Eduskuntavaalit ovat ovella, ennakko\u00e4\u00e4nestys jo mennytkin ja en\u00e4\u00e4 varsinainen vaalip\u00e4iv\u00e4 sunnuntaina edess\u00e4, joten viel\u00e4 on viimeiset hetket valita ehdokas. Varmaankin harva pit\u00e4\u00e4 suhdetta uskontoon ratkaisevana \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, mutta uskonnonvapaus.fi -sivustolla on kuitenkin t\u00e4ll\u00e4kin kertaa vaalikone,\u00a0https:\/\/uskonnonvapaus.fi\/vaalit\/eduskunta2023\/<\/a>\u00a0. Vaikka v\u00e4lill\u00e4 voi tuntua, ett\u00e4 eik\u00f6 meill\u00e4 nyt ole jo valtio ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 sen verran erotettuna uskonnosta, ett\u00e4 ei siin\u00e4 asiassa en\u00e4\u00e4 eduskunnalla paljoa tekemist\u00e4 olisi, niin kyll\u00e4 niit\u00e4 j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 edelleen on hoidettavaksi.<\/p>\n Min\u00e4 juutuin joksikin aikaa tuossa vaalikoneessa kysymykseen siit\u00e4, mink\u00e4 ik\u00e4isen\u00e4 ihmisen tulee saada itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 uskontokunnan j\u00e4senyydest\u00e4. Vaalikone tarjoaa vaihtoehtoina nykyinen 18 vuotta, 15 vuotta tai alempi kuin 15 vuotta. (Tarkkaan ottaen siis nyky\u00e4\u00e4n alle 18-vuotias voi vanhempien luvalla erota tai liitty\u00e4 uskontokuntaan, ei t\u00e4ysin itse.) P\u00e4\u00e4dyin rastittamaan kohdan \u201cei mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4 mainituista\u201d.<\/p>\n Min\u00e4h\u00e4n olen eronnut kirkosta heti 18 vuotta t\u00e4ytetty\u00e4ni, olisin eronnut jo v\u00e4h\u00e4n aikaisemminkin, mutta koska se olisi tarvinnut vanhempien luvan, p\u00e4\u00e4dyin siihen, ett\u00e4 oli helpompaa odottaa 18-vuotiaaksi. V\u00e4h\u00e4n tietysti kismitt\u00e4\u00e4 nyt vuosikymmenien j\u00e4lkeenkin, miksi tuollainen asia oli tarvinnut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sen verran vaikeaksi.<\/p>\n 15 vuotta olisi tietysti parempi kuin nykyinen 18 vuotta, mutta mietin asiaa silt\u00e4 kannalta, ett\u00e4 mik\u00e4 tarve kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n lapsella on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olla uskonnon j\u00e4sen. Lapsihan joka tapauksessa vasta etsii ja rakentaa maailmankatsomustaan ja lapsen liitt\u00e4minen uskonnon j\u00e4seneksi on joka tapauksessa ep\u00e4reilua indoktrinointia. Olisiko ennemmin l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lasten liitt\u00e4minen uskontokunnan j\u00e4seniksi olisi kiellett\u00e4v\u00e4?<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 tietty\u00e4 analogiaa laissa m\u00e4\u00e4riteltyihin ik\u00e4rajoihin suhteessa sellaisiin asioihin kuin ty\u00f6nteko tai alkoholi. Ei lapsilla saa ty\u00f6t\u00e4k\u00e4\u00e4n teett\u00e4\u00e4, 15 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neen saa ottaa t\u00f6ihin tietyin rajoituksin (Laki nuorista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4), sit\u00e4 nuoremman tietyin hyvin tiukoin rajoituksin, alkoholia taas ei saa myyd\u00e4 alle 18-vuotiaalle lainkaan, siin\u00e4 laki on t\u00e4ysin ehdoton.<\/p>\n Voisin ajatella, ett\u00e4 15-vuotias saisi kyll\u00e4 liitty\u00e4 uskonnon j\u00e4seneksi jopa vapaastikin ilman ennakolta pyydett\u00e4v\u00e4\u00e4 vanhempien lupaa, mutta ett\u00e4 vanhemmalla olisi kuitenkin oikeus purkaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti nuoren j\u00e4senyys uskonnossa havaitessaan siit\u00e4 olevan haittaa. Ehk\u00e4 my\u00f6s 12-vuotiaan voisi h\u00e4nen pyynn\u00f6st\u00e4\u00e4n sallia liitty\u00e4 uskontoon, mutta sitten vanhemmalla olisi vastuu jo ennakolta mietti\u00e4, onko uskonto sellainen, jonka voi sallia, ja mit\u00e4 sen j\u00e4senyydest\u00e4 seuraa.<\/p>\n Muistettakoon my\u00f6s, ett\u00e4 ei oleellisinta lopulta kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole jokin uskonnon muodollinen j\u00e4senyys, vaan se, miten lapsia uskontoon indoktrinoidaan. Sit\u00e4 voi tapahtua uskonnon j\u00e4senin\u00e4 tai sitten ilman j\u00e4senyytt\u00e4. Aikuiselle merkitt\u00e4v\u00e4 aspekti uskonnon j\u00e4senyydess\u00e4 tulee siit\u00e4, miss\u00e4 muodossa uskontoa rahoitetaan. Meill\u00e4 Suomessa kahden asemaltaan virallisen, my\u00f6s valtiokirkoiksi sanottujen, luterilaisen ja ortodoksisen, uskonnon j\u00e4senmaksu otetaan verotuksen muodossa. Lapsi taas ei kuitenkaan maksa veroa, kun ei ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4y, suurin merkitys lapselle uskonnon j\u00e4senyydess\u00e4 on sill\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 seuraa pakollinen uskonnon kouluopetus. J\u00e4senyys uskonnossa kuitenkin jatkuu veronmaksuvelvollisuuden kanssa heti, kun alkaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Valtiokirkoilla on t\u00e4ss\u00e4 oikeastaan aika ovela kuvio. Lapsi saa olla uskonnon j\u00e4sen ilman j\u00e4senmaksua, ja on sellaisena my\u00f6s pakollisen uskonnon kouluopetuksen piiriss\u00e4, mutta kun h\u00e4n sitten alkaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, h\u00e4n jatkaakin uskonnon rahoittajana. T\u00e4h\u00e4n kuvioon olisi hyv\u00e4 saada oikein perusteellinen muutos. En tied\u00e4, milloin suomalainen yhteiskunta voisi olla valmis n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lasten ei lainkaan pid\u00e4 olla uskonnon j\u00e4seni\u00e4, eik\u00e4 indoktrinoinnin kohteina enemp\u00e4\u00e4 j\u00e4senin\u00e4 kuin ilman j\u00e4senyytt\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.3.2023<\/em><\/p>\n Olen pit\u00e4nyt jo pitk\u00e4\u00e4n tavoitteenani kirjoittaa n\u00e4it\u00e4 blogiartikkeleita noin kerran kuussa ja suurin piirtein siin\u00e4 tahdissa pysynytkin. Yleens\u00e4 artikkeli on valmistunut aivan kuun loppup\u00e4ivin\u00e4, mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n teen poikkeuksen siin\u00e4, ett\u00e4 artikkeli tulikin jo kuun alussa.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n on ajankohtainen syykin. Viime helmikuun artikkelissa otin esille idean, ett\u00e4 nykyisen laskiaisen sijaan voitaisiin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 talvinen karnevaalip\u00e4iv\u00e4 uudella tavalla, koska laskiaiseen on perinteisesti ajateltu kuuluvan talvisiin oloihin liittyv\u00e4\u00e4 ulkoilua, kuten m\u00e4enlaskua, hiihtoa ja luistelua, mutta jos laskiainen on liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n kev\u00e4ttalvella, ei s\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole talvinen, ainakaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 osassa. Nyth\u00e4n laskiainen m\u00e4\u00e4rittyy aika monimutkaisella tavalla, se on tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4ivi\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen taas on kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta seuraavaa t\u00e4ytt\u00e4kuuta seuraava sunnuntai. N\u00e4in m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 niin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen kuin laskiainenkin liikkuvat eri vuosina p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4riss\u00e4 monen viikon jaksolla pitkin kev\u00e4tt\u00e4. Aikaisimmillaan laskiainen on helmikuun alussa, my\u00f6h\u00e4isimmill\u00e4\u00e4n vasta maaliskuussa.<\/p>\n Yksinkertaisempi ja vakioisempi tapa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 laskiainen, tai sit\u00e4 korvaava uusiksi nimettykin juhlap\u00e4iv\u00e4, voisi olla, ett\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4 on ensimm\u00e4inen sellainen sunnuntai, joka on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta kuin talvip\u00e4iv\u00e4nseisausta. Se tapahtuu aina helmikuun alussa, t\u00e4n\u00e4 vuonna sellainen sunnuntai on juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n, 5. helmikuuta.<\/p>\n Talven s\u00e4\u00e4th\u00e4n tietenkin voivat olla jonain vuonna l\u00e4mpimi\u00e4 jopa helmikuun alussa, mutta tilastollisesti vuoden kylmin aika sijoittuu juuri helmikuun alkupuolelle, joten siihen sijoitettu talvinen karnevaalip\u00e4iv\u00e4 olisi mahdollisimman suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 s\u00e4ittenkin puolesta talvinen. Ja t\u00e4n\u00e4 vuonna juuri tuo sattumalta toteutuikin, juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n meille Turkuun pitk\u00e4st\u00e4 aikaa palasi kunnnon talvi. Luntakin maassa nyt on, tosin vain nimellisesti, ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 m\u00e4enlasku onnistu kuin erikseen lumetetuissa rinteiss\u00e4, mutta joten kuten talvinen tunnelma nyt kuitenkin on.<\/p>\n Emmep\u00e4 me nyt sen kummemmin t\u00e4n\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n keskitalven karnevaalia juhlineet, mutta viimeiset jouluvalot sent\u00e4\u00e4n otimme pois n\u00e4in talven taittumisen merkiksi.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tietysti on alkanut jo melkein unohtua, ett\u00e4 kunnon talvihan meill\u00e4 oli jo marraskuun lopussa ja joulukuun alussa, luntakin oli aivan kunnolla, se vain suli pois talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikoihin saapuneessa l\u00e4mp\u00f6jaksossa ja vasta nyt kunnolla taas palasi. Se nyt sitten taas j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, onko jonkinlainen talvi Turussa viel\u00e4 sitten kahden viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun yhteiskuntamme viel\u00e4 toistaiseksi voimassa olevan tavan mukaan viett\u00e4\u00e4 laskiaista.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo,<\/em> Viime blogitekstiss\u00e4ni joulukuussa k\u00e4sittelin kirkkojen tuhopolttamisia. Nyt viime p\u00e4ivin\u00e4 olemme saaneet ihmetell\u00e4 Koraanin polttamista ja sen aiheuttamia reaktioita.