Runo: Tule vesilätäkköön hyppimään

Kesä jo lopuillaan
Päivä lyhenee
        ilma viilenee
Normaali kiertokulku etenee
Luonto kohta lepää lumipeitteessään
        herää kyllä aikanaan
Mutta mikä ihmisiä ahdistaa?

Kaupungin kiireiset kadut
Synkeät ilmeet
        tyylittömät tuulipuvut
Miksei kukaan katso silmiin?
Miksei yksikään hymyile?

Suomessa neljä vuodenaikaa
        outoa valittaa syksystä
Ei loma ole ikuista
        arki aina edessä
Todellisuus on hyväksyttävä

Sisäinen ja ulkoinen maailma
        vain omaan mieleen voi vaikuttaa
Pidän syksystä
Sade virkistää
Kylmyys piristää
Tähtikirkkaat yöt
        pimeys mielikuvitusta lennättää

Syysmasennus mikä se on?
Miksi kevättä odottaa kun voi jatkaa elämää
Ei ihminen talviunta nuku

Timo Rantala

Seuraava juttu: Tehtävä