Hyv\u00e4\u00e4 kekriviikkoa, lukijat!<\/p>\n
Pihallamme on viel\u00e4 kaksi omenaa puussa ja muutamia porkkanoita maassa, joten ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 jokin pikkuinen kekrisy\u00f6minki tulee pidetyksi.<\/p>\n
Muuten ei kekrist\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuin ett\u00e4 aiempien vuosien kirjoitukseni siit\u00e4 ovat edelleen ajankohtaisia:<\/p>\n
Artikkelini vuonna 2012<\/a><\/p>\n Mutta sitten t\u00e4ysin toiseen asiaan:<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kulunut 500 vuotta Lutherin johtaman uskonpuhdistuksen alkamisesta. Sit\u00e4h\u00e4n sitten jotkut pit\u00e4v\u00e4t oikeinkin erinomaisena merkkip\u00e4iv\u00e4n aiheena. Pidet\u00e4\u00e4nh\u00e4n juuri uskonpuhdistusta, v. 1517 alkanutta ja noin 1560-luvulle asti jatkunutta kristinuskon uudistusjaksoa yhten\u00e4 merkkipaaluna sille, ett\u00e4 koko maailmanhistorian katsotaan jakautuvan keskiaikaan ja siit\u00e4 alkaneeseen uuteen aikaan. Muita n\u00e4itten aikakausien vaihtumista merkitsevi\u00e4 tapahtumia ovat Amerikan l\u00f6yt\u00e4minen ja kirjapainon keksiminen.<\/p>\n Itse pid\u00e4n Lutheria aika yliarvostettuna hahmona maailman tapahtumissa. Toki h\u00e4n laittoi liikkeelle jonkinlaisen tapahtumien vy\u00f6ryn, joka johti katolisen kirkon jakautumiseen ja uudistumiseen, eik\u00e4 ole syyt\u00e4 kiist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 juuri ennen uskonpuhdistuksen aikaa katolinen kirkko oli yhteiskunnallinen mahtitekij\u00e4. Uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen kirkot ovat sitten olleet v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n Kuitenkin Luther oli vain yksi uskonnonuudistaja muitten joukossa. Toisia, kuten suomalaista Mikael Agricolaa ja muita protestanttisten uskonhaarojen johtajia, samoin kuin katolisen vastareformaation toteuttajia, pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 vain Lutherin seuraajina ja h\u00e4nen teoistaan kipin\u00e4n saaneina, ei niin merkityksellisin\u00e4 uudistajina. V\u00e4itt\u00e4isin kuitenkin, ett\u00e4 Luther oli oikeastaan vain aikansa lapsi, yksi muitten joukossa.<\/p>\n Jos Lutheria ei olisi ollutkaan, olisi kuitenkin ollut vain ajan kysymys, milloin katolinen kirkko sellaisena vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, mit\u00e4 se vuoden 1500 aikoihin oli, olisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Jos Luther nyt sattuikin olemaan ensimm\u00e4isen\u00e4 teesiens\u00e4 kanssa esill\u00e4, niin jokin vastaava uudistusliike olisi ennen pitk\u00e4\u00e4 ilman h\u00e4nt\u00e4kin alkanut.<\/p>\n Lutheria merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 keskiajan vaihtumisessa uudeksi ajaksi pid\u00e4n kirjapainon keksij\u00e4\u00e4, Johannes Gutenbergi\u00e4. N\u00e4en itse asiassa, ett\u00e4 Gutenbergin keksint\u00f6 oli jokseenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytyskin sille, ett\u00e4 Lutherin tekemisist\u00e4 oli mahdollista synty\u00e4 jotain pysyv\u00e4\u00e4. Jos nimitt\u00e4in Lutherin oleellinen ajatus oli, ett\u00e4 uskonnolliset tekstit oli saatava kansankielell\u00e4 (h\u00e4nen kohdallaan saksaksi) kansan luettaviksi, niin edellytyksen\u00e4 sen onnistumiselle oli, ett\u00e4 tekstej\u00e4 pystyttiin my\u00f6s tuottamaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Ennen Gutenbergi\u00e4 kirjat oli valmistettu kirjoittamalla jokainen kappale k\u00e4sin, mik\u00e4 vaati yhdelt\u00e4 kirjoittajalta jopa muutaman vuoden kirjoitusty\u00f6n yht\u00e4 kirjaa varten. Niiss\u00e4 oloissa luonnollisesti kirjat j\u00e4iv\u00e4tkin pienen piirin jutuksi, l\u00e4hinn\u00e4 munkkien luostareissa kirjoittamiksi, ja heid\u00e4n keskuudessaan ne kiersiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 latinankielisin\u00e4.<\/p>\n Ei kai ole sattumaa, ett\u00e4 reformaatio alkoi juuri muutamia vuosikymmeni\u00e4 kirjapainon keksimisen j\u00e4lkeen. Gutenbergin kirjapaino aloitti toimintansa 1400-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, ja siit\u00e4 viel\u00e4 1400-luvun loppuun asti kirjojen painaminen haki varsinaista teollisen toiminnan tapaista muotoaan Gutenbergin seuraajien kehitt\u00e4ess\u00e4 tekniikkaa edelleen. Sitten aika oli kyps\u00e4 kirjojen levi\u00e4miselle kansan keskuuteen.<\/p>\n Eik\u00e4 Luther ensimm\u00e4inen ollutkaan, joka halusi kirjoituksia kansankielelle. Heit\u00e4 lienee aina ollut, mutta er\u00e4s tunnetuimmista oli tsekki Jan Hus, joka runsas vuosisata Lutheria ennen saarnasi tsekin kielell\u00e4. H\u00e4n vain sattui el\u00e4m\u00e4\u00e4n juuri ennen Gutenbergi\u00e4 ja kirjapainon keksimist\u00e4, siksi h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 kuihtui pian pois. Jan Hus tunnetaan historiasta l\u00e4hinn\u00e4 Lutheria edelt\u00e4neen\u00e4 kuriositeettin\u00e4, h\u00e4nen opillinen vaikutuksensa sulautui viimeist\u00e4\u00e4n Lutherin oppien levitess\u00e4 luterilaisuuteen.<\/p>\n Lutherin j\u00e4lkeen tulivat sitten kaikki muut saman idean toisintajat, ja heid\u00e4n vaikutuksensa sitten onkin j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle luterilaisuuden rinnalle, kristinuskon protestanttisen haaran muina versioina ja my\u00f6s katolisen kirkon uudistumisena. Ratkaisevaa siis oli, ett\u00e4 Gutenberg oli keksinyt kirjapainon, sen voimalla kirjoja saatiin tehty\u00e4 sellaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4, joista riitti kansalle luettavaa. Ja toisin p\u00e4in ajatellen, kun kerran Gutenberg oli keksinyt keinon valmistaa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoja, oli vain ajan kysymys, milloin kirjallisuus ja lukemisharrastus alkaisivat levit\u00e4 kansan keskuuteen.<\/p>\n Lutheria monet suomalaiset pit\u00e4v\u00e4t suorastaan suomalaiselle identiteetillekin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 esikuvana. Puhutaan mm. luterilaisesta ty\u00f6moraalista ja uskotaan, ett\u00e4 pohjoiseurooppalaisen ja etel\u00e4eurooppalaisen yhteiskunnan erot ovat oleellisesti seurausta juuri siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 pohjoisessa vaikuttavat Lutherin opit, etel\u00e4ss\u00e4 eiv\u00e4t. En oikein ole t\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n vakuuttunut enk\u00e4 innostunut. Jos luterilaisuudella ehk\u00e4 jotain vaikutusta pohjoisen yhteiskunnan ominaisuuksiin on ollutkin, n\u00e4kisin kuitenkin, ett\u00e4 vaikutusta on my\u00f6s toisin p\u00e4in: pohjoiset luonnonolot ja pohjoisen perinteet ovat vaikuttaneet siihen, mit\u00e4 luterilaisuus on. Kummin p\u00e4in enemm\u00e4n, vaikuttaako luterilainen ideologia enemm\u00e4n pohjoiseen yhteiskuntaan vai pohjoinen yhteiskunta luterilaisuuteen, sit\u00e4 on vaikea sanoa.<\/p>\n Miksi emme sitten hae identiteetti\u00e4mme Gutenbergist\u00e4? Ei Gutenbergk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n unohdettu historian merkkihenkil\u00f6 ole, mutta emme kuitenkaan sano itse\u00e4mme gutenbergil\u00e4isiksi emmek\u00e4 puhu gutenbergil\u00e4isest\u00e4 yhteiskunnasta. Samalla kuitenkin yhteiskuntamme on mit\u00e4 selvimmin Gutenbergin ty\u00f6h\u00f6n pohjautuva. Koko kansan lukutaito ei voi perustua mihink\u00e4\u00e4n muuhun kuin gutenbergil\u00e4isitt\u00e4in painettuihin kirjoihin ja lehtiin ja tiedonv\u00e4litys on edelleen aika paljon painettua sanaa, vaikka tietysti Gutenbergin tekniikka sin\u00e4ns\u00e4 on jo korvattu uudemmalla digitaalipainotekniikalla ja osittain koko paperille painamisen perinnekin jo v\u00e4istyy elektroniikan tielt\u00e4.<\/p>\n Gutenberg tuli keksineeksi vain tyls\u00e4\u00e4 tekniikkaa, josta suurin osa ihmisist\u00e4 ei oikein mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4, ja h\u00e4nen tekniikkansakin on aikojen kuluessa ehditty korvata uudella. Siksi Gutenberg ei ole kenellek\u00e4\u00e4n varsinaisesti mik\u00e4\u00e4n esikuva ja identiteetin muodostaja, vaikka tosiasiallisten tekojensa mukaan olisi ansainnut olla sit\u00e4 paremmin kuin moni muu tunnetumpi hahmo. Luther, jonka tarinaan mahtuu dramaattisia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4, ja jonka sanomakin on yksinkertaisuudessaan l\u00e4hinn\u00e4 vain, ett\u00e4 saarnoja ja kirjoja pit\u00e4\u00e4 tarjota kansalle kansan omalla kielell\u00e4, on paljon helpompi samaistumisen ja palvonnan kohde.<\/p>\n Voi olla, ett\u00e4 tulen joskus v\u00e4h\u00e4telleeksi uskonnollisten toimijoitten merkityst\u00e4. Kun en itse tunne enk\u00e4 tunnusta mink\u00e4\u00e4nlaisia uskonnollisia auktoriteetteja, voi olla, ett\u00e4 en n\u00e4e uskonnollisen opin merkityst\u00e4 muittenkaan ihmisten ja koko yhteiskunnan suhteen. Tietenk\u00e4\u00e4n en voi kiist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 uskonto on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, kristinusko on ennen Lutheria ollut vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja se on luterilaisessa muodossaankin vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, joten jotain merkityst\u00e4 itse Lutherillakin on varmasti ollut.<\/p>\n Loppukaneettina kuitenkin todettakoon, ett\u00e4 toivottavasti kirja gutenbergil\u00e4isitt\u00e4in paperille painettuna esineen\u00e4 s\u00e4ilyy elektroniikkalaitteitten keskell\u00e4kin. Elektronisella sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 kun on paha taipumus kadota olemattomiin samalla kun sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 elektroniikkalaite vanhenee. Uskonnon luterilaisilla opeilla ei niin v\u00e4li\u00e4 olekaan, joutaisivat vaikka painua lopullisesti unohduksiin.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.11.2017<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hyv\u00e4\u00e4 kekriviikkoa, lukijat! Pihallamme on viel\u00e4 kaksi omenaa puussa ja muutamia porkkanoita maassa, joten ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 jokin pikkuinen kekrisy\u00f6minki tulee pidetyksi. Muuten ei kekrist\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuin ett\u00e4 aiempien … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-296","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=296"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions\/300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=296"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=296"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=296"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}