<\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 kahdessa asiassa voi n\u00e4hd\u00e4 et\u00e4ist\u00e4 samankaltaisuutta, molemmissahan laitetaan palamaan uskonnollinen objekti, uskonnollisten ihmisten pyh\u00e4n\u00e4 pit\u00e4m\u00e4 asia, jonka palaminen sitten aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Oleellisia eroja on kuitenkin paljon. Kirkkorakennuksen polttaminen, yleens\u00e4 kookkaanpuoleisen rakennuksen, aiheuttaa l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaaraa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin rakennuksessa mahdollisesti oleville ihmisille, ja my\u00f6s vaaraa palon levi\u00e4misest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, kun taas yhden kirjan polttaminen on pieni, sivullisten kannalta vaaraton ja harmiton tapahtuma. Kirkon tuhoutuminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pysyv\u00e4n j\u00e4ljen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja poistaa ihmisyhteis\u00f6lt\u00e4 mahdollisesti pysyv\u00e4sti jotain, mit\u00e4 takaisin rakentamallakaan ei saada entiselleen, kun taas yhden Koraani-kirjan tuhoamisessa ihmiskunta ei menet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, samansis\u00e4lt\u00f6isi\u00e4 Koraani-kirjojahan on kuitenkin maailmassa varmaankin miljoonia. Ja viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ero n\u00e4ill\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 kirkon polttaja tuhoaa jonkun toisen omaisuutta, viel\u00e4p\u00e4 huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n, kun taas Koraanin polttaja on luultavasti ostanut itse kirjan, jonka h\u00e4n polttaa, jos ei sitten ole lahjoituksena saanut jostain.<\/p>\n Yksi ero viel\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 kirkkoja ei juurikaan polteta n\u00e4yt\u00f6sluonteisena ideologisena kannanottona, vaan syyt ovat erilaisia, usein hyvin h\u00e4m\u00e4riksi ja selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi j\u00e4\u00e4vi\u00e4. Koraanin polttamiseen, ainakin t\u00e4ss\u00e4 viime p\u00e4ivin\u00e4 puhuttaneessa ruotsalaistapauksessa, syy on hyvin selv\u00e4 ideologinen kannanotto t\u00e4sm\u00e4lleen m\u00e4\u00e4riteltyyn ja ilmaistuun asiaan.<\/p>\n En ole koskaan pit\u00e4nyt uskonnollisen kirjan polttamista, enemp\u00e4\u00e4 kuin mink\u00e4\u00e4n muunkaan kohteen n\u00e4yt\u00f6sluonteista polttamista, min\u00e4\u00e4n kovin onnistuneena kannanottona mihink\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4h\u00e4n se reaktioita on aiheuttanut, vastineenahan on jo n\u00e4hty mm. Ruotsin lipun polttamisia, mutta tuleeko t\u00e4st\u00e4 polttamisten ja vastapolttamisten tapahtumasarjasta sitten mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rjellist\u00e4 lopputulemaa ja edistyyk\u00f6 asia, johon alun perin ruvettiin ottamaan kantaa, sellaista tulosta koko jutusta on vaikea n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n Siit\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni, ett\u00e4 jos joku haluaa omistamansa kirjan julkisesti polttaa ja tekee sen j\u00e4rjestyslakien sallimissa puitteissa, niin sen saa tehd\u00e4. Ja jos yksi osapuoli polttaa omistamansa kirjan aiheuttamatta vaaraa tai vahinkoa sivullisille ja toinen osapuoli sitten vastaa siihen ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kadulle uhkaavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyvi\u00e4 Ruotsin vastaisia v\u00e4kijoukkoja, niin jokaiselle pit\u00e4isi olla selv\u00e4\u00e4, kumpi osapuoli t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytyy typer\u00e4mmin.<\/p>\n Itse omistan yhden kappaleen Koraania, jonka joskus antikvariaatista ostin voidakseni selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 luonteinen kirja se on ja tarvittaessa tarkistaakseni, mit\u00e4 siell\u00e4 oikeasti sanotaan. T\u00e4h\u00e4n kohtaan p\u00e4\u00e4tin kokeeksi avata Koraanin satunnaisesta kohdasta ja poimia sielt\u00e4 jonkin polttamiseen liittyv\u00e4n sitaatin. Heti aukeamalta, jonka satunnaisesti avasin, l\u00f6ytyy: \u201cNiit\u00e4, jotka uskovat ja tekev\u00e4t hyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, odottavat puutarhat, joissa he saavat sijansa sen takia, mit\u00e4 ovat tehneet, mutta syntiset joutuvat tuleen. Aina kun he yritt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 sielt\u00e4 pois, heid\u00e4t ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n takaisin ja heille sanotaan: Maistakaa nyt tulen rangaistusta, jonka te kielsitte.\u201d Aika syyllist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja riidanhaluista teksti\u00e4.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 27.1.2023<\/em><\/p>\n Viime p\u00e4ivin\u00e4 meit\u00e4 suomalaisia on h\u00e4mment\u00e4nyt uutinen Rautj\u00e4rven kirkon palosta. Kirkko tuhoutui tuhopolton tuloksena. Kunnollista motiivia ei ole tiedossa ja ep\u00e4ilty tekij\u00e4kin surmasi jo itsens\u00e4.