Paholainen tuli Berkeleyyn

Meidän Berkeleyssä sijaitsevalle Kalifornian Yliopiston kampukselle tuli ihmeitä, muttei taivaasta. Oppilaskunnan sivuharrastuksina on useampia uskonnollisia seuroja. Nyt viimeisellä lukukaudella ilmestyi myös vapaa-ajattelijaseura.

Kevättalvesta V-A seura sponsoroi puhujakseen Dan Barkerin, joka on Freedom from Religion Foundationin vakituinen luennoitsija, kirjailija ja laulujen säveltäjä. Barker oli tunnettu monivuotinen fundamentalisti protestantti pappi, josta on tullut viime aikoina ateisti!

Luentosali missä Barker puhui oli tukuttain täynnä, useampi sata henkilöä. Monet joutuivat seisomaan. Ennen kokousta eteisessä istui lattialla parikymmentä harrasta uskovaista Raamatut käsissä. He pelokkaina rukoilivat kun tämä anti-Kristus oli tullut Berkeleyyn. Olivat kauhun vallassa että nyt Paholainen oli tullut viekottelemaan perikatoon viattomat ylioppilaat ja muut kaupungin asukkaat.

Kolmasosa yleisöstä oli kovia kristillisiä, ketkä istuivat pitäen tiukasti kiinni Raamatuista syleissään.

Barker oli yhtä pätevä sekulaarinen "saarnaaja" kuin hän varmaan oli ollut pappina. Kertoi ettei ollut helppoa tulla ateistiksi. Oli 15-vuotiaasta ollut saarnaajana ja piti työstään. Mutta hänellä oli myös kyselevä mieli ja hän rupesi lukemaan kirjallisuutta mikä kylvi häneen epäilyn siemeniä. Hän koitti taistella vastaan näitä skeptillisiä ja tieteellisiä argumentteja. Mutta ei voinut mitään. Kriitillinen tutkimus jatkui ja vihdon viimein hän tuli päätokseen että tämä uskonto olikin myyttejä ja humpuukia.

Barker yritti vielä jatkaa papin virkaansa mutta viimein ei hänen omatunto sitä kestänyt. Ei voinut elää enää valhetta. Erosi kirkosta. Ajan mukaan rupesi ateistiluennoitsijaksi. On kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita. Ennen sävelsi virsiä, mutta nyt säveltää sekulaarisia lauluja. Hänellä on useampi CD. On ollut pappien kanssa useasti julkisissa väittelytilaisuuksissa ja hyvin pitänyt puoliansa.

Oli nautinnollinen ilta. Kun tuli kysymys- ja keskustelutunti, oli joitain vihamielisiä kysymyksiä dogmaatikoilta, keitä äitini aikoinaan sanoi "niiksi pimeiksi ihmisiksi". Barker ei huutanut eikä kerskaillut mutta rauhallisesti ja hyvällä huumorilla antoi vastauksensa.

Suuri osa raamattuprikaatista varmaan jyrkästi torjui Barkerin selostukset. Heidän mielestään ei voi olla kukaan kauheampi kuin kerettiläinen, kuka on joskus uskonut "totuutta" mutta on nyt sen hyljännyt. Mutta jos Barkerin argumentit saivat edes yhden näistä "pimeistä ihmisistä" vähäsenkin ajattelemaan tai epäilemään, ilta oli tuottoisa.

Harry Siitonen
Berkeley, Kalifornia, U.S.A

Seuraava juttu: Protupaneelin tunnelmia