Pakanasanomien jokaisessa numerossa esitellään jokin sisaryhdistyksemme. Tällä kertaa vuorossa on Kotkan Vapaa-ajattelijat ry.
Kotkan seudun vapaa-ajattelijaliikkeen varhaisvaiheet ovat tiedossa vain hatarasti. On kerrottu, että eräänlainen lähtölaukaus olisi ollut Tiutisen saaren laivaonnettomuus, jossa kuoli yli 20 ihmistä aluksen höyrypannun räjähdettyä vuonna 1924. Kun turmassa kuoli myös pari kirkosta eronnutta, seurakunta aikoi haudata heidät aidan taakse "pakanoiden palstalle". Kirkkoherra Torsten Hohenthal suhtautui ylipäänsä nyreästi kirkosta eronneisiin ja eronneiden vainajien omaisiin.
Uskonnonvapauslaki (1923) oli mahdollistanut kirkosta eroamisen, ja 1929 perustettiin oma yhdistys, joka vähän myöhemmin sai nimen Kotkan vapaaajattelijat. Kymiläiset (Kymi on Kotkan emäpitäjä) perustivat oman yhdistyksen 1936 ja pysyivät itsenäisinä 2000-luvun puolelle ennen jälleenyhdistymistä.
Oma hautausmaa saatiin valmiiksi 1931. Se lienee maamme toiseksi vanhin Raahen jälkeen. Myös itse yhdistys lienee toiseksi vanhin. Kotkan ja Kymin yhdistyksissä on ollut parhaimmillaan pitkälti yli 1000 jäsentä. Nykyinen maksaneiden onn 400.
Kotkan vapaa-ajattelijain yhdistystoiminnassa keskeisiä ovat hautausmaan ylläpito ja Viikarin saaren kesäpaikka, jonka Aarne Ydönen lahjoitti. Uusiakin jäseniä on saatu, mutta uutta verta ja uusia toimintamuotoja tarvitaan jatkuvasti. Aktiivisimmat jäsenet ovat tuoneet sanomaamme esille mm. lehtikirjoituksilla. Kirkosta eroamisen puolesta on kampanjoitu. Huk Hannu Eklund Kotkan Vapaa-ajattelijat ry. Hallituksen jäsen
Seuraava juttu: Luonnontieteet hallussa, huuhaa roskakorissa