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 kirkkojen tuhopolttoja on viime vuosikymmenin\u00e4 tapahtunut muutaman vuoden v\u00e4lein. Ehk\u00e4 tunnetuin tapaus on ollut Tyrv\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Olavin kirkon polttaminen vuonna 1997. Siell\u00e4 kivikirkosta j\u00e4iv\u00e4t sein\u00e4t pystyyn, vuosisatoja vanhat sis\u00e4tilat palossa tuhoutuivat.<\/p>\n Tai tarkkaan ottaen kirkkojen tuhopolttoja on jonkin verran useammin. Pelastuslaitoksen tilaston mukaan kirkkopaloja kaikkiaan on keskim\u00e4\u00e4rin n. 7 vuodessa, niist\u00e4 ihmistoiminnan aiheuttamia 40 prosenttia eli n. 3 vuodessa ja niist\u00e4 tahallaan sytytettyj\u00e4 60 prosenttia eli n. 1 tai 2 vuodessa. Mutta n\u00e4ist\u00e4kin suurin osa j\u00e4\u00e4 yrityksen asteelle, palo ei syty kunnolla tai ehdit\u00e4\u00e4n sammuttaa jo ennen suuria vaurioita. Lopputulos on, ett\u00e4 kerran muutaman vuoden v\u00e4lein jokin kirkko palaa tuhopolton seurauksena kokonaan tai merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Joskus tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 mediassa juuri kirkkojen polttamiset nousevat v\u00e4h\u00e4n turhankin suuriksi uutisiksi. Erilaisia muita tuhopolttoja, murhapolttoja ja itsemurhapolttoja tapahtuu kuitenkin jatkuvasti. Mutta ovathan kirkot nyt kuitenkin katukuvassa ja maisemissa merkitt\u00e4vi\u00e4 maamerkkej\u00e4, ja joittenkin ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tunnearvoltaan t\u00e4rkeit\u00e4 paikkoja, vaikka minulle jokseenkin merkityksett\u00f6mi\u00e4, joten on se ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n Mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 yhteist\u00e4 piirrett\u00e4 kirkonpolttotapauksilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan. Motiivi on tuskin koskaan ollut mik\u00e4\u00e4n periaatteellinen uskontokriittisyys. Tyrv\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkoholisoitunut tekij\u00e4 oli etsim\u00e4ss\u00e4 ehtoollisviini\u00e4, jota sielt\u00e4 ei l\u00f6ytynyt, ja p\u00e4\u00e4tti vain sormenj\u00e4lkens\u00e4 tuhotakseen polttaa paikan. Porvoon tuomiokirkon katto vuonna 2006 sytytettiin ilmeisesti vain humalaisen nuoren huomiohakuisen p\u00e4\u00e4h\u00e4npiston takia, vaikka siin\u00e4 tapauksessa jonkinlaista kristinuskon vastaista motiiviakin ep\u00e4iltiin.<\/p>\n Vapaa-ajattelijaa nuo kirkonpolttamiset h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t ja harmittavat. Ei minua sis\u00e4ns\u00e4 sureta mink\u00e4\u00e4n kirkon tuhoutuminen, kyll\u00e4 minun puolestani suurimman osan kirkkorakennuksista saisi yht\u00e4 hyvin vaikka purkaa pois tai muuttaa muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta kirkkojen polttaminen on ensinn\u00e4kin periaatteelliselta kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4 keino, rationaaliselle ihmiselle on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikenlainen rakennusten tai esineist\u00f6n ilkivaltainen tuhoaminen on aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4 keino yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa asioihin. Toinen puoli asiassa sitten on, ett\u00e4 kirkkojen polttamisella ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole vapaa-ajattelijoitten tavoitteita edist\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta, vaan sellaiset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t systemaattisesti uskonnollista yhteis\u00f6\u00e4 vahvistaviksi.<\/p>\n Tyrv\u00e4\u00e4n tapaus oli hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 tuhoutunut kirkko rakennettiin takaisin. Rakentaminen veti mukaan paikallisen seurakunnan toimintaan ihmisi\u00e4, jotka halusivat osallistua talkooty\u00f6n\u00e4 kirkon j\u00e4lleenrakentamiseen. Kirkko rakennettin mahdollisimman hyvin entis\u00f6ityn\u00e4 ja entist\u00e4 parempana ja seurakunta sai lopputuloksena hyv\u00e4n kirkon lis\u00e4ksi mainetta ja kuuluisuutta.<\/p>\n Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta, toivottavasti tuhopoltoitta.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 31.12.2022<\/em><\/p>\n Taas on yksi marraskuu melkein ohitettu ja s\u00e4\u00e4tkin lipuvat kohti talvea.<\/p>\n Naapurustossa on jo n\u00e4hty joitakin jouluvaloja, tuomiokirkon joulukuusikin on pystytetty ja meid\u00e4nkin pihalle ilmestyv\u00e4t pian johonkin kohtaan jouluvalot, kunhan saamme ker\u00e4tty\u00e4 aikaa ja voimia niitten kaivamiseen varastosta esille.