{"id":461,"date":"2018-02-28T09:34:04","date_gmt":"2018-02-28T07:34:04","guid":{"rendered":"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/?p=461"},"modified":"2019-05-31T23:44:37","modified_gmt":"2019-05-31T20:44:37","slug":"461","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/461\/","title":{"rendered":"Talven selk\u00e4 taittuu (helmikuu 2018)"},"content":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4\u00e4 Kalevalan p\u00e4iv\u00e4\u00e4!<\/p>\n<p>Olen t\u00e4ss\u00e4 viime p\u00e4ivin\u00e4 tullut ajatelleeksi, ett\u00e4 helmikuu on aika mukavaa vuodenaikaa siksi, ett\u00e4 siihen ei suomalaisessa el\u00e4m\u00e4nmenossa liity oikeastaan mit\u00e4\u00e4n leimallisesti uskonnollista juhlaa.<\/p>\n<p>Suomalaista vuodenkiertoahan hallitsee ennen kaikkea joulu, jota odotetaan ja valmistellaan jo viikkoja jos ei kuukausiakin etuk\u00e4teen. Joulun j\u00e4lkitunnelmissa menn\u00e4\u00e4n sitten ainakin loppiaiseen tai viel\u00e4 nuutinp\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin eli tammikuun 13. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, tai viel\u00e4 pitemm\u00e4llekin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 erilaiset pihoja koristavat jouluvalot pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n usein jopa koko talven ajan siell\u00e4. Oikeastaan voisi jo puhua ennemmin talvivaloista kuin jouluvaloista.<\/p>\n<p>Vuoden pimeimp\u00e4\u00e4n aikaan osuva juhlakausi valoineen on ihan mukavakin, mutta liiallinen jouluh\u00f6ss\u00f6tys kyll\u00e4 rasittaakin, ja erityisesti uskonnotonta ihmist\u00e4 joskus kyll\u00e4stytt\u00e4\u00e4 se uskonnollinen sis\u00e4lt\u00f6, jolta joulun aikoihin on vaikeaa v\u00e4ltty\u00e4. Monille suomalaisille ns. tapakristityille juuri joulu on ainoa kerta vuodessa, kun jumalanpalveluksessa edes k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, ja vaikka muuten joulunviettotavoissa on lopulta kuitenkin aika v\u00e4h\u00e4n varsinaisesti uskonnollista ainesta, niin vaikeaa joulun aikoihin on kuitenkaan unohtaa sit\u00e4, ett\u00e4 kristillinen kulttuuri on halunnut nostaa joulun p\u00e4\u00e4sis\u00e4ll\u00f6ksi oman jumalolentonsa syntym\u00e4juhlan.<\/p>\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajan kulkua hallitsee sitten p\u00e4\u00e4si\u00e4inen ja siihen liittyvien lomap\u00e4ivien suunnittelu. Eip\u00e4 useimmille nykysuomalaisille p\u00e4\u00e4si\u00e4inen taida olla senk\u00e4\u00e4n vertaa uskonnollinen juhla kuin joulu, taitaa useimmille sen p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 olla ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset lomap\u00e4iv\u00e4t, joitten aikana ehtii vaikka johonkin Lappiin hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n kev\u00e4ttalven viimeisill\u00e4 lumilla, mutta sen verran uskontoa p\u00e4\u00e4si\u00e4isenkin ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rii, ett\u00e4 ei sit\u00e4 unohtamaan p\u00e4\u00e4se. Ja se groteski tarinankulku, jossa teloitetusta kapinanlietsojasta tehd\u00e4\u00e4n kuolemansa kautta koko ihmiskunnan pelastaja, on uskonnottoman maailmankuvan kannalta niin kummallinen ja tarkoitukseton, ett\u00e4 mieluummin sit\u00e4 pakeneekin p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajaksi johonkin, miss\u00e4 koko juhla ei p\u00e4\u00e4sisi juuri n\u00e4kym\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kun sitten p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty, niin loppukev\u00e4\u00e4ll\u00e4kin on viel\u00e4 helatorstai, joka tosin ei nyky\u00e4\u00e4n ole juuri muuta kuin yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vapaap\u00e4iv\u00e4, jos sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kaupat ovat jo kauan olleet helatorstaisin auki ja nyt kiky-sopimuksen takia monet muutkin ty\u00f6paikat helatorstaina toimivat normaalin arjen tapaan. Taitaa my\u00f6s kaatuneitten muistop\u00e4iv\u00e4 (liputusp\u00e4iv\u00e4, toukokuun 3. sunnuntai) olla jossain m\u00e4\u00e4rin uskontoon assosiotuva merkkip\u00e4iv\u00e4, kyll\u00e4h\u00e4n sodassa kaatuneita, kuten muitakin vainajia, usein uskonnon kautta muistellaan. Mutta n\u00e4it\u00e4 kahta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ainakin minua \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 loppukev\u00e4\u00e4ss\u00e4 jokavuotinen \u00e4\u00e4li\u00f6m\u00e4inen suvivirsikeskustelu.