Onnea härregyd!

Syyskuinen Vartiotorni-lehti tietää, mistä kaikkien tavoittelema onnellisuus syntyy. Monet ajattelevat rahan, antoisan perhe-elämän ja menestyksekkään uran olevan avaimia tähän, mutta ei, eiväthän sellaiset hömpötykset tietenkään onnea suo. Voisi melkein varmuudella veikata, että useat ovat tappaneet kerrassaan onnesta paitsi itsensä myös toisensa koettuaan köyhyyden, avioeron ja työttömyyden.

Lehti kyselee, mikä todella tekee meistä onnellisia, ja väittää ratkaisun löytyvän - eikö mitä! - Raamatusta. Muuan taruolento on lehden mukaan ennen ristiin rastiin naulitsemistaan huutanut muinoin eräällä vuorella suu vaahdossa ja parta tutisten, että onnellisia ovat ne, jotka surevat. Tottahan toki kaikki surevat ovat onnellisia! Aina surressani asiallisesti itken ilosta, koska olen niin hirveänkauheankamalan onnellinen.

Edelleen muuan vaahtosuu on lehden mukaan työntänyt kitarisoistaan eetteriin, että onnellisia ovat ne, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa. Tämäkin pitää oikein osuvasti paikkansa, sillä satun olemaan hyvin vanhurskas hurskaana vanfanina (=vakavalla ihailulla pakettiautot ottava toim.suom.). Tunnen suurta nälkää ja janoa saada oman pakettiauton. Olen niin onnellinen tässä vanhurskaassa himossani.

Niin ikään onnellisia ovat lehden väittämän mukaan vanhurskauden vuoksi vainotut. Totta hemmetissä! Mikään ei ole mukavampaa kuin joutua vainotuksi ja häpäistyksi. Juuri nyt en mitään hauskempaa saata kenenkään koettavaksi keksiä.

Terveyden vaikutuksesta onnellisuuteen Vartio-tornissa ei suuremmin pohdita. Toisaalta se ei ole ihme, sillä hyvin harva nykyään mihinkään sairastuukaan. Ja vaikka joku sattuukin tulemaan kipeäksi, epäilemättä hän voi ihmeparantua milloin lystää. Halleluja!

Jos haluaa olla onnellinen, pitää Vartiotornin toimittajien mielestä välttää lihan tekoja. Sellaisia ovat ilmeisesti kaikki muu paitsi ne teot, joita he eivät mukamas itse tee.

- Lihan teot, esimerkiksi haureus, vihollisuudet, kinastelut ja juopottelu, ovat nykymaailmassa yleisiä, mutta niitä harjoittavat eivät ole onnellisia, kirjoittaa lehden toimitus kuin omasta kokemuksestaan.

Vartiotorni toteaa, että realistisesti maailman tilan käsittävät ihmiset huokailevat ja voihkivat kaikkia inhottavuuksia, joita nykyään tehdään. Tuosta saamieni vaikutteiden siivittämänä suosittelen kaikkien ottavan onnellisuuden ohjenuorakseen härregyydin (=herranjumala toim.suom.). Pitää sanoa aina toisista jotakin kuullessaan, että härregyyd tuollaista touhua. Toisten tuomitseminen se tekee niin onnelliseksi. Lisäksi ruotsinkielinen sanonta loihtii lausujastaan hienostuneen vaikutelman.

Jokainen ihminen on ainakin yhden härregyydin arvoinen. Tätä kautta lähimmäistään voi rakastaa jopa enemmän kuin itseään.

Tapio Aho

Seuraava juttu: Yhtenäistä Islamia ei ole olemassa