<\/p>\n Tulee noita katsellessa joka vuosi mieleen, ett\u00e4 eik\u00f6 se aika turhaa s\u00e4hk\u00f6n tuhlausta ole. Sis\u00e4tiloissa turhiinkin valoihin kulutettu energia p\u00e4\u00e4tyy sent\u00e4\u00e4n periaatteessa l\u00e4mp\u00f6n\u00e4 hy\u00f6dyksi, mutta ulkona se katoaa t\u00e4ysin turhana ulkoilmaan. Kun t\u00e4ss\u00e4 nyt paljon puhutaan s\u00e4hk\u00f6n kallistumisesta ja suoranaisesta s\u00e4hk\u00f6pulastakin tulevaksi talveksi, niin tulee mieleen, voisiko tuollaiset j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin.<\/p>\n Aina sitten sanotaan, ett\u00e4 eiv\u00e4t nykyiset ledivalot juuri mit\u00e4\u00e4n kuluta. No eiv\u00e4t paljoa verrattuna vanhoihin hehkulamppuihin, mutta ei valo nollasta synny edelleenk\u00e4\u00e4n. Taitaa olla niin, ett\u00e4 mit\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 energialla tuotettua valom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohti toimivia valaisimia keksit\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n sitten vain halutaan sit\u00e4 valoa tuottaa, kun ajatellaan, ett\u00e4 pienell\u00e4 kulutuksella on varaa laittaa lis\u00e4\u00e4 valoja. Vaikka yksitt\u00e4inen ledivalaisin kuluttaisi vain muutaman watin, kertyy koko pihan koristelemisesta helposti sitten kuitenkin kymmeni\u00e4 watteja, eli hyvinkin perinteisen hehkulampun kulutuksen verran.<\/p>\n Sellaisen vaikutelman kyll\u00e4 kaupungilla n\u00e4kymi\u00e4 katsellessani sain, ett\u00e4 valoja pihoilla ehk\u00e4 jopa on jonkin verran v\u00e4hemm\u00e4n kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Eik\u00e4 tuosta nyt jaksa enempi\u00e4 murehtia. Kyll\u00e4 kai niill\u00e4 jouluvaloilla on paikkansa ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin joulun sanoma.<\/p>\n \u00d6\u00f6\u2026 Eli siis mik\u00e4? Kaupallisuus ja kulutusjuhla? Seh\u00e4n se tuntuu nykyjoulun keskeisin sis\u00e4lt\u00f6 olevan.<\/p>\n Jospa kuitenkin palattaisiin joulun alkuper\u00e4iseen sanomaan, eli siihen, jonka jo muinaiset roomalaiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4 on Voittamattoman Auringon p\u00e4iv\u00e4, Dies Solis Invicti, p\u00e4iv\u00e4, josta valoisa vuorokaudenaika l\u00e4htee pitenem\u00e4\u00e4n. My\u00f6hemm\u00e4t kalenterik\u00f6mm\u00e4hdykset ovat sitten tulleet suistaneeksi talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen muutaman p\u00e4iv\u00e4n joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmaksi, mutta eip\u00e4 tuostakaan pikkujutusta kannata murhetta kantaa. Voihan sit\u00e4 vuodenkierron k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 valoon p\u00e4in saman tien juhlia talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksesta joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, tai vaikka vuoden loppuun asti.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo,<\/em> Olemme taas ehtineet syksyss\u00e4 kekriviikon kynnykselle ja kun pienet pakkaset kolkuttelevat ovella, on minunkin varmaankin aika nostaa loput perunat kasvimaasta.<\/p>\n Muuten t\u00e4ss\u00e4 ei nyt jaksaisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmeempi\u00e4 kirjoitella, osittain ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 poden v\u00e4h\u00e4n koronan j\u00e4lkioireitten aiheuttamaa v\u00e4symyst\u00e4, tai sitten siksi, ett\u00e4 en vain jaksa py\u00f6ritell\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 blogiteksteiss\u00e4 aiheita, jotka v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n jo toistavat itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mutta vuodenkierto nyt joka tapauksessa toistaa itse\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4 niin. P\u00e4iv\u00e4t lyhenev\u00e4t kohti talvip\u00e4iv\u00e4nseisausta ja pakkasten on pian aikakin tulla. Olisi aika huolestuttavaa, jos pakkaset eiv\u00e4t lainkaan tulisi, vaikka sellainenkin skenaario t\u00e4ss\u00e4 tulevaisuudessa uhkaa, ett\u00e4 pakkasia ei en\u00e4\u00e4 tulisikaan, jos emme onnistu l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja saada ilmastonmuutosta jonkinlaiseen hallintaan.<\/p>\n Enp\u00e4 min\u00e4 nyt siit\u00e4 ajatuksesta kuitenkaan valtavasti stressaa, ett\u00e4 maapallomme ilmasto voi olla peruuttamattomasti muutettu. Ei sit\u00e4 nyt kuitenkaan voi niink\u00e4\u00e4n ajatella, ett\u00e4 Maapallon ekosysteemi olisi vain yhdenlaisena oikeanlainen. Onhan maailma ennenkin muuttunut ja yksi kunnon asteroidit\u00f6rm\u00e4ys voi muuttaa ekosysteemi\u00e4 enemm\u00e4n kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Ihminen voi sit\u00e4 ajatellen olla lopulta jopa enemm\u00e4n ekosysteemi\u00e4 vakauttava kuin horjuttava tekij\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 voisi olla jopa mahdollisuus torjua sellainen asteroidit\u00f6rm\u00e4ys, joka muuten olisi aiheuttamassa ekosysteemin rajun muuttumisen.<\/p>\n Ihminen on kuitenkin tulevaisuutta suunnitteleva olento. Ei meill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sen korkeampaakaan viisautta yl\u00e4puolellamme ole kuin se mit\u00e4 omalla j\u00e4rjell\u00e4mme rakennamme, joten ehk\u00e4 kannattaa uskoa, ett\u00e4 se ainakin toisinaan onnistuu ohjaamaan maailmaa satunnaisuutta viisaampaan suuntaan.