Me, kuten muutkin luontokappaleet, kunnioitamme elämää omalla kohdallamme. Vaikka maailmamme on todellinen teurastamo, puolustamme kuitenkin omaa henkeämme ja "isänmaata" viimeiseen veripisaraan. Sillä mitä on kukaan meistä silloin, kun elämä on kehomme jättänyt? Mahdollisimman syvälle maahan on tapana haudata. Omaiset keräävät vielä kiviä päälle painoksi.
Kunnioittaessamme oman elämämme arvokkuutta suhtaudumme silti kuin selvänä tavallisuutena teurastamomaailmamme menoon.
Miksi mm. maailmamme sikakansat ovat tuomittuja kuolemaan jo nuorina? Mikä on sian todellinen kuolemansynti? No, se on yksinkertaisesti sen liha, jota ihmiset himoitsevat syödäkseen. Ihmisen ja sian liha on niin saman makuista, että asiantuntijatkaan (ihmissyöjät) eivät mausta erota "pitkää sikaa" ja tavallista sikaa toisistaan.
Ihmissyöntimenot ovat aina olleet suuresti arvostettuja herkkujuhlia. Suurin ja arvostetuin herkku on aivot. Tämän herkun syönti oli sallittua vain lauman johtajille, jotka yleensä ovat koiraspuolisia.
Antiikin ja Vanhan maailman tarinoissa on yleensä juonena naisen viekkaus tämän herkun hankinnassa. Raamattu esittää, saman toistamista välttääkseen, yhden VT:n ja yhden UT:n puolella.
VT:n Juudit oli kaunis juutalainen leski, joka viekkaudella vikitteli assyrialaisen sotapäällikön, Holoferneen, saadakseen tuon himoitun herkkuaterian.
UT:ssa olemme ehkä ihmetelleet, miksi eräs kuninkaalliseksi mainittu naaraspuolinen ihminen halusi Johannes Kastajan pään juuri hopealautaselta. Siksi, että silloin ja siinä valtakunnassa ainoastaan koiraspuolisilla kuninkaallisilla oli oikeus vastaanottaa sellainen herkkuateria kultalautaselta. Vieläkin on eteläisissä, "eksoottisissa maissa" erittäin arvostettu ruokalaji nimeltä Apinan aivot. Apina tuodaan puukehikkoon sidottuna ja mukana asiaan kuuluvia työkaluja, mm. hopeavasara.
Ihmiskunta ei ole päässyt "alkukantaisuudestaan". Villi-ihmisen arvot ja ajattelu johtavat yhä ihmiskuntaa. Ns. länsimaisen sivistyksen korkeimmin kunnioitettuja tapoja on edelleen ihmissyöntimenoista peritty rituaali, jossa uskonnollinen poppamies vakuuttaa potilaittensa syövän ihmislihaa ja tarjoaa "verta juotavaksi". Haaskajumalan kuvapatsas on näyttävästi esillä muistuttaen: "Joka on nähnyt minut, hän on nähnyt isän".
(Voi luontokappaletta, joka nimittää itseään viisaaksi ihmiseksi!).