Ajatteluvähemmistöt tukevat toisiaan

Vapaa-ajattelijat ajavat uskonnottomien oikeudellisia etuja ja vaativat itselleen tasa-arvoista kohtelua. Yhteiskunnassa on myös monia muitakin ajatusmalleja, mielipiteitä ja elämäntapoja sekä niihin liittyviä vähemmistöryhmiä, joihin liittyy samantyyppisiä asioita ja mahdollisia ongelmia valtaväestön ja yhteiskunnan kanssa. Käytän näistä nimitystä ajatteluvähemmistöt, koska ne viittaavat valtaväestöstä poikkeaviin ajattelu- ja toimintatapoihin. Mainitsen seuraavaksi joitakin yhtenäiskulttuuriin tulleita muutoksia ja perinteistä poikkeavia ajatuksia, jotka ovat tavalla tai toisella onnistuneet saamaan itselleen tunnetun aseman, vaikka kaikki eivät niistä pidäkään.

Muutoksia Suomessa

Koti- ja perhearvot sekä sukupuoliroolit ovat monipuolistuneet. Naimisiin ei ole pakko mennä jos asutaan yhdessä, eikä lapsia tarvitse tehdä. Nainen voi myös pitää oman sukunimensä. Armeijan sijasta voi nykyään valita siviilipalveluksen ja isänmaallisuus voi vaihdella hyvin paljon. Poliittisia puolueita on tullut lisää perinteisten suurten lisäksi ja osa niistä keskittyy asioihin, joita ei aiemmin pidetty tärkeänä (esim. vihreät). Yhteiskunnallinen asema ei enää määräydy vanhempien tai ammatin kautta. Protestanttinen työetiikka on vaihtunut myös vapaa-aikaa arvostavaksi ja myös koko työelämä on muuttunut. Seksuaalinen suuntautuneisuus on synnynnäinen asia jota ei voi itse valita, mutta sen hyväksyminen ja julkinen ilmaiseminen on helpottunut. Ulkonäkö, pukeutuminen ja tyyli ovat monipuolistuneet valtavasti ja viestittävät monista alakulttuureista. Myös tatuoinnit ja lävistykset ovat tulleet jokaisen ulottuville. Suhde luontoon ja eläimiin on muuttunut kaupungistumisen myötä, mm. kasvissyönti sekä luonnonsuojelu ja eläinten oikeudet ovat monille tärkeitä.

Kaikki em. asiat ovat aina kuuluneet jossakin muodossa suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta toinen näkökulma tai jopa täydellinen erilaisuus on tullut esiin ja hyväksytyksi vasta yhteiskunnan muutosten myötä. Kaikki uudet ajattelutavat ovat tietenkin aluksi vähemmistöjä, mutta aikaa myöten niistä voi tulla enemmistöjä tai jopa täysin hallitsevia. Silloin on saattanut jo tulla uusia aatteita, jotka ovat vuorostaan vähemmistönä. Näin se on aina toiminut, kaikki nykyään normaalit opit ja tavat ovat joskus olleet uusia.

Kohti monipuolista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa

Tasa-arvo ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Eivät ajattelevat ihmiset voi kääntää selkäänsä tosiasioille eivätkä sivistyneet ihmiset saa sulkea silmiään epäoikeudenmukaisuuden edessä. Jokaisella pitää olla aina oikeus olla oma itsensä ja ilmaista itseään vapaasti, kunhan ei koskaan vahingoita tai suoranaisesti häiritse muita. Vähemmistöjä ei saa sortaa, mutta vähemmistöille ei saa myöskään antaa enemmän kuin valtaväestölle. Ketään ei saa suosia eikä antaa erivapauksia, vaan aivan kaikkien tulisi olla samalla viivalla.

Suomi ja koko maailma on muuttunut ja moniarvoistunut sekä kehittynyt ja vapaamielistynyt. Ei ole paluuta entiseen yksipuoliseen yhtenäiskulttuuriin, vaikka monilla on kaipaus menneisyyteen ja muutoksia vastustetaan. Se voi olla myös vastareaktio nykyajan kiireeseen, tietotulvaan ja globalisaatioon. Perinteet eivät anna helposti periksi ja monet kunnioittavat niitä vain niiden itsensä takia, ilman varsinaista syytä.

Suomessa on vielä suuria eroja isojen kaupunkien ja pienten kuntien välillä. Varsinkin maaseudulla ja pienissä kunnissa perinteet ovat vielä voimissaan. Suurissa kaupungeissa on jo omat arvokaavansa, kuten suvaitsevaisuus, moniarvoisuus, moraalinen relativismi ja yksilön omien valintojen hyväksyminen. Täällä Tampereella ei yleensä tule ajatelleeksi asiaa, kun lähes kaikkeen on jo tottunut. Mutta kun matkustaa kauemmas niin huomaa varsin helposti miten rajoittunutta ja yksipuolista elämä on monissa Suomen kunnissa. Muutos lähtee kaupungeista, mutta samanlaisia ihmisiä muuallakin asuu. Myös vapaa-ajattelijoiden tavoitteiden kannalta koko Suomen vapaamielistyminen ja monipuolistuminen on erittäin toivottavaa.

Vapaa-ajattelijat eivät ole yksin

Vapaa-ajattelijat eivät siis ole yksin puolustaessaan omia näkemyksiään ja oikeuksiaan. Monet muut järjestöt (mm. animalia, seta, aseistakieltäytyjäliitto ja vegaaniliitto) tekevät samanlaista työtä puolustaessaan oman ajattelutapansa ja vähemmistönsä oikeuksia. Yhdessä ne kaikki ovat saaneet jo huomattavia muutoksia yhteiskunnassa, mutta työtä on vielä paljon edessä. Silloin kun yhteiskunta moniarvoistuu ja sallii hyvin erilaisten mielipiteiden ja yhteisöjen olemassaolon, asia hyödyttää kaikkia vähemmistöjä, vaikka ne eivät varsinaista yhteistyötä tekisikään. Valtioille on aina tapana yrittää suojella perinteisiä tapoja ja historiallisia instituutioita, joten koko yhteiskuntaa koskevat muutokset tulevat varsin hitaasti.

Kun ihmiset tottuvat vähitellen erilaisuuteen, he eivät pidä sitä enää uhkana. Ei saa koskaan eristäytyä, ei saa sulkea silmiä ja korvia maailmalta. Ole sinäkin monessa mukana, monessa paikassa, tapaa erilaisia ihmisiä, anna kaikkien kukkien kukkia. Vasta tällöin huomaat ja toivottavasti ymmärrät koko yhteiskunnan ja elämän kirjon. Ei elämäntavalla ole varsinaisia "sääntöjä", ei ole oikeaa tai väärää tapaa elää, vain erilaisia. Erilaisuus on rikkautta, asia joka konservatiiveilta tahtoo usein unohtua. Todellisuudessa erilaisuus ja moninaisuus tulee lopulta koko yhteiskunnan parhaaksi, koska ihmiset uskaltavat olla oma itsensä ja toimivat omalla tavallaan kaikkien hyväksi. Mitä enemmän kaikki vähemmistöryhmät saavat hyväksyntää ja normaalin aseman yhteiskunnassa, sitä parempi se on myös vapaa-ajattelijoille, koska suvaitsevuutta ja asiamme hyväksymistä mekin kaipaamme. Yhteiseen hyvään mekin pyrimme.

Timo Rantala

Seuraava juttu: Siinä meni sananvapaus