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.10.2022<\/em><\/p>\n <\/p>\n Tulin t\u00e4ss\u00e4 nimip\u00e4iv\u00e4ni johdosta v\u00e4h\u00e4n pohdiskelleeksi suhdetta nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja nimip\u00e4iv\u00e4kulttuurin taustoihin. Meill\u00e4 suomalaisillahan el\u00e4\u00e4 varsin vahvana perinne nimip\u00e4ivist\u00e4. L\u00e4hes kaikkiin kalentereihin on painettu joka p\u00e4iv\u00e4n kohdalle ainakin osa nimip\u00e4ivist\u00e4 \u2013 kaikki nimet eiv\u00e4t aina mahdu \u2013 ja radiossa melko yleisesti luetellaan kuluvan p\u00e4iv\u00e4n nimi\u00e4 ja voivatpa ty\u00f6kaveritkin huikata ohimennen onnitteluja kohdalle sattuvista nimip\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\n Lapsuudessani oli tapana juhlia nimip\u00e4ivi\u00e4 melkein samalla tavalla kuin syntym\u00e4p\u00e4ivi\u00e4kin, lahjoja saatiin molempina jokseenkin samalla tavalla. Nyttemmin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4t ovat nousseet enemm\u00e4n etusijalle ja nimip\u00e4ivi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 niin juhlita, meill\u00e4kin minun lapsilleni j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n aina syntt\u00e4rijuhlia, viel\u00e4p\u00e4 erikseen kaverisyntt\u00e4reit\u00e4 ja sukulaissyntt\u00e4reit\u00e4, mutta lastemme nimip\u00e4ivi\u00e4 emme oikeastaan huomioi enemp\u00e4\u00e4 kuin ehk\u00e4 ohimennen toteamalla, ett\u00e4 \u201dai niin sinullahan on t\u00e4n\u00e4\u00e4n nimip\u00e4iv\u00e4\u201d.<\/p>\n Aiemmin suomalaisille nimip\u00e4iv\u00e4 on ollut viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi, se on joskus ollut syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi. Mennein\u00e4 vuosisatoina kaikki eiv\u00e4t tarkkaa syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 tienneetk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 syntymi\u00e4 ei kirjattu heti mihink\u00e4\u00e4n, vaan kirkonkirjoihinkin ehk\u00e4 muutaman viikon viiveell\u00e4. On my\u00f6s ollut jossain m\u00e4\u00e4rin tapana samaistaa n\u00e4m\u00e4 kaksi niin, ett\u00e4 lapselle nimi valittiin sen mukaan, mik\u00e4 nimi oli kalenterissa suunnilleen h\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 aikoihin. T\u00e4m\u00e4 tapa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen jossain m\u00e4\u00e4rin olemassa noin 1900-luvun puoliv\u00e4liin asti, sill\u00e4 tied\u00e4n suunnilleen silloin syntyneit\u00e4, joilla nimip\u00e4iv\u00e4 ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ovat sama tai hyvin l\u00e4hekk\u00e4in, tuskin sattumalta.<\/p>\n Nimip\u00e4iv\u00e4kalenteri pohjautuu kristilliseen pyhimyskalenteriin. Joku voisi ajatella, ett\u00e4 uskonnottoman kannalta on hieman h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 viett\u00e4\u00e4 nimip\u00e4ivi\u00e4 tiet\u00e4en, ett\u00e4 tavan taustalla on jonkun pyhimyksen kunniaksi juhlittu p\u00e4iv\u00e4. Enp\u00e4 kuitenkaan jaksa tuota ihmeemmin murehtia. Kristityth\u00e4n ovat aina suruttomasti omineet omaan perinteeseens\u00e4 aineksia muista uskonnoista ja uskontojen ulkopuolelta, periytyv\u00e4th\u00e4n kristinuskon t\u00e4rkeimm\u00e4t juhlapyh\u00e4tkin, joulu, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, juhannus ja pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4kin, suoraan kristinuskoa ennen vallinneista juhlaperinteist\u00e4, joten miksip\u00e4 ei yht\u00e4 hyvin meille kristinuskosta vapautuneille k\u00e4visi omia kristillisiin oppeihin perustuvaa perinnett\u00e4 omiin tarpeisiimme. Jos kielt\u00e4ytyisimme kaikesta sellaisesta perinteest\u00e4, joka jollain tavalla on taustaltaan kristillist\u00e4, niin silloinhan antaisimme kristinuskolle oikeastaan vallan ime\u00e4 pois kristinuskon ulkopuolisesta kulttuurista mik\u00e4 tahansa elementti antamalla sille kristillinen sis\u00e4lt\u00f6. Eip\u00e4 anneta kristinuskolle tuollaista valtaa, vaan heitet\u00e4\u00e4n vain pyhimyskalenteristakin se pyhimysosa romukoppaan ja pidet\u00e4\u00e4n nimet pelkkin\u00e4 nimin\u00e4 kalenterissa.<\/p>\n Meill\u00e4 Suomessa, kuten joissakin muissakin maissa, pyhimykset onkin jo kauan sitten heitetty kalenterista romukoppaan, ei keskiverto nykysuomalainen muista mit\u00e4\u00e4n pyhimyskalentereita olleen joskus olemassakaan. Kaikissa maissa nimip\u00e4iv\u00e4perinnett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n tuntemassamme muodossa ei kuitenkaan ole ja pyhimyskalenteritkin voivat olla edelleen tunnettuja. On varmaankin rationaalisempaa juhlia pelkk\u00e4\u00e4 nime\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 kuin palvoa jotain pyhimyst\u00e4 ja uskoa, ett\u00e4 se jostain maailmaan kuulumattomasta tuonpuoleisesta pystyisi jotenkin vaikuttamaan maailmaan.