1 JOHDANTO

1.1 Vapaa-ajattelun ihanne

Vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnosta ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat nojautuivat siis kokemukseen ja järkipäättelyyn sekä omaan ymmärrykseensä.

Nykyisin vapaa-ajattelu määritellään katsomukseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys, avoimuus uusille, perustelluille näkemyksille ja kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä sekä tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät luota mihinkään muuhun kuin sellaiseen mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Clifford onkin todennut: aina ja kaikkialla on väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein.

Lisäksi vapaa-ajatteluun liittyy pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.

Vapaa-ajattelijat edustavat maassamme sekulaarihumanismia, joka on naturalistinen, ei-teistinen ja eettinen elämänkatsomus.

Vapaa-ajattelijain liitto hyväksyy edelleen entisen puheenjohtajansa Väinö Voipion määritelmän vapaa-ajattelijasta: "Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista,jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen."

Vapaa-ajattelijat myöntävät, että aina tulee olemaan asioita, joita ihmisjärki ei asianomaisella hetkellä kykene käsittämään. Emme kuitenkaan katso, että olisi olemassa jokin "korkeampi" tietämisen laji (esim. meditaatio, henkilökohtaiset kokemukset ja elämykset, ns.vanhat pyhät kirjat jne.), jonka avulla voitaisiin saada selville tieteeltä ja järkiajattelulta salattuja totuuksia. Tätä ratkaisua tukee se havainto, että moniin kysymyksiin, joita aiemmin peitti metafysiikan sumu, voidaan nyt vastata täsmällisesti käyttämällä objektiivisia menetelmiä.

Vapaa-ajattelun ihanteeseen kuuluu totuudenrakkaus, joka ei hyväksy mitään päätelmää suuremmalla varmuudella kuin mihin tämän perustana olevat todisteet oikeuttavat.

1.2 Vapaa-ajattelijaliike

Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä. Liitto on poliittisesti ja kaupallisesti sitoutumaton ja riippumaton järjestö.

Liitto on uskonnottomien ja yleensä uskontokuntiin kuulumattomien ihmisten etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö.

Liitto toimii uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi tekemällä aloitteita valtiovallalle ja kunnille ja toimimalla uskonnottomien puolestapuhujana julkisessa keskustelussa. Vapaa-ajattelijain liitto pyrkii vakiinnuttamaan asemansa uskonnottomien edunvalvojana.

Liitto ja sen kaikki jäsenjärjestöt antavat tietoja uskonnottomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä avustavat heitä uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvissä siviilitavoissa kuten nimenannossa, aikuistumisessa, avioliiton solmimisessa ja hautajaisten järjestämisessä.

1.3 Aatteelliset perustavoitteet

Vapaa-ajattelijain liiton aatteellisena päätavoitteena on tieteellisen - kokemukseen ja järjen käyttöön perustuvan - maailmankatsomuksen levittäminen ja yleistäminen. Maailmankatsomus on jäsennelty kokonaiskäsitys luonnosta, yhteiskunnasta ja ihmisestä (maailmankuva). Lisäksi siihen sisältyy käsitys tiedon luonteesta ja saavuttamisesta (tietoteoria) sekä käsitys hyvästä elämästä ja elämän tarkoituksesta (arvoteoria).

Tieteellinen maailmankatsomus on silloin, kun maailmankuva pohjautuu sille mitä tiede kertoo maailmasta ja tietoteoria sekä arvoteoria ovat filosofisesti perusteltuja. Tieteellinen maailmankatsomus on kaikilta osilta tieteen ihanteita kunnioittava (avoimuus, kriittisyys, itsekorjaavuus) ja siihen kuuluu tietoteoreettinen näkemys, että tieteellinen metodi on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi.

Tieteellinen maailmankatsomuksen epädogmaattisuus ja kriittisen metodin kunnioitus erottaa sen uskonnollisista, mystisistä, okkulttisista ja näennäistieteellisistä maailmankatsomuksista.

Vapaa-ajattelu hyväksyy järjen valta-aseman ja pyrkii esittelemään sellaista ajattelua ja etiikkaa, joka nojaa kokemukseen ja on riippumatonta auktoriteeteista ja uskonkappaleista. Järjen valta-aseman hyväksyminen ei merkitse kuitenkaan tunteiden suuren merkityksen kieltämistä ihmiselämässä.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä vain tiedeyhteisössä tapahtuva, tieteellisiä menetelmiä noudattava julkinen järjen käyttö voi antaa takeita siitä, että virheistä ja erehdyksistä opitaan ja että totuutta lähestytään. Vain tieteelliseen tiedonhankintamenetelmään sisältyy vaatimuksia todellisuutta koskevien väitteiden perustelemiselle ja näiden väitteiden koettelemiselle.

Etiikan tulee kasvaa inhimillisistä tarpeista ja eduista. Hyvä ja paha, oikea ja väärä eivät ole mitään ihmisten kokemuksista riippumatonta tai ihmiselämän ulkopuolelta tullutta. Moraalin perusta on ihmisten kokemuksissa, tarpeissa ja yhteiselämän vaatimuksissa.

