Mainitsin kes\u00e4kuun blogissani, ett\u00e4 suomalaisista korkeintaan nelj\u00e4sosa uskoo jumalaan. Tuo muistinvaraisesti mainittu tietoni oli ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n optimistinen ja valikoitua totuutta, sill\u00e4 tarkkaan ottaen tuon suuruusluokan tuloksia tutkimuksissa on saatu kysytt\u00e4ess\u00e4, kuinka moni uskoo kristinuskon jumalaan. Sen p\u00e4\u00e4lle tulevat muunlaiseen jumalaan uskovat. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusta \u201cUskonto arjessa ja juhlassa \u2013 Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016 \u2013 2019\u201d ilmenee, ett\u00e4 vuonna 2019 tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4 v\u00e4itteeseen \u201cUskon kristinuskon opettamaan Jumalaan\u201d my\u00f6nteisesti vastasi juuri t\u00e4sm\u00e4lleen 25 prosenttia, mutta mukana oli my\u00f6s v\u00e4ite \u201cUskon Jumalaan, joskin varsin eri tavalla kuin kirkko opettaa\u201d, ja siihen vastasi my\u00f6nteisesti 18 prosenttia.<\/p>\n
Toisaalta, kuten kes\u00e4kuun blogissa my\u00f6s huomautin, tulokset riippuvat kysyj\u00e4st\u00e4 ja kysymyksenasettelusta. Er\u00e4skin aika h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 tulos on, ett\u00e4 kun kysyttiin ihmisilt\u00e4 kantaa v\u00e4itteisiin \u201cUskon jumalaan\u201d ja \u201cUskon, ett\u00e4 jumala on olemassa\u201d, niin ensin mainittuun my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti vastasi suurempi osa kuin j\u00e4lkimm\u00e4iseen. Seh\u00e4n on analyyttisesti ajatellen t\u00e4ysin j\u00e4rjenvastainen tulos. Jos lauseilla \u201cUskon jumalaan\u201d ja \u201cUskon, ett\u00e4 jumala on olemassa\u201d on jokin merkitysero, niin kaiken j\u00e4rjen mukaan ensimm\u00e4isen mukaan ajattelevien ihmisten pit\u00e4isi olla osajoukko j\u00e4lkimm\u00e4isen mukaan ajattelevista.<\/p>\n
(Viittaan t\u00e4ss\u00e4 ruotsalaiseen uskontotutkija David Thurfjelliin, joka on maininnut, ett\u00e4 ruotsalaisista jopa yli kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti kysymykseen \u201cUskotko jumalaan\u201d verrattuna kysymykseen \u201cUskotko, ett\u00e4 jumala on olemassa\u201d, luvut ovat olleet yli 40 % vs. noin 20 %, joskus 2010-luvulla. Mitk\u00e4 sitten ovat olleet kysymysten t\u00e4sm\u00e4lliset ruotsinkieliset sanamuodot ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne jonkin sellaisen nyanssieron, jota suomenkieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t t\u00e4ysin toista, sit\u00e4 en tied\u00e4.)<\/p>\n
Varmaankin monen mielest\u00e4 nuo lauseet ovat aivan sama asia, mutta voi niille sellaisen merkityseron ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lause \u201cUskon jumalaan\u201d tarkoittaa pelk\u00e4n olemassaolokysymyksen lis\u00e4ksi jotain sen suuntaista lis\u00e4vaatimusta kuin \u201cLuotan jumalaan\u201d tai \u201cUskon, ett\u00e4 jumala pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolta\u201d. Mutta n\u00e4in ymm\u00e4rrettyn\u00e4 ihmisten, jotka uskovat \u201cjumalaan\u201d pit\u00e4isi aivan ehdottomasti olla osajoukko ihmisist\u00e4, jotka uskovat \u201cett\u00e4 jumala on olemassa\u201d, onhan ehdoton edellytys sille, ett\u00e4 jumala pit\u00e4\u00e4 ihmisist\u00e4 huolta, kuitenkin se, ett\u00e4 jumala on olemassa.<\/p>\n
Miten sitten on mahdollista, ett\u00e4 kyselytutkimuksessa osuudet ovat juuri toisin p\u00e4in? Siten, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin analyyttisi\u00e4 ja johdonmukaisia, ett\u00e4 ajattelisivat kysymyst\u00e4 eri sanamuodoissa saman ajattelutavan pohjalta. Jos kysymys on, \u201cUskotko, ett\u00e4 jumala on olemassa\u201d, niin kysymys indikoi analyyttist\u00e4 pohdintaa. Vastaaja ehk\u00e4 l\u00e4htee mieless\u00e4\u00e4n kasaamaan todisteita sille, onko jumala olemassa vai ei. Moni tulee siihen tulokseen, ett\u00e4 eip\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 todisteita ole, joten vastaus kallistuu kielt\u00e4v\u00e4ksi. Mutta jos kysymys on, \u201cUskotko jumalaan\u201d, se her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin monessa tunnetason pohdintaa, ja ilmenee tarve luottaa siihen, ett\u00e4 jokin korkeampi voima meit\u00e4 ehk\u00e4 sent\u00e4\u00e4n kaitsee ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 meist\u00e4, ett\u00e4 emme ole aivan yksin pienin\u00e4 ihmisin\u00e4 suuressa maailmassa. Voi olla, ett\u00e4 tuossa kirkon tutkimuskeskuksen nelivuotiskatsauksessakin tulisi pienempi uskovien osuus, jos kysymys olisi \u201cUskon, ett\u00e4 on olemassa kristinuskon opettama jumala\u201d eik\u00e4 \u201cUskon kristinuskon opettamaan jumalaan\u201d.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi tendenssi jumalaan uskovien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on selv\u00e4sti laskeva, kuten juuri tuosta samasta nelivuotiskatsauksestakin ilmenee verrattaessa vastauksia t\u00e4sm\u00e4lleen samoihin kysymyksiin vuosikymmenien mittaan. Vuonna 1977 mitatusta luvusta, ett\u00e4 51 prosenttia uskoi kristinuskon jumalaan, on tultu tasaisesti alasp\u00e4in 25 prosenttiin, ja muunlaiseen jumalaan uskovien m\u00e4\u00e4r\u00e4kin on ainakin viime aikoina l\u00e4htenyt laskevaan suuntaan, vuoden 2002 korkeimmasta tuloksesta, 31 prosenttia, se on laskenut uusimpaan, aikasarjan pienimp\u00e4\u00e4n 18 prosenttiin. Voidaan olettaa, ett\u00e4 nyt, kun tuon viime tutkimuksen tekohetkest\u00e4 on taas jo nelj\u00e4 vuotta, t\u00e4m\u00e4n hetken todelliset osuudet ovatkin pienemm\u00e4t.<\/p>\n
Jos nyt palataan taas kes\u00e4kuun blogini kontekstiin, ministereille oli varmasti sent\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vannoessaan valaansa \u201ckaikkivaltiaan ja kaikkitiet\u00e4v\u00e4n jumalan edess\u00e4\u201d he vannoivat sit\u00e4 juuri kristinuskon jumalalle, eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi lent\u00e4v\u00e4lle spagettihirvi\u00f6lle tai muulle, joka ei m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4k\u00e4\u00e4n mukaan olisi kaikkivaltias ja kaikkitiet\u00e4v\u00e4. Eli mit\u00e4 luultavimmin suurin osa heist\u00e4 vannoi valaa olennolle, jonka olemassaoloon eiv\u00e4t itse usko.<\/p>\n
Mikko M\u00e4kitalo,
\n28.7.2023<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mainitsin kes\u00e4kuun blogissani, ett\u00e4 suomalaisista korkeintaan nelj\u00e4sosa uskoo jumalaan. Tuo muistinvaraisesti mainittu tietoni oli ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n optimistinen ja valikoitua totuutta, sill\u00e4 tarkkaan ottaen tuon suuruusluokan tuloksia tutkimuksissa on saatu kysytt\u00e4ess\u00e4, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[108,105,107,109,106,104],"class_list":["post-2898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit","tag-analyyttinen","tag-jumalusko","tag-kirkon-tutkimuskeskus","tag-looginen","tag-tutkija","tag-uskontotutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2898"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2899,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2898\/revisions\/2899"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}