Suomessa on totuttu viettämään talvipäivänseisauksen aikaan joulu -nimistä juhlaa. Mistä tämä juhla tulee ja mihin sen viettäminen perustuu? Usein kuulee sanottavan, että joulu olisi kristillinen juhlapyhä ja se jotenkin liittyisi Jeesuksen syntymään. Nykyisin kirkko väittää, että Jeesus syntyi joulukuun 25. päivä, joten joulua vietetään kirkon mukaan Jeesuksen syntymän kunniaksi. Kristillisen perinteen mukaan Maria synnytti lapsen 25. päivänä, mutta syntymäkuukaudesta kirkolliset piirit pääsivät yhteisymmärrykseen 300-luvulla. Joulukuun valintaan Jeesuksen syntymäkuukaudeksi vaikutti historiantutkimusta vahvemmin se tosiasia, että kristillinen kirkko halusi kansan luopuvan pakanallisista perinteistä ja asetti Jeesuksen syntymän vanhojen perinteisten juhlien, kuten roomalaisten voittamattoman auringon syntymäpäivän, paikalle. Kristillinen perinne onkin hyvin nuorta verrattuna todelliseen perinteeseen, joka kumpuaa niinkin kaukaa, kuin Sumerien kulttuurista yli 4000 vuoden takaa. Voidaankin sanoa, että ihminen on juhlinut talvipäivänseisausta niin kauan, kuin on ymmärtänyt kyseisen päivän merkityksen vuoden kierrossa.
Talvipäivänseisauksen aikoihin ajoittuvista juhlista eri kulttuureissa voisi kirjoittaa useamman kirjan. Tässä yhteydessä riittänee muutama valikoitu poiminta osoittamaan, että nykyisin jouluna tunnetulla juhlalla on paljon laajemmat ja rikkaammat perinteet, kuin pelkkä kristillinen perinne.
Sumereiden keskeisin syy juhlia talvipäivänseisauksen aikoihin on luonnon kuoleminen ja sen uudelleen herääminen. Ajatus sopii hyvin yhteen syklisen aikakäsityksen kanssa, jossa ajan nähdään kiertävän kehää. Sumereiden juhlan nimi oli zagmuk, jonka keskeinen teema oli itsensä puhdistaminen menneen vuoden pahoista teoista ja uuden vuoden aloittaminen puhtaalta pöydältä. Voisi kuvitella, että nykyisin tämä perinne näkyy tinanvalantana ja uudenvuoden lupauksina.
Tunnetuin historiallinen juhla on varmaankin roomalaisten saturnalia. Myös Roomassa juhlinta oli voimakkaasti sidoksissa vuoden kiertoon. Saturnalia sai nimensä Saturnus jumalan mukaan, joka roomalaisen mytologian mukaan oli kylvön jumala. Saturnaliaa vietettiin varsin samalla tavalla roomalaisten aikaan kuin nykyisin suomalaiset viettävät jouluaan. Kaupankäynti lopetettiin juhlan ajaksi, syötiin hyvin ja annettiin lahjoja perheenjäsenille ja tuttaville. Tapana oli myös koristella talot ikivihreillä kasveilla ja polttaa kynttilöitä.
Myös pohjoisen kansoilla on ollut omat juhlansa keskitalvella. Kelttien ja skandinaavien vuoden kierto perustui kahdeksankapulaiseen pyörään (muinaisskandinaavien hjol). Talvipäivänseisaus oli eräänlainen uuden pyörän juhla. On hauska huomata, että nykysuomen sana joulu on peräisin kantasanasta hjol. Suomi on eräs harvoista maista, joissa alkuperäinen joulu -sana on säilynyt, kun taas esim. englanninkielistä yule -sanaa ei juurikaan kuule käytettävän.
Suomalaisilla on ollut pakanallisella ajalla oma juhlansa kekri, jota juhlittiin satokauden päättymisen kunniaksi. Kekrillä ei ollut mitään vakituista päivää kalenterissa, vaan sitä vietettiin silloin, kun talossa oltiin saatu tehtyä sadonkorjuutyöt loppuun. Näin ollen kekri ajoittui tavallisimmin lokakuun lopulle. Nykyisin kekriä ei juurikaan vietetä. Kekrin perinne on säilynyt, aikaisemmin puhuttiin kekrisaunasta ja kekriateriasta. Nyt on kekri korvattu joulusanalla, mutta tapahtuma on aivan sama. Kekrin yksi keskeinen teema on vainajien muistaminen, perinne, joka on säilynyt näihin päiviin asti.
Niin kuin edellä on esitetty, on joulun tyylisiä juhlia ollut hyvin pitkään ja hyvin monessa kulttuurissa. Ei siis voida väittää, että joulu olisi jotenkin kristillinen juhla, eihän edes sana joulu viittaa mitenkään kristillisyyteen. Itse joulu ei ole millään muotoa kristillinen. Tietenkin siitä voi tehdä kristillisen ottamalla siihen kristillisiä piirteitä, kuten joulukirkossa käymisen tai jouluevankeliumin lukemisen.
On hyvä muistaa, että jokainen voi tehdä joulun viettämisestä täysin omanlaisensa. Osalle se on rauhoittumisen aikaa, toisille perheen ja suvun kanssa yhdessäoloa. Ja voihan sitä vaikka lähteä ulkomaille katsomaan, kuinka joulua juhlitaan muualla maailmassa. Jokainen voi luoda omat jouluperinteensä. Näin se parhaiten vastaa omaa käsitystä joulusta.
Juhlia kannattaa aina, koska se ravitsee sekä mieltä että ruumista. Eli hyvää joulua kaikille tasapuolisesti!
Seuraava juttu: Onnea 2-vuotiaalle!