Viimeisen kolmen vuoden aikana Ruotsin ev.lut kirkon jäsenmäärä on pudonnut 3.3 prosenttia. Se tarkoittaa noin 220 000 vähennystä kirkon jäsenmäärässä. Jäsenmäärän voimakas lasku on ajanut Ruotsin valtionkirkon pahaan kriisiin ja onkin ennustettu, että ruotsissa tullaan seuraavan kolmen vuoden aikana lakkauttamaan 2225 seurakunnasta noin 1000 seurakuntaa.
Vuoden 2000 alussa muutettiin Ruotsin valtion ja ev.lut. kirkon keskinäisiä suhteita. Muutos aiheutti merkittävää kohua. Joissakin puheenvuoroissa väitettiin, että Ruotsissa päättyy valtion ja kirkon 450 -vuotinen yhteinen taival ja valtionkirkkojärjestelmä lakkautetaan. Todellisuudessa muutokset olivat enimmäkseen kosmeettisia, koska ev.lut. kirkon valtionkirkkostatukseen ei varsinaisesti puututtu. Kirkko saa edelleen kerätä jäsen-maksunsa käyttämällä valtion koneistoa. Vain jäsenmaksun nimi muuttui kirkollisverosta kirkkomaksuksi. Sinänsä on merkillistä, että Ruotsin ev.lut. kirkko on kaatumassa näin marginaalisiin muutoksiin lainsäädännössä. Mutta niin kuin hyvin tiedämme, Suomessakin kirkko pysyy pystyssä lainsäädännön, ei kansan uskonnollisuuden varassa.
Ruotsi on yhteiskuntana varsin erilainen kuin Suomi. Tulee muistaa, että Ruotsi on kaupungistumiskehityksessä useita vuosikymmeniä Suomea edellä. Ruotsissa on mm. suuri määrä ns. kolmannen polven kaupunkilaisia, joiden suhde uskontoon on hyvin heikko. Nämä ihmiset, joiden isovanhemmat ovat tulleet maalta kaupunkiin ovat vain satunnaisesti yhteydessä uskonnollisiin yhteisöihin. Tämän takia he usein kokevat kirkon jäsenmaksun turhaksi menoeräksi.
Vielä vuonna 1995 Ruotsin kirkon jäsenmäärä suhteessa koko väestöön oli suurempi kuin Suomessa, kuten alla olevasta kuvaajasta voi nähdä. Ruotsissa on kirkosta erottu noin 0.5 prosentin vuosivauhtia aina vuoden 2000 muutokseen, jolloin eroaminen kiihtyi noin 1 prosenttiin. Myös Suomessa on havaittavissa merkittävää kasvua helpottuneen kirkosta eroamisen takia.
Ruotsin ev.lut. kirkko on menettänyt asemiaan kaikilla osa-alueilla. Kastaminen on pudonnut vuoden 1970 80.6 prosentista viime vuoden 68.4 prosenttiin. Jyrkin pudotus on ollut konfirmaatiolla, onhan sen suosio pudonnut lähes 43 prosenttia vuodesta 1970. Nykyisin Ruotsissa konfirmoidaan vain 37.9 prosenttia ikäluokasta. Myös kirkollinen vihkiminen on menettänyt suosiotaan. Viime vuonna vain 55.4 prosenttia naimisiin menemisistä hoidettiin uskonnollisesti.
Vastaus on täysin yksiselitteinen: kyllä. Suomessa on havaittavissa monia samoja piirteitä kuin Ruotsissa. Uuden uskonnon-vapauslain mukanaan tuoma helpompi kirkosta eroaminen lähes tuplasi kirkosta eroamisen. Suomi tulee saavuttamaan varsin nopeasti saman kaupunkilaisuusasteen kuin Ruotsi. Joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaukkeli, jos väittää, että Suomen ev.lut. kirkolle tulee käymään samalla tavalla kuin Ruotsin sisarkirkolle, ja vieläpä aivan lähitulevaisuudessa.
Seuraava juttu: Historiaa - osa 5