|
Osmo Tammisalo
Westermarck ratsastaa jälleen
Edvard Westermarckia pidetään syystä suomalaisen
sosiologian isänä. Hän oli myös vapaa-ajattelijaliikkeemme
äänekkäimpiä puolestapuhujia sen alkutaipaleella. Maailmalla
Westermarckia ei kuitenkaan tunneta näistä saavutuksista vaan eräästä
lähes yksinkertaisen nerokkaasta teoriasta, joka myös kantaa hänen
nimeään.
Westermarck esitti vuonna 1891 teoriansa siitä, miten
varhaislapsuuteen liittyvä läheinen yhdessä asuminen estää
sukusiitoksen. Modernit biologit puhuvat pesäefektistä, joka
ihmisillä tunnetaan nimellä Westermarck-efekti. Sen mukaan
yhdessä kasvaneet sisarukset, isät ja tyttäret sekä äidit ja pojat
kokevat vastenmielisyyden tunteen ajatuksesta keskinäistä seksiä
kohtaan.
Luonnonvalinta on tuottanut tällaisen tunnemekanismin, jonka
tarkoitus on estää sisäsiittoisuudesta koituvia haittoja.
Westermarckin teoria painui unohduksiin freudilaisuuden ja
oidipaalisten selitysten voitettua älymystön sydämet puolelleen.
Teoria sai kuitenkin 1900-luvun loppupuolella tukea monelta
suunnalta. Taiwanissa ja Kiinassa oli tapana ottaa pieni tyttö
perheeseen, jotta hänestä voisi tulla perheen pojalle puoliso
aikuisena. Tällaiset lapsiavioliitot olivat kuitenkin tavallista
hedelmättömämpiä, ja niissä oli muita enemmän avioeroja ja
syrjähyppyjä.
Ilmiötä tutkineen Arthur P. Wolfin mukaan syynä oli
pariskunnan toisiaan kohtaan tuntema seksuaalinen vastenmielisyys
tai vähintäänkin välinpitämättömyys. Israelissa kibbutsilapset
puolestaan kasvoivat kollektiivisesti lastentaloissa. Samassa
"kodissa" eläneet lapset eivät yhteisön toiveista huolimatta
rakastuneet toisiinsa. Hekin olivat leimautuneet toisiinsa kuin
siskot ja veljet.
Westermarckin teoriaan sisältyy myös ajatus siitä, että
seksuaalisen vastenmielisyyden tunteeseen liittyy rankaisemishalu.
Tällä Westermarck selitti sen, miksi eri kulttuureista löytyy usein
varsin ankariakin lähisukulaisten välisiä avioliittokieltoja.
Rankaisuhalua voidaan testata seuraavanlaisella tarinalla. Matti
ja Liisa ovat sisaruksia. He matkustavat kesälomallaan Lappiin
vaeltamaan. Eräänä yönä he yöpyvät syrjäisessä tunturimökissä, ja
päättävät, että olisi mielenkiintoista ja hauskaa harrastaa seksiä.
Ainakin se olisi uusi kokemus kummallekin. Liisa käytti jo
ehkäisypillereitä, mutta varmuuden vuoksi Matti käytti vielä
kondomia. Molemmat nauttivat rakastelusta, mutta he päättivät,
etteivät tekisi sitä enää. He pitivät yön kahdenkeskisenä
salaisuutena, mikä sai heidät vielä läheisemmiksi.
Mitä ajattelet tästä? Tekivätkö Matti ja Liisa jotain väärää,
josta heitä pitäisi rangaista? Heidän teostaanhan ei syntynyt
viallisia jälkeläisiä tai minkään muunlaisia uhreja. Royal
Societyn biologisessa aikakauslehdessä kolme evoluutiopsykologia
esittivät keväällä 2003 tutkimuksen, jonka mukaan ihmiset
tuomitsevat sisarusten välisen seksin ankarammin, mikäli he itse
ovat kasvaneet eri sukupuolta olevan sisaren kanssa. Kolmansien
osapuolten tekemään insestiin kohdistuva moraalinen tuomio johtuu
siis osin samoista tekijöistä kuin henkilökohtainen vastenmielisyys
insestiä kohtaan.
Tutkimuksen koehenkilöt olivat amerikkalaisia opiskelijoita.
Heitä käskettiin laittamaan 19 erilaista tekoa järjestykseen niiden
"moraalisen tuomittavuuden" perusteella. Vastaajien rankaisemishalua
verrattiin siihen, miten he suhtautuivat seksuaalisuuteen ja siihen
oliko heillä eri sukupuolta olevia sisaruksia ja miten monta vuotta
he olivat viettäneet näiden kanssa yhdessä. Osoittautui, että
insestin moraalisessa tuomitsemisessa ratkaisevaa oli ainoastaan
sisaruksen kanssa vietetty aika. Tiedossa oleva verisukulaisuus ei
vaikuttanut, sillä reaktiot olivat samanlaisia myös eri sukupuolta
olevilla adoptiolapsilla.
Vastoin yleisiä käsityksiä vanhempien asenne, perheen muu
koostumus tai oma suhtautuminen seksuaalisuuteen eivät vaikuttaneet
tuomitsemiseen. Alitajuinen sukulaisen tunnistaminen näyttää siis
olevan erilainen ja erillinen mekanismi kuin kulttuuriset tai
sosiaaliset sukulaisuutta koskevat käsitykset.
Westermarck-efekti löydettiin ensin ihmisiltä, mutta sittemmin on
käynyt ilmi, että myös muut apinat noudattavat sitä jossain
muodossa. Tuntevatkohan myös simpanssit, paviaanit tai gorillat
halua rankaista lajitovereidensa insestisiä suhteita?
LÄHDE: Lieberman, D., Tooby, J. & Cosmides, L.
(2003): Does morality have a biological basis? Proceedings of
the Royal Society. February 28.
Westermarck-efektin
eettisistä seurauksista, Janne Vainio
|