Vapaa Ajattelija 2 - 2007
63. vuosikerta
Vapaa-ajattelijat lähtivät liikkeelle eduskuntavaaleihin uskonnonvapausvaalikoneella, joka löytyy osoitteesta http://www.uskonnonvapaus.fi/vaalit/eduskunta2007. Keskeisin vaaliteemamme oli kirkon erottaminen valtiosta. Kaikista 1 529 ehdolla olleista vaalikoneeseemme vastasi 665 kansanedustajaehdokasta.
Vaalikoneeseen vastanneista nousi eduskuntaan 25 edustajaa. Valituista neljä purkaisi kirkon ja valtion liiton kahden äänestäessä tyhjää. Seitsemän laajentaisi vihkimisoikeutta ja peräti 16 edustajaa kieltäisi ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen kokonaan.
Muista internetissä olleista vaalikoneista myös Nuorten ja opiskelijoiden vaalikone, IRC-gallerian vaalikone ja paikallinen Savon Sanomien vaalikone kysyivät ehdokkailta, tulisiko kirkko irrottaa valtiosta. Otimme talteen kaikkien eduskuntaan valituiden ehdokkaiden mielipiteet.
Valituista ehdokkaista 16 prosenttia kannattaa kirkon ja valtion erottamista. Tulevista kansanedustajista 12 prosenttia suhtautuu erottamiseen neutraalisti ja 56 prosenttia vastustaa. Vastaus uupuu 16 prosentilta.
Puolueiden puheenjohtajista Matti Vanhanen (Kesk.), Jyrki Katainen (Kok.), Eero Heinäluoma (SDP), Stefan Wallin (RKP) ja Päivi Räsänen (KD) vastustavat kirkon ja valtion erottamista. Vasemmistoliiton Martti Korhonen kannattaa kirkon erityisaseman lakkauttamista ja Vihreiden Tarja Cronberg suhtautuu asiaan neutraalisti.
Tämän keskeisen tavoitteemme kannalta Vasemmistoliitto on puolueena paras ja sitä seuraavat Vihreät ja Perussuomalaiset. Myös SDP ja Kokoomus kannattavat valtionkirkon julkisoikeudellisen erityisasema purkamista jossain määrin. Kaikkein kielteisemmin asiaan suhtautuvat Keskusta ja Kristillisdemokraatit. Myös RKP:n suhtautuminen on kielteinen. Tosin matalasta vastausprosentista johtuen on vaikea arvioida RKP:n eduskuntaryhmän tarkempia tuntoja.
Vaalien jälkeisellä hallituspohjalla, jonka muodostavat Keskusta, Kokoomus, RKP ja Vihreät, kirkon ja valtion suhdetta ei katkaista. Parasta mitä uudelta hallitukselta voi toivoa, on kirkon korvamerkityn osuuden poistaminen yhteisöveron tuotosta. Tällä on vaalikoneiden vastausten perusteella yllättävän laaja kannatus.
Vapaa-ajattelijoille paras hallituspohja olisi ollut laaja sinipunahallitus, tai oikeastaan sateenkaarihallitus, johon olisivat kuuluneet Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja PS. Tiedämme nyt, että näin ei käynyt.
Suomen puoluekartalla on muutoinkin nähtävissä, vapaa-ajattelijoiden kannalta, ikäviä muutoksia. Ylivoimaisesti uskontokriittisin puolue Vasemmistoliitto, on kutistumassa pienpuolueeksi, ellei se kykene pikaisesti uusiutumaan. Uskontomyönteisin puolue Keskusta päihittää yhä useammin SDP:n, jolloin ollaan helposti tilanteessa, jossa porvari- ja punamultahallitukset vuorottelevat hallitusvastuusta.
Suomea hallitaan virallisesti demokratialla. Suomalaisten keski-ikä on 42,8 vuotta, kansanedustajiksi valittujen keski-ikä on 47,9 vuotta, ja eduskuntavaalissa äänestäneiden keski-iän arvellaan olevan yli 50 vuotta. Eduskuntaa hallitaan gerokratialla, kansanomaisemmin vanhainvallalla. Täten ei ole ihme jos kansanedustajien mielipiteet taipuvat vanhanaikaisuuteen - hehän edustavat miltei eläkeikäisiä äänestäjiä.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Kirkosta eroaminen on kasvussa ja trendinä tarkasteltuna historiallisen korkealla. Kirkon erityisasema ja kirkkokritiikkiä tuodaan suhteellisen hyvin esille päivän medioissa, vaikka parantamisen varaa on.
Erityisen positiivista on, että meidän vaatimuksemme kirkon ja valtion liiton purkamisesta päätyi kolmeen vapaa-ajattelijoista riippumattomaan vaalikoneeseen, joista kaksi oli suunnattu nuorille äänestäjille. Vaikka vaalikoneilla ei suoranaisesti tehdä politiikan asialistaa, ne pakottavat poliitikot tiedostamaan sen tosiasian, että valtionkirkoilla on julkisoikeudellinen erityisasema. Lisäksi vaalikoneet informoivat niiden käyttäjiä, tavallisia Suomen kansalaisia, niistä ongelmista, joita asia aiheuttaa. Kysymyksen päätyminen kahteen nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on myös todistus siitä, että kyseessä on nuorille tärkeä asia.
Nuoret eivät ehkä äänestä vaaleissa, mutta nuoret vanhenevat ja vanhat kuolevat. Kun valtiokirkkokriittisten aikuisten määrä täten luonnollisen poistuman kautta kasvaa, kasvavat myös paineet valtion ja kirkon erottamisesta. Nuoret jättävät kirkon sankoin joukoin, mikä hiljalleen muuttaa kirkon vanhusten järjestöksi. Tällaisella järjestölle ei tulevaisuutta ole.
On murheellista, että vain 16 prosenttia uuden eduskunnan kansanedustajista kannattaa kirkon ja valtion erottamista. Valtionkirkkojen erityisaseman purkaminen voi kuitenkin olla lähempänä kuin uskommekaan. Kirkkokritiikki on kasvussa ja yhä useampi tiedostaa näiden erityisaseman tuottamat ongelmat.
Itse olen suomenruotsalainen naimisissa amerikkalaisen kanssa. Miksi minun tulisi hyväksyä valtion asettama normi suomalaisuudesta, tai miksi kenenkään tulisi? Suomalaisten suosikkiruoka tulee Italiasta, musiikki briteiltä, elokuvat Amerikasta ja lainsäädäntö Brysselistä. Miksi tällaisella valtiolla on virallinen valtionuskonto, tai oikeastaan, evankelisluterilainen valtionideologia?
| Kirkon ja valtion erottaminen puolueittain | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskusta | Kokoomus | SDP | Vasemmistoliitto | Vihreät | RKP | KD | PS | Eduskunta | |
| Puolesta | 1 | 2 | 7 | 13 | 7 | 0 | 0 | 2 | 32 |
| Neutraali | 2 | 7 | 8 | 2 | 3 | 0 | 1 | 1 | 24 |
| Vastaan | 37 | 36 | 24 | 0 | 4 | 4 | 5 | 2 | 112 |
| Tuntematon | 11 | 5 | 6 | 2 | 1 | 6 | 1 | 0 | 32 |
| Yhteensä | 51 | 50 | 45 | 17 | 15 | 10 | 7 | 5 | 200 |
Lasse Pitkäniemi
Kirjoittaja on valtiotieteen maisteri