Vapaa-ajattelijat haluavat edistää kriittiselle älylle perustuvaa etiikkaa. Se lähtee siitä, että viime kädessä ihminen itse on se mittapuu, joka ratkaisee käsitykset arvojen ja normien oikeutuksesta. Vapaa-ajattelijat tarjoavat uskonnollisperusteiselle moraalille vaihtoehdoksi humanistisen etiikan, joka on uskonnollista etiikkaa joustavampi ja suvaitsevampi sekä rationaalisemmin perusteltu.

Vapaa-ajattelijat kannattavat tieteellistä asennoitumista maailmaan ja elämään. Tieteen tulokset tarkentuvat ja muuttuvat, mutta tieteellinen asennoituminen on pysyvää. Se on uskonnollisen, maagisen ja näennäistieteellisen asennoitumistavan vastakohta. Tieteellinen asennoituminen merkitsee sitoutumista tutkimuksen, logiikan ja näytön järkiperäisten menetelmien käyttöön. Samalla se merkitsee sellaisen ajatuksen hylkäämistä, että olisi olemassa järkiperäisen, diskursiivisen (erittelevän, loogisesti etenevän) ajattelun ohittavia oikoteitä todellisuuden tiedostamiseen. Intuitiolla (sisäinen oivallus) voi olla tärkeä merkitys uusien ajatusten keksimisessä mutta intuitio ei sinänsä riitä totuuden kriteeriksi eli arvosteluperusteeksi.

Vapaa-ajattelijat eivät kuitenkaan kannata tieteisuskoa. Tiede ei ratkaise arvokysymyksiä. Tiedon kasvuun tulee aina liittyä elämän päämääriä koskevaa viisauden kasvua, jotta saavutettua tietoa käytettäisiin oikein. Jälkimoderni maailma tarvitsee avointa keskustelua arvoista ja tavoitteista.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä ihmiselämällä on merkitystä, koska me luomme ja kehitämme tulevaisuuttamme. Tavoitteenamme on hyvä elämä tässä ja nyt. Ihmisten on mahdollista elää merkityksellistä ja täyttä elämää sekä itseään varten että palvellakseen kanssaihmisiään. Ihmiset ovat yksin vastuussa unelmiensa maailman toteuttamisesta. Taivaalla ei ole korvia kuulla eikä kättä auttaa. Mikään kohtalo, jumaluus, tähdet tai geenit (sosiobiologia) ei määrää ihmisen sosiaalista toimintaa. Ihmisen historian todellinen vaikuttava tekijä on luonnonlakien asettamien mahdollisuuksien puitteissa ihminen itse.

1.4 Yhteiskunnalliset perustavoitteet

Vapaa-ajattelijain liiton yhteiskunnallisena päätavoitteena on valtion ja kirkon erottaminen. Se merkitsee kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien julkisoikeudellisen aseman lakkauttamista ja täyden katsomusvapauden toteuttamista Suomessa.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä valtion on oltava oikeudellisesti mihinkään uskontoon sitoutumaton. Kannatamme moniarvoista ja -kulttuurista yhteiskuntaa. Siinä julkinen valta on puolueeton eri maailmankatsomuksiin ja elämänasenteisiin nähden mutta kannustaa kansalaisia olemaan aktiivisia ja itsenäisiä maailman- ja elämänkatsomuksellisten kysymysten suhteen.

Erilaisten maailmankatsomusten on voitava vapaasti kilpailla keskenään samoin ehdoin ilman, että julkinen valta asettaa niitä keskenään millään tavoin eriarvoiseen asemaan. Erityisesti on huomattava, että eri- tai etuoikeuksien antaminen yhdelle katsomukselle on samalla muiden katsomusten syrjintää.

Tällaisen tilan saavuttamiseksi koko lainsäädäntö on sekularisoitava ja tällä tavalla saatettava sopusointuun Suomen hyväksyminen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Moniarvoisessa ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa julkisen vallan tulee myös taloudellisin toimenpitein tukea sitä, että eri katsomusryhmiä edustavat etujärjestöt selviytyvät tehtävistään etu- ja oikeusturvajärjestöinä.

1.5 Kulttuuriset perustavoitteet

Vapaa-ajattelijain liitto jäsenyhdistyksineen hoitaa monia yhteiskunnallisia tehtäviä ja harjoittaa laajaa sivistystoimintaa. Liiton julkaisema aikakauslehti, Vapaa Ajattelija, on merkittävä uskonnottoman kulttuurin foorumi Suomessa.

Kristillinen yhtenäiskulttuuri maassamme murtui kauan sitten. Elämme monikulttuurisessa maassa. Vapaa-ajattelijain liiton tehtävänä on kehittää uskonnotonta kulttuuria sen kaikissa muodoissa.

