Niinä ja näinä päivinä keisari Augustukselta pääsi outo ääni. Hän riemuitsi keksittyään kivan keinon kartuttaa kassavarantoaan. Verolle pano toisi muhkeat tulot kenen hyvänsä budjettiin, ja niinä ja näinä päivinä nähkääs pantiin paljon kaikennäköistä.
- Emme voisi keksiä enää mitään hauskempaa ajankulua ihmisille kuin verolle pano, kehui verovirkailija.
Syystä muuan Joosef lähti niinä ja näinä päivinä morsmaikkunsa Marian kanssa Betlehemiin verolle panoon. He kokivat asian semmoiseksi, koska Maria oli aivan hiljattain kuin tilauksesta pantu matkakuntoon.
- Aasi kulkee edelläni näissä rattaissa. Olen siitä huolimatta viisaampi tai yleensäkään viisas? puntaroi Joosef kuin nero konsanaan, ja siihen vetojuhta päästi aasimaisen naurun, mutta Joosef ei tajunnut, oliko se kyllä vai ei. Maria kuorsata rymisti vankkurien takaosassa ison mahansa kanssa muina miehinä, vaikka lieneekin ollut nainen, ja katseli eroottissävytteisiä päiväunia nonstoppina.
Betlehemissä verovirkailija tivasi Joosefilta, oliko tämä ihan itse saattanut vaimonsa tuohon tilaan vai mistä moinen johtui.
- Niin katsokaas, tämä ei ole vaimoni vaan kihlattuni, ja lieneekö tuo syönyt hiivaa, koska rupesi turpoamaan omia aikojaan kuin pullataikina, heitti Joosef arvauksena.
- Kenenkään kanssa en oo ollu, älähti Maria.
- No sitä ei sitten lasketa verolle panoksi, mutta ymmärrättehän, että tilanteestanne johtuen minun on ennen pitkää kaikesta huolimatta asetettava teidät harkintapanoverolle, selvitti virkailija.
Kuinka ollakaan hetken perästä Maria synnytti siihen verotoimiston lattialle poikasen.
- Mää haluun jotain juatavaa. Mialuummin miästä väkevämpää, sanoi vastasyntynyt heti tuoreeltaan ja kaikki olivat äimänkäkinä hämmästyksestä.
- Totisesti, totisesti, hän on ihmelapsi, virkkasi verovirkailija ja lähetti heidät majailemaan talliinsa, jossa hän säilytti kaikkia muitakin aasejaan.
Samanaikaisesti hiukan matkan päässä ufomies Marsista laskeutui kedolla olevien keppanamiesten tykö.
- Mää en jua enää ikinä, lupasi yksi miehistä, koska pelkästään luuli näkevänsä pieniä, vihreitä miehiä.
- Olkaas ny ja pankaa mennen Betlehemiin. Siä o syntyny vähä helkutin ihme pentu, rohkaisi ufomies.
Keppanamiehet karauttivat aasinsa raviin ja perille päästyään he löysivät tallista juopuneen perheen. Ihmepentu oli heti alkajaisiksi muuttanut aasien juomavedet viiniksi, ja sitähän oli ruvennut menemään. Ihmepentu itsekin oli aivan tilttikunnossa.
- Totisesti, totisesti, tämä lapsi on varhaisnuori jo syntyessään, päästelivät keppanamiehet homokuorossa.
Ja tallissa syntyi melkoiset kekkerit. Maria yritti pitkin ehtoota painaa mieleensä kaiken mitä keppanamiehet höpisivät ja hommailivat hänen kanssaan, mutta seuraavana päivänä hän ei muistanut hölkkäsen pöläystä. Koko revohka kiitteli lähtiessään verovirkailijaa hyvästä suojasta ynnä erinomaisesta vedestä ja kaikki lupasivat panna ahkerasti verolle.
Seuraava juttu: Kenelle Joulu kuuluu?