<\/p>\n Joten hyv\u00e4\u00e4 nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4 itselleni.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 29.9.2022<\/p>\n Meill\u00e4 vapaa-ajattelijoilla ei ole ollut paljoa suoranaista maailmankuvallista syyt\u00e4 kommentoida uutisia viimeiset puoli vuotta hallinnutta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan. Kyseess\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 olevan varsinainen uskonnollisesti motivoitunut invaasio, Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 motiivina n\u00e4ytt\u00e4isi olevan hallinnassaan olevan alueen laajentaminen ja etenkin rahallista hy\u00f6ty\u00e4 tuottavien alueitten valtaaminen. On v\u00e4h\u00e4n vaikeaa n\u00e4hd\u00e4 asiassa uskonnollista ulottuvuutta, kun molemmat osapuolet ovat kuitenkin kristinuskon samaa haaraa. Niinp\u00e4 yleisess\u00e4 uutisoinnissa Putinia ei meill\u00e4 ole juurikaan yhdistetty uskontoon muuten kuin kev\u00e4\u00e4n episodissa, jossa jumalanpalveluksesta kuvattusta videomateriaalista spekuloitiin, onko h\u00e4net vain kuvamanipulaatiolla saatu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olevan paikalla.<\/p>\n Ei kuitenkaan tarvitse paljoakaan syvemm\u00e4lle kaivella l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen asiaa siit\u00e4, miten Putin kyll\u00e4 aktiivisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uskonnollista retoriikkaa. Vaikeampaa on sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4 selvyyteen siit\u00e4, onko h\u00e4nen maailmankuvassaan todella uskonnollinen vakaumus, vai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n uskontoa enemm\u00e4nkin v\u00e4lineen\u00e4 kansansuosion kalasteluun. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei vapaita vaaleja k\u00e4yd\u00e4, niin kyll\u00e4 johtajille siell\u00e4kin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 todellinen suosionsa mahdollisimman suurena, sill\u00e4 vaikka vaalitulokset manipuloidaan halutuiksi, niin muodollisesta vaalien k\u00e4ymisest\u00e4 siell\u00e4 viel\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinni ja tulosten manipuloiminen on sit\u00e4 helpompaa ja uskottavampaa mit\u00e4 korkeampi todellinen suosio vaalituloksen pohjalla on. Ven\u00e4j\u00e4n kansan keskuudessa taas oleellinen osa nykyist\u00e4 identiteetti\u00e4 on ortodoksinen uskonto, joten on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 johtajallekin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kunnon uskovaisena.<\/p>\n Uskontojen voimalla on maailman historiassa k\u00e4yty laajojakin valloitussotia, valloitettiinhan Amerikan mannerkin pitk\u00e4lti sen ajatuksen innoittamana, ett\u00e4 kristityill\u00e4 on suorastaan velvollisuus k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 ns. pakanat uskontoonsa. Eik\u00e4 uskonsotiin tarvita sit\u00e4k\u00e4\u00e4n asetelmaa, ett\u00e4 vastakkain olisivat kristityt vastaan ei-kristityt tai muuten kokonaan eri uskonnot. Saman uskonnon toisilleen l\u00e4heiset haaratkin osaavat olla toistensa veriviholliset, kuten vaikkapa kristinuskon katolinen ja protestanttinen haara Keski-Euroopassa heti t\u00e4m\u00e4n jaon syntymisen j\u00e4lkeen, tai Pohjois-Irlannissa nyky\u00e4\u00e4nkin. Eip\u00e4 siis ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ukrainalaisten irtautuminen uskonnon saralla Ven\u00e4j\u00e4n vallasta sen verran, ett\u00e4 Ukrainan kirkko siirtyi pois Moskovan patriarkaatin alaisuudesta, riitt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 joillekin syyksi l\u00e4hte\u00e4 asein valloittamaan Ukrainaa takaisin.<\/p>\n Uskonnon mukanaolo Ukrainan tapahtumissa kannattaa siis muistaa, mutta ei sit\u00e4 liioitellakaan pid\u00e4. Olipa Ven\u00e4j\u00e4n presidentti sitten jumalanpalveluksissa paikalla kuvamanipulaation tai kaksoisolennon muodossa \u2013 molempien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallank\u00e4ytt\u00f6perinteess\u00e4 on pitk\u00e4t perinteet \u2013 niin jumalanpalveluksia t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 asioita siell\u00e4kin ovat konkreettisesti arvokkaitten paikkojen, kuten teollisuuslaitosten, viljapeltojen, ydinvoimaloitten ja vientisatamien hallinta.<\/p>\n Me suomalaiset katsomme Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan tapahtumia monessa mieless\u00e4 kulttuurisen rajan takaa. Emme ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskonnollisen perinteen l\u00e4ntisess\u00e4 haarassa, vaan my\u00f6s mm. oikeusperinteen, populaarikulttuurin ja valistusaatteeseen nojautuvien vakiintuneitten demokraattisten hallintomallien l\u00e4ntisess\u00e4 kulttuuripiiriss\u00e4, kun ven\u00e4l\u00e4iset ja ukrainalaiset katsovat asioita v\u00e4h\u00e4n erilaisesta todellisuudesta.