Erityisesti liitto pyrkii elvyttämään ja kehittämään uskonnotonta tapakulttuuria ja siihen kuuluvia siviilitapoja. Liitto jakaa tietoa uskonnottomien nimenantojuhlien järjestämisestä, aikuistumiskoulutuksesta ja -juhlasta, siviiliavioliitosta sekä uskonnottomista hautajaisista. Useat liiton jäsenyhdistykset tarjoavat puhujapalvelua nimenantojuhliin ja uskonnottomiin hautajaisiin. Yhdistykset myös ylläpitävät yhteensä seitsemää (1993) vapaa-ajattelijahautausmaata. Liitto puolestaan kustantaa vapaa-ajattelijain onnittelu- ja surunvalitteluadresseja, omia tuhkauurnia, hautakiviin kiinnitettäviä liekkimaljoja yms. uskonnottomaan kulttuuriin liittyviä hyödykkeitä.

Liiton ja sen jäsenyhdistysten omistama Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab julkaisee vapaa-ajatuksellista ja humanistista kirjallisuutta, uskonnottomaan kulttuuriin liittyviä posti- ja onnittelukortteja, muistolausekokoelmaa yms.

Liitolla ja sen jäsenjärjestöillä on myös kurssitoimintaa.

Vapaa-ajattelijat kehittivät ulkomaisten esikuvien pohjalta elämänkatsomustieto-oppiaineen. Liitto haluaa tukea ja kehittää edelleen tätä uskonnottomien omaa oppiainetta, jota opetetaan peruskouluissa ja lukioissa. Elämänkatsomustieto on saatava tunnustuksellisen, evankelis-luterilaisen uskonnon asemesta ensisijaiseksi katsomusaineeksi uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille.

Liitto haluaa säilyttää elämänkatsomustiedon selkeänä vaihtoehtona monille erilaisille, tunnustuksellisille uskonnonopetusvaihtoehdoille. Tämä on mahdollista vain, jos oikeus opetukseen rajataan uskontokuntiin kuulumattomiin oppilaisiin, kuten on asianlaita nykyisin. Pyrkimyksiä oppiaineen kristillistämiseksi tai muuntamiseksi filosofispainotteiseksi liitto vastustaa. Erityisen jyrkästi on vastustettava evankelis-luterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdistämistä yhdeksi katsomusaineeksi. Yhdistämispyrkimyksen motiivina on Ruotsin katsomusopetusjärjestelmän tavoin evätä uskonnottomilta omaehtoinen, kristinuskosta riippumaton ja sen kanssa kilpaileva vaihtoehto. Mikäli koulun katsomusopetusta ei kyetä/haluta järjestää myös uskonnottomia tyydyttävällä tavalla tulisi vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki katsomusopetus poistaa yhteiskunnan koululaitoksesta.

Jos katsomusopetusta annetaan koulussa niin uskonnottomilla vanhemmilla on Suomen hyväksymien ja maamme oikeusjärjestykseen sisältyvien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla oikeus saada lapsilleen sellaista moraaliopetusta, joka on yhdenmukaista vanhempien oman katsomuksen kanssa. Koulun katsomusopetuksen laadusta päättäminen ei siis kuulu kouluviranomaisille, vaan oppilaiden vanhemmille. Erityisesti elämänkatsomustiedon osalta liitto katsoo, että oppiaineen väljänä viitekehyksenä tulee olla sekulaari, aatteellinen humanismi.

Yhdessä muiden järjestöjen, kuten Suomen Humanistiliiton, Prometheus-leirin tuen, Parasta Lapsille yhdistyksen ja Prometheus- seuran kanssa, Vapaa-ajattelijain liitto kehittää elämänkatsomustieto- ja Prometheus-leiritoimintaa. Tavoitteena on, että yhä useampi nuori kiinnostuisi aikuistumiskursseista ja -juhlasta. Liitto myös tukee taloudellisesti tällaista leiritoimintaa.

Liiton jäsenyhdistysten omien vapaa-ajattelijahautausmaiden ohella liitto vaatii lisää vaihtoehtoja hautaustoimeen ja hautauskulttuuriin yleensä. Kunnallisesta, katsomuksellisesti sitoutumattomasta hautaustoimesta on kehitettävä vaihtoehto kaikille sitä haluaville ihmisille. Liitto tukee edelleen uusien vapaa-ajattelijahautausmaiden perustamista.

Vapaa-ajattelijain liitto edistää myös erilaisten kevennettyjen hautausvaihtoehtojen leviämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi muistolehdot sekä merihautaus.

Myös krematoriotoiminnassa seurakunnalliselle ja kristilliselle palvelulle on taattava joko kunnallinen tai yksityinen, katsomuksellisesti sitoutumaton, vaihtoehto. Asia on tärkeä vapaa-ajattelijoille, sillä me toimme tuhkauskulttuurin uudelleen Suomeen. Vaikka vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään arkkuhautausta vastaan, voidaan sanoa, että vapaa-ajattelijat ovat aina suosineet tuhkausta ekologisin, hygieenisin ja taloudellisin perustein.

[Alkuun] [1.Johdanto] [2.Tavoitteena sekulaari yhteiskunta] [3.Ihminen ja luonto] [4. Humanistinen etiikka]