<\/p>\n<p>Mutta helmikuu t\u00e4ss\u00e4 vuodenvaihteen juhlien ja kev\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 on aikaa, jolloin el\u00e4m\u00e4 soljuu yleens\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n ihmeempi\u00e4 uskontoviritteisi\u00e4 vouhotuksia. Helmikuulle osuvat Runebergin p\u00e4iv\u00e4 ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n vietett\u00e4v\u00e4 Kalevalan p\u00e4iv\u00e4, joista kumpikaan ei tunnu mitenk\u00e4\u00e4n uskonnolliselta. Kalevalaahan pidet\u00e4\u00e4n usein jopa jonkinlaisena kristillisyyden vastapoolina, suomalaisen pakanuuden ajan tai muinaisuskonnon perinteen edustajana, tosin en v\u00e4itt\u00e4isi, ett\u00e4 suomalainen muinaisuskonto v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n sen rationaalisempi maailmankatsomus olisi ollut kuin kristinusko. Runebergiakaan ei voi pit\u00e4\u00e4 min\u00e4\u00e4n uskonnollisena hahmona, vaikka h\u00e4net kyll\u00e4 my\u00f6s virsirunoilijana tunnetaan. Runeberg nimitettiin virsirunojensa takia teologian tohtoriksikin, mutta oli kyll\u00e4 itse jopa vastahakoinen sellaiselle nimitykselle, joten ilmeisesti h\u00e4nelle virsien sanoittaminen oli puhtaasti runouden toteuttamista eik\u00e4 uskonnollisen maailmankuvan ilment\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Muita helmikuulle osuvia merkkip\u00e4ivi\u00e4 ovat laskiainen ja yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4. Molemmilla on kyll\u00e4 uskonnollisetkin taustansa, laskiainenhan on alun perin p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n paaston aloitus ja yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4 liittyy kristilliseen Valentinus-pyhimykseen, jonka merkkip\u00e4iv\u00e4n vietto sitten taas vuorostaan on saanut perinteit\u00e4 antiikin roomalaisten saman ajankohdan juhlap\u00e4ivist\u00e4. Oleellista on, ett\u00e4 nykyiset viettotavat eiv\u00e4t kummankaan kohdalla ilmenn\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uskonnollisuutta, historiallisten taustojen osalta perinteet kietoutuvat moninkertaisesti sellaisiin uskontoihin, jotka ovat jo poistuneet ihmisten mielist\u00e4, eik\u00e4 niill\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4 ole.<\/p>\n<p>Muuten helmikuun etenemist\u00e4 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ns. talven sel\u00e4n taittuminen. Valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 helmikuussa lis\u00e4\u00e4ntyy jo huomattavasti ja l\u00e4mp\u00f6tilatkin yleens\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t nousuun, meill\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa tilastollisesti kylmin ajankohta osuu helmikuun alkup\u00e4iviin, pohjoisessa jo tammikuun puolelle. Lumen m\u00e4\u00e4r\u00e4 helmikuun mittaan yleens\u00e4 viel\u00e4 kasvaa, Pohjois-Suomessa se kasvaa viel\u00e4 maaliskuun lopullekin asti, mutta toisaalta t\u00e4ss\u00e4 helmikuun lopulla keskip\u00e4iv\u00e4n auringonpaiste riitt\u00e4\u00e4 jo etel\u00e4nsuuntaisilla seinustoilla ja rinteill\u00e4 sulattamaan maahan p\u00e4lvipaikkoja, vaikka s\u00e4\u00e4 muuten olisi kipakkaakin pakkasta.<\/p>\n<p>Niin ett\u00e4 nautitaanpa nyt sitten talvesta parhaimmillaan, kun sit\u00e4 viel\u00e4 on. Kyll\u00e4 se talven selk\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin vuonna oikeastaan on jo taittunut, vaikka juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n taitaa olla talven kylmin p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n<p>Mikko M\u00e4kitalo, 28.2.2018<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4\u00e4 Kalevalan p\u00e4iv\u00e4\u00e4! Olen t\u00e4ss\u00e4 viime p\u00e4ivin\u00e4 tullut ajatelleeksi, ett\u00e4 helmikuu on aika mukavaa vuodenaikaa siksi, ett\u00e4 siihen ei suomalaisessa el\u00e4m\u00e4nmenossa liity oikeastaan mit\u00e4\u00e4n leimallisesti uskonnollista juhlaa. Suomalaista vuodenkiertoahan hallitsee ennen kaikkea joulu, jota odotetaan ja valmistellaan jo viikkoja jos ei kuukausiakin etuk\u00e4teen. Joulun j\u00e4lkitunnelmissa menn\u00e4\u00e4n sitten ainakin loppiaiseen tai viel\u00e4 nuutinp\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin eli tammikuun 13. &#8230; <a title=\"Talven selk\u00e4 taittuu (helmikuu 2018)\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/461\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Talven selk\u00e4 taittuu (helmikuu 2018)\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-461","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=461"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1581,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461\/revisions\/1581"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=461"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=461"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}