Jokin aika sitten TV2:n ohjelman Inhimillinen tekijä (1.11.2005) otsikko oli Voiko pappi tuoda meille lohtua, kun on itse sen tarpeessa. Keskustelijoina kristinuskoon myönteisesti suhtautuvan toimittajan Anne Flinkkilän johdolla siihen osallistui kolme pappia, Christer Åberg, Hilkka Olkinuora ja Taina Pietilä.
Ohjelma oli kovin yksipuolinen ja jopa harhaanjohtava. Kaikki osallistujat olivat varmoja jumalan olemassaolosta ja evankelisluterilaisen uskonnon totuudellisuudesta. Vain Tanja Pietilä ilmaisi epävarmuutensa joihinkin väitteisiin sanomalla, että hän ei tiedä.
Jos johonkin tällaiseen keskusteluohjelmaan kutsutaan kolme pappia, tulee siitä liian itseriittoinen. Keskusteluun olisi mielestäni pitänyt kutsua vähintään yksi toisinajattelija. Ehkä silloin keskustelusta olisi tullut kiinnostavampi. Nyt katsoja laitettiin seuraamaan vastenmielistä uskontopropagandaa, jonka kirkko ilmeisesti sai ilmaiseksi.
Suomalaisista yli 15 prosenttia ei kuulu kirkkoon ja kirkkoon kuuluvistakin suuri osa ei usko kristinuskon perusväittämiin kuten helvettiin ja kuoleman jälkeiseen elämään. Tasapuolisuuden nimissä heillekin pitäisi antaa ohjelma-aikaa.
Toisinajattelija olisi voinut kysyä esimerkiksi, onko Jumala todella ilmoittanut itsensä ihmiselle vai onko ihmisen jumalaoivallus hänen oman mielikuvituksensa tuotetta. Vastushan on selvä: Ihminen loi jumalansa.
Muinoin luonnonvoimia säikähtänyt primitiivinen ihminen sai kokemastaan aiheen tuntemattoman palvontaan. Painostus synninhätään ja pelastuksen toivoon kristinuskossa merkitsee uskonnon rakentumista pelolle, jolloin kirkkoon kuulutaan kaiken varalta. Nytkin, vaikka enää se ei ole pakko.
Nykyaikana ei liene epäselvää, että kristinuskon aika on ohi. Tosin kansan välinpitämättömyys ja kiintymys perinteisiin sekä kirkkojen suuret aineelliset voimavarat viivästyttävät uskontosidonnaisuuksista vapautumista.
Me emme tarvitse uskontoja arvojemme pohjaksi. Ihmiskunnan kehityksen ja kokemuksen perusteella olemme saaneet ihmiselämälle välttämättömät arvot. Ne ovat totuus ja totuudellisuuden vaade, oikeudenmukaisuus, lähimmäisenrakkaus, persoonallisuuden kunnioittaminen sekä vapaus ja vastuu.
Ihmiskunnalle ja ihmisyksilöille ei aiheudu vähäisintäkään vaaraa jumalien ja jumaluskojen kieltämisestä. Vain uskovaisia fundamentalisteja voi joutua karttamaan.
Seuraava juttu: Sinulla on vain yksi elämä