<\/p>\n Meille suomalaisille juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 akuutti kysymys suhteessa ven\u00e4l\u00e4isiin on se, kuinka tiukasti raja on suljettava ihmisten liikkumiselta. Tarvetta on rajoittaa ven\u00e4l\u00e4isten maahanp\u00e4\u00e4sy\u00e4, mutta onko syyt\u00e4 pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n se mahdollisimman tiukasti? T\u00e4h\u00e4n minulla ei ole muuta yksiselitteist\u00e4 vastausta kuin ett\u00e4 t\u00e4ysi erist\u00e4ytyminen ei juuri koskaan ole rakentava ratkaisu mihink\u00e4\u00e4n. Emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n yhteiskunnan muuttumista, sekularisoitumista ja muutakin avautumista sulkemalla ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 p\u00e4\u00e4sy l\u00e4nsimaihin. Aktiivinen dialogi erilaisten yhteiskuntien v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 kohti ven\u00e4l\u00e4isen yhteiskunnan ongelmakohtien purkamista.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em>, 31.8.2022<\/p>\n Nyt hein\u00e4kuussa Ylen Areenaan tuli vihdoin katsottaviin 2. kausi TV-sarjasta nimelt\u00e4 Kaikki synnit, jonka 1. kaudesta kirjoitin blogin lokakuussa 2020 (ks. alempana t\u00e4ll\u00e4 blogisivulla).<\/p>\n Toinen kausi palaa vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4n ajassa taaksep\u00e4in ensimm\u00e4isen kauden tapahtumista. Kerronnallisesti on mielenkiintoinen asetelma, ett\u00e4 my\u00f6hemmin tehty ja julkaistu kausi taustoittaa ensimm\u00e4isen kauden tapahtumia.<\/p>\n Vapaa-ajattelijayhdistyst\u00e4 toisen kauden tapahtumissa ei ole, kun taas tapahtumaseudulla Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla vaikuttava uskonnollisuus on esill\u00e4 mielest\u00e4ni 1. kautta voimakkaamminkin. Erityisesti juonenkulkuun kietoutuu kahden aivan erilaisen uskonnollisen liikkeen v\u00e4linen j\u00e4nnite, lestadiolaisuuden ja ilmeisesti fiktiivisen Millennium-lahkon.<\/p>\n Lestadiolaisuus on alueella jo 1800-luvulta l\u00e4htien vaikuttanut suuri her\u00e4tysliike ja merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallisen vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, sarjaan kirjoitettu Millennium-liike taas on melko karikatyyrim\u00e4iselt\u00e4 tuntuva pieni lahko. Ulkoisilta maneereiltaan Millennium-liike n\u00e4ytt\u00e4ytyy noista kahdesta hullumpana, vaikka on sitten lopulta kuitenkin j\u00e4sentens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 melko harmiton. Lestadiolaisyhteis\u00f6n sis\u00e4isiin tekemisiin sarjassa ei kovin paljoa kajota, keskeisimm\u00e4t henkil\u00f6hahmot ovat kuitenkin lestadiolaisuuden ulkopuolisia, mutta lestadiolaisuuden ilmapiiri tuntuu painostavan kaikkialla heid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Poliisikin tekee ratkaisuja periaatteella \u201cEik\u00f6h\u00e4n anneta asian olla, kun h\u00e4n on kuitenkin harras uskovainen.\u201d Kuvaus tuskin on her\u00e4tysliikkeen hallitseman alueen todellisuudesta mitenk\u00e4\u00e4n edes liioittelua, ennemmin ehk\u00e4 todellisuuden kaunistelua.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n pitemmitt\u00e4 analysoinneitta toivotan lukioille sarjan kanssa painostavaa loppukes\u00e4\u00e4 ja synkk\u00e4\u00e4 syksy\u00e4. Monenlaista ihmismielen synkkyytt\u00e4 se tarjoaa muussakin kuin uskonnollisen ahdasmielisyyden muodossa, t\u00e4m\u00e4 toinen kausi viel\u00e4 synkemp\u00e4n\u00e4 kuin ensimm\u00e4inen, ja molemmat kaudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan Areenassa syksyn lopulle asti katsottavissa. Mieleenj\u00e4\u00e4v\u00e4, ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 sarja joka tapauksessa.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em>, 31.7.2022<\/p>\n Joskus ajatellaan, ett\u00e4 sananvapauden pit\u00e4isi olla t\u00e4ydellinen. Kyll\u00e4h\u00e4n mit\u00e4 vain saa sanoa, eiv\u00e4th\u00e4n sanat sin\u00e4ns\u00e4 ket\u00e4\u00e4n vahingoitakaan. Sanat puhutussa muodossa ovat vain \u00e4\u00e4niaaltojen v\u00e4r\u00e4htely\u00e4, kirjoitetussa muodossa ne ovat mustekoukeroita paperilla tai pikselikuvioita n\u00e4ytt\u00f6ruudulla, kumpikaan ei tee kenellek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n pahaa. Vaikka sanojen tuottaja haluaisi asettaa niihin merkityksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t miellyt\u00e4 kaikkia, ja vaikka niitten asiasis\u00e4lt\u00f6 ei olisi tottakaan, eiv\u00e4t sanat sin\u00e4ns\u00e4 siltik\u00e4\u00e4n ket\u00e4\u00e4n vahingoita, jos ei viestin vastaanottaja ole niin pikkumainen, ett\u00e4 haluaa loukkaantua pelkist\u00e4 sanoista.<\/p>\n Eik\u00f6 siis kaikenlainen sanank\u00e4ytt\u00f6 voisi olla t\u00e4ysin vapaata? Emmek\u00f6 voisi asennoitua kaikkeen viestint\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 jos joku haluaa haukkua ja solvata, niin siin