Julkisuutta ei voi hallita - sanotaan. Tämä on aivan varmasti totta ja sen on saanut Suomen ev.lut.kirkko karvaasti kokea viime aikoina. Tuntuu, että teki kirkko mitä tahansa, niin se saa julkisuudessa näpeilleen. Aika näyttää mistä tämä johtuu, mutta yksi keskeinen tekijä varmaankin on kirkon arvovallan romahtaminen. Kirkko mielletään nykyisin aivan tavalliseksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi, jolla on omat tavoitteet ja päämäärät. Kirkko on pudonnut kansakunnan kaapin päältä!
Kirkon yhteiskunnallisen arvovallan laskusta kertoo kouriintuntuvimmin piispa Kantolan joutuminen iltapäivälehtien lööppimannekiiniksi. On hyvin vaikea kuvitella, että piispa Kantola olisi joutunut vaikkapa 10 vuotta sitten samaan ryöpytykseen. Vielä 1990 luvun alussa kirkko oli osa suomalaisuutta, mitä se ei enää näytä olevan. Tämä on hyvin terveellistä yhteiskunnallista kehitystä. Toivotaan, että tämä näkyy mahdollisimman nopeasti myös lainsäädännössä.
Ei ole hyvien tapojen mukaista ilakoida toisten epäonnesta, mutta se on pakko myöntää, että viimeaikaiset kirkon toilailut ja niistä johtunut kirjoittelu lehdissä ovat ajaneet vapaa-ajattelijoiden tavoitteita enemmän, kuin mihin olisimme itse ikinä pystyneet. Kirkon arvovallan romahtamisella tulee olemaan pitkäaikainen vaikutus myös vapaa-ajattelijoiden toimintaan. Jos on iltapäivälehdille sosiaalisesti hyväksyttyä arvostella kovin sanakääntein kirkkoa ja sen työntekijöitä, niin ei voi olla kovin sopimatonta vapaa-ajattelijoille tehdä samoin.
Nyt kun yhteiskunnassa keskustellaan kirkosta ja sen asemasta, niin vapaa-ajattelijoilla on tuhannen euron paikka tehdä tavoitteitaan tunnetuksi ja kampanjoida tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Vapaa-ajattelijoiden tulee olla rohkeampia sanomansa levittämisessä, koska nyt se leviää paljon paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten.
Seuraava juttu: Jeesukset tulevat