Pakanasanomat 2/2001   /  Tampereen Vapaa-ajattelijat ry

Uskonnonvapauslainsäädäntö uudistuu

Uskonnonvapauskomitea on antanut opetusministeriölle ehdotuksen uudeksi uskonnonvapauslaiksi. Lakiehdotus tarkoittaa turvata perustuslain 11 §:n mukaisen uskontojen harjoittamisen ja uskonnottomuuden. Ehdotus on valitettavasti pappisvetoinen. Siinä ei ehdoteta valtion ja kirkon erottamista toisistaan. Siinä ei myöskään ehdoteta kirkon yhteisövero-osuuden poistamista. Uskonnon opetus kouluissa jatkuu, tosin muuttuneena. Hautaustointa ei kunnallisteta. Esillä oleva lainsäädäntötoimi on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

Uskonnonvapauslakiehdotuksessa määritellään uskonnollisiksi yhdyskunniksi ev.lut. kirkko, ortodoksinen kirkkokunta ja kaikki noin 50 rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.

Uskonnollisesta yhdyskunnasta erotaan jatkossakin ilmoittamalla siitä maistraatille tai sille yhdyskunnalle, josta erotaan. Eroilmoituksen voi ehdotuksen mukaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai valtuutetun asiamiehen avulla. Jatkossa on näin mahdollista kerätä työpaikalla nippu valtakirjoja asiamiehelle, joka sitten tekee eroilmoituksen. Eroaminen tapahtuu silloin kun eroilmoitus on tehty tai saapunut maistraattiin tai yhdyskunnalle. Katumuskuukausi ehdotetaan poistettavaksi. Jos joku eroaa vuoden viimeisenä virastopäivänä, niin hän vapautuu seuraavan vuoden kirkollisverosta. Kirkostaeroamiskampanja pitää lain voimaan tultua järjestää joulukuussa eikä enää marraskuussa.

15-17 -vuotias voi erota kirkosta huoltajan luvalla. Ripariliikenne ei edellytä enää vanhemman siirtymistä. 12-14 -vuotiaan voi huoltaja erottaa vain lapsen suostumuksella. Alle 12-vuotias ei välttämättä seuraa huoltajiaan heidän erotessaan kirkosta. Yhdyskuntaan kuuluvat vanhemmat voivat halutessaan ilmoittaa vastasyntyneen lapsensa lähinnä siihen yhdyskuntaan, johon he itse kuuluvat tai johon toinen heistä kuuluu. Jos vanhemmat ovat lapsesta eri mieltä, niin lapsi ei tule minkään yhdyskunnan jäseneksi. Yleistavoitteena on perheen vakaumuksellinen yhdenmukaisuus ja lapsen vakaumuksellisen aseman pysyvyys.

Koulutoimen alalla on tärkeä muutos oikeaan suuntaan se, että yhdyskuntaan kuulumattomat oppilaat jäävät ehdotuksen mukaan uskonnon opetuksesta pois, elleivät huoltajat nimenomaan ilmoita heitä sinne. Huoltajien pelkkä passiivisuus johtaa oppilaan jäämiseen pois. Nykyisen lain mukaan uskonnottomat oppilaat joutuvat uskonnon opetukseen, elleivät huoltajat nimenomaan ilmoita, että oppilas ei tule sinne.

Toinen tärkeä muutos koulutoimessa on se, että ehdotettu uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista eikä se ole uskonnon harjoittamista. Näin opetus ei saa sisältää mitään hartaudellista, ei jumalanpalvelua, rukoilua eikä virrenveisuuta tai muuta sellaista. Rajoitus koskee myös päivänavauksia ja koulun juhlia. Ei siis suvivirttä enää. Yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle osallistuminen uskonnon opetukseen on pakollista. Jos koululain ehdotettu muutos tulee voimaan, niin alkuvaiheessa pitää seurata, että koulujen uskonnon opetus todella on tunnustuksetonta.

Uskonnon opettajan ei tarvitse jatkossa kuulua siihen uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka oppia hän opettaa. Vapaa-ajattelijakin voi opettaa uskontoa.

Uskonnonvapauslakiehdotukseen sisältyy erillinen ehdotus hautaustoimilaiksi. Siitä eri kirjoitus.

Lakiehdotuksessa on laaja säännöstö rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien perustamisesta ja hallinnosta. Niitä hallinnoidaan pitkälti yhdistyslain mukaan.

Ev.lut. kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta säilyttävät etuoikeutetun asemansa suhteessa muihin rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin.

Ennalleen jäävät kirkollisverotus, yhteisövero-osuus, vala/vakuutus, rukouspäivän julistus, huvikiellot, jumalanpilkka, kunnallisten päiväkotien uskontokasvatus, kirkkolaki ja muut.

Lait tulevat voimaan joskus vuonna 2002.

Raimo Toivonen

Seuraava juttu: Tulosen talolla

Pakanasanomat 2/2000   /  Tampereen Vapaa-ajattelijat ry