Vapaa Ajattelija 2 - 2007
63. vuosikerta
Minna Canth tunnetaan terävänä yhteiskuntakriitikkona, mutta harva tietää, että hän edisti rohkeasti myös vapaa-ajattelua kritisoimalla aikansa kirkkoyhteiskuntaa ja asettumalla tukemaan luomiskertomuksesta poikkeavaa evoluutioteoriaa. Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden tutkija Heidi Grönsrand selvitti Canthin roolia vapaa-ajattelijana Turun Vapaa-ajattelijat ry:n tilaisuudessa Vanhassa Raatihuoneessa 31. maaliskuuta. Tilaisuudella Turun vapaa-ajattelijat halusivat juhlistaa Vapaa-ajattelijan liiton 70-vuotistaivalta.
Kirjailija Minna Canth (1844-1897) toi 1800-luvun lopulla vahvasti esiin kirkkoyhteiskunnan epäkohtia. Monet pitävätkin häntä yhtenä ensimmäisistä suomalaisista vapaa-ajattelijoista. Canthin kirjallisuus pohjaa naturalismin estetiikkaan, joka tyylisuuntana koettelee uskoa hyvän arjen mahdollisuuksiin. Canth pyrki realististen ja naturalististen kuvaustensa turvin valottamaan naisten ja köyhälistön asemaa. Vaikka arki Canthin teoksissa onkin harmaa, ne tähtäävät yhteiskunnalliseen muutokseen.
Canthin ajatuksia voi lukea niin novelleina, romaaneina kuin näytelminäkin. Heidi Grönstrand nosti alustuksessaan esimerkiksi Työmiehen vaimo -näytelmän vuodelta 1885. Se oli ensimmäinen suomalainen näytelmä, jonka henkilöillä oli köyhälistö- ja työläistausta. Naisen kohtaamien vääryyksien ohella näytelmässä ruoditaan kirkkoyhteiskunnan ongelmia.
- Canth ei lähtenyt liikkeelle kevyin eväin, Grönstrand korosti.
Vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja vastaan hyökkäävä naiskirjailija oli Grönstrandin mukaan liikaa monille kriitikoille. Hän sai ateistin leiman, mikä aikana, jolloin uskonto läpäisi kaikki yhteiskunnan kerrokset, oli vakava syytös.
Canthin aikana, 1800- luvun lopulla, luonnontieteiden suosio toi
vaihtoehdon uskonnolliselle maailmalle. Luonnontieteellinen
maailmankatsomus nousi senaikaiseen huippuunsa, kun Charles Darwinin
(1809-1882) teoksessaan Lajien synty (1859) julkaisemat
evoluutioteoreettiset ajatukset alkoivat ottaa tuulta siipiensä
alle. Suomessa evoluutioteoria nousi pinnalle parikymmentä vuotta
myöhemmin.
Aikansa hermolla ollut Minna Canth omaksui evoluutio-opin ja levitti sen aatetta Suomessa. Hän uskoi vahvasti perimään, johon kaikki ihmisessä oli palautettavissa. Tämä käy muun muassa ilmi Canthin eräälle norjalaiselle lehdelle kirjoittamastaan lyhyestä omaelämänkerrasta, jossa hän pohtii omia piirteitään vanhempiensa ominaisuuksien kautta.
Canth ei pelännyt puhua avoimesti evoluutioteorian puolesta. Vuonna 1889 käytiin niin sanottu "Uskonsota Jyväskylässä", jolloin Minna Canth puolusti vahvasti evoluutioteoriaa Eero Erkon (1860-1927) toimittamassa Keski-Suomi -lehdessä, jonka sivuilla keskustelu aiheen tiimoilta kävi kärkevänä.
Grönstrandin alustuksen pohjalta keskustelu käynnistyi vilkkaana. Pohdinnassa oli muun muassa se, jäivätkö Canthin esiintuomat ajatukset yhteiskunnallisista epäkohdista lyhytikäisiksi vai pidetäänkö hänen ajatteluaan yhä tärkeänä. Vaikka Canthin edustama naturalistisen estetiikan suuntaus kuihtuikin nopeasti 1800-1900-lukujen vaihteen jälkeen, kirjailijan vaikutus tuntuu yhä.
- Koen, että Canthin ajattelu elää ihmisten mielissä laajalti. Sitä ei ehkä vain tiedosteta, että tietynlainen kritiikki voi pohjata Canthinkin ajatuksiin, Vapaa-ajattelijoiden varapuheenjohtaja Eino Huotari totesi.
Keskustelu siirtyi nopeasti vapaa-ajattelun pohdintaan laajemminkin. Kun esiin nousi kysymys siitä, riittääkö vapaa-ajatteluksi vain uskonnottomien ajattelun edistäminen, yhteistuumin korostettiin Vapaa-ajattelijoiden perimmäistä tarkoitusta.
- Vapaa-ajattelijat pyrkivät edelleen kohti sekulaarista yhteiskuntaa, jossa kaikki katsomukset ovat samanarvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaisi uskontojen aseman heikentämistä verrattuna muihin, Huotari selvitti.
Kiivaimmat kommentit virisivät, kun käsiteltiin valtion erottaminen kirkosta. Monet kauhistelivat sitä, että valtionkirkko on ja pysyy vahvasti olemassa, eikä poliittista tahtoa tunnu löytyvän eduskunnastakaan tilanteen muuttamiseksi. Vaikka muutosta vaadittiin mahdollisimman pian, kukaan ei kuitenkaan odottanut ihmettä.
- Ei muutos ihan hetkessä tapahdu. Siihen on pyrittävä vähittäin ja sivistyneesti, Tauno Lehtonen Turun Vapaa-ajattelijoista totesi.
Lopuksi keskustelu palautui Minna Canthiin. Tasa-arvoista yhteiskuntaa ajaneen Minna Canthin todettiin edelleen lunastavan paikkansa vapaa-ajattelun merkittävien henkilöiden joukossa. Tasa-arvoinen yhteiskunta kun on myös Vapaa-ajattelijoiden unelma.
Salla Hongisto