita ja käytäntöjä.

Opetushallituksen ohjeiden mukaan kunnilla on kokonaisvastuu ja niiden tulee tänä syksynä hyväksyä toimintasuunnitelma, joka on laadittu aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Tulisi määritellä selkeä työnjako koskien ostopalvelusopimusten tekemistä ja valvonnan toteuttamista sekä avustuksista päättämistä ja valvonnan toteuttamista.Toimintaa tulee jatkossa arvioida ja myös julkaista arvioinnin tuloksia.

Vanhempien lisäksi myös Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistysten on paikallaan seurata kuntien toimintaa omantunnon ja vakaumuksen vapauden näkökulmasta niin päivähoidon, esiopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan kuin perusopetuksen alueilla. Tarvitaessa epäkohtiin on syytä puuttua ottamalla yhteyttä kunnan toimijoihin, tuomalla asioita paikalliseen julkisuuteen sekä myös tiedottamalla liitolle, joka muodostaa kokonaiskuvaa tilanteesta, antaa tukea ja pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisella tasolla asioihin.

Esa Ylikoski
Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *