Jumalan olemassaolo helppo todistaa! (?)

Vaikka kristinuskokultti on erittäin vahva Suomessa, jotakin oleellista puuttuu - itse fyysinen palvonnan kohde. Lähetyssaarnaajat kielsivät esi-isiämme palvomasta konkreettisia siirtolohkareita, työntäen tilalle näkymättömän hengen. Raamatussa tämä havaitsemisen puute on selitetty nerokkaasti: kukaan kuolevainen ei voi nähdä Jumalaa, koska pahaisina synti-säkkeinä emme kestä Herran puhtoista kirkkautta. Täten näköhavaintoa on turha odottaa, vaikka se israelilaisille aikanaan suotiinkin.

Koska Jumala on havaitsematon, eikä vaikuta maailman tapahtumiin millään lailla, on kyseisen Herran olemassaoloa pönkitettävä mitä erilaisimmilla ajatusrakennelmilla. Tässä on haastetta, ja uskovaisten terävin kärki joutuu miettimään, miten perustella Jumala, jonka ainoa ilmenemismuoto on kaataa herätysteltan herkässä mielentilassa olevia ihmisiä (mikäs siinä, jos Jumala tykkää mieluummin kaataa väkeä kuin torjua sotia).

Osalle pelkkä kaato riittääkin todisteeksi, mutta aina löytyy niitä epäileviä Tuomaita, jotka saattavat vaatia jopa niin konkreettisia toimia kuin pahuuden kitkeminen maailmasta/maailmanlaajuisia joukkoihmeparantumisia, ym. Tuomaat eivät ymmärrä, että Jumalalla on tärkeämpääkin tekemistä. Heille asiat on väännettävä rautalangasta. Tätä rautalankaa taivutti omalta osaltaan filosofi Eero Ojanen Kirkkosanomissa 10/2003.

Pitkällisten pohdintojensa tuloksena Ojanen mm. esittää: "Jumalan kieltäminen tai väittäminen tarpeettomaksi on vahvimpia todisteita Jumalan olemassaolon puolesta."

Tämä kuulostaa hyvältä. Voin kuvitella jämerän pastorin iskevän riparilla nyrkin pöytään, ja lausuvan syvällä rintaäänellä tuon väitteen. Se saisi sinnikkäimmältäkin epäilijältä housut valahtamaan nilkkoihin silkasta Herran pelosta.

Toisaalta mieleen pukkaa vertailevia lauseita: Joulupukin kieltäminen on vahvimpia todisteita Santa Clausin olemassaolon puolesta. Nukkumatin kieltäminen on vahvimpia todisteita siitä, että joku sitä unihiekkaa heittää. Se, että kuun kielletään olevan juustoa, todistaa kuun olevan juustoa.

Ojasen argumentti ei ehkä sittenkään vakuuttanut, ja pientä selittelyn makua on myös ko. filosofin seuraavassa väitteessä: “Voimme väittää mustia joutsenia olevan olemassa vasta sitten, kun meillä on varma ja luotettava havainto sellaisesta. Jumalan olemassaolon todistaminen on luonteeltaan aivan erilainen ongelma.”

Miten niin erilainen ongelma? Yhtälailla meidän on ensin selvitettävä, onko joutsenia/Jumalaa ylipäätään olemassa. Vasta sitten on selvitettävä laatu; onko kyseessä musta joutsen/Manitu, Jahve vai Šiva? Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä kaikkein suurin synti on valita itselleen väärä jumala.

Tämäkin lause jätti siis vielä hieman kylmäksi, mutta parempaa on luvassa: “Jumalan olemassaolo on itseasiassa helppo todistaa, mutta asialla ei ole suurtakaan merkitystä, koska monia ne todisteet eivät vakuuta.” Nyt tekisi jo melkein mieli kääntyä uskoon. Tämähän on sensaatio! Voin jo nähdä iltapäivälehtien kirkuvat lööpit: Tieteellinen läpimurto: Jumalan olemassaolo helppo todistaa!

Luetaanpa ahmimalla eteenpäin: “Ehkä voimme tarkkaan ottaen tietää vain sen, että Jumala on, mutta kaikki sisältö tähän tietoon tulee uskon kautta.”

Nyt latistui; palasimme taas lähtöpisteeseen. Me siis omaamme faktatiedon, mutta faktan koko sisältö perustuu “mutu” -ideologiaan. Miten tämä nyt taas näin kääntyi? Toivottavasti loppukaneetti pelastaa filosofoinnin: “...käsittämätönkin asia on silti olemassa. Ja kun kyse on ihmistä isommasta asiasta, niin käsittämättömyyden myöntäminen on tiellä oloa.”

Tiellä olon vastakohta on eksyminen, ja eksyminen on lähinnä oikea sana, kun maailman kymmenet tuhannet lahkojohtajat viittoilevat meitä juuri omalle tielleen. Tätä uhkakuvaa Ojanen ei edes puntaroi, sillä jokainen maailman uskovainen omaa aina absoluuttisen totuuden.

Pelkästään hinduilla on miljoonia jumalia. Jos yksikin eri kansojen jumalista hyppäisi maan pinnalle sanomaan: “Tässä minä nyt sitten olen!” asia olisi sillä selvä. Mutta tätä ihmettä odotellessa Eero Ojanen ja maailman miljardit muut uskovaiset joutuvat lakkaamatta selittämään, miksi Jumalan olemassaolo on niin helppo todistaa.

Timo Vuorinen

Seuraava juttu: Siviilirekisteriyhdistyksen loppu