Pakanasanomat 3/99   /  Tampereen Vapaa-ajattelijat ry

Kokemuksia esikoulusta ja uskonnosta

Vanhempi tyttäreni Heidi aloitti esikoulun viime syksynä täällä Kihniöllä, Kankarin kyläkoulussa. Vähän jännitti etukäteen, miten uskonnottomuuteen suhtauduttaisiin tällaisella melko uskonnollisella maaseutupaikkakunnalla, mutta yllättäen mitään varsinaisia ongelmia ei ilmennyt.

Opettaja oli hyvin joustava ja otti jo lukujärjestystä suunnitellessaan huomioon Heidin tarpeet. Koska esikoululaisia opetettiin samassa tilassa kuin ensi- ja toisluokkalaisia, uskontotunnit pidettiin maanantai- ja keskiviikkoaamuisin ensimmäisellä tunnilla, ja esikoululaiset tulivat kouluun vasta tunnin myöhemmin. Samalla Heidi välttyi automaattisesti päivänavauksilta, jotka koulussamme ovat pelkkää virsilaulua. Perjantaisin esikoululaisten päivä alkoi samaan aikaan kuin muidenkin, mutta Heidin ei tarvinnut osallistua päivänavaukseen, vaan hän sai mennä suoraan oppitunnille.

Järjestelyjen joustavuus johtuu suurelta osin varmaan koulumme pienuudesta (27 oppilasta), ja se, että asumme vain 300 metrin päässä koululta, on tietysti eduksi. Esim. perjantaisin saatoimme lähteä kotoa vähän myöhemmin, niin ettei Heidin tarvinnut odotella tyhjässä luokassa. Talvella olin työssä ja jouduin viemään Heidin hiukan tavallista aikaisemmin kouluun; silloin hän meni mieluiten koulun keittiöön juttelemaan keittäjän kanssa, kunnes muut tulivat päivänavauksesta.

Järkyttyneenä luin uusimmasta Vapaa Ajattelijasta, että päivänavauksiin osallistumispakko on tullut takaisin - onneksi tieto siitä ei ole vielä levinnyt tänne maaseudulle!

Ruokarukouksen aikanaa Heidi on ollut paikalla, mutta ei ole rukoillut. Kirkossa käynneistä ja muista uskonnollisista tilaisuuksista on ilmoitettu etukäteen, jolloin Heidi on voinut jäädä niiden ajaksi kotiin. Joulujuhlaohjelmiin osallistumisesta opettaja tiedusteli etukäteen.

Pikku lipsahduksia opettajalle on sattunut, kun hän ei ole huomannut esim. joidenkin laulujen uskonnollista sisältöä, mutta yleisesti ottaen hän hoiti asian tunnollisesti ja lisäksi erittäin hienotunteisesti, tekemättä siitä suurta numeroa. Jännittyneenä odotan, miten yhteistyö onnistuu, kun Heidi menee ensimmäiselle luokalle ja opettajakin vaihtuu.

Kokemusteni perusteella kannatan esiopetuksen järjestämistä kouluissa, koska niillä on jo kokemusta uskonnottomista oppilaista ja näiden oikeuksien huomioon ottamisesta. Mielenkiintoista on lukea seuraavasta Vapaa Ajattelijasta, millaisen kannan Vapaa-ajattelijain liitto on päättänyt ottaa esiopetukseen!

Taina Hollo

Seuraava juttu: Kriittiset protulaiset

Pakanasanomat 3/99   /  Tampereen Vapaa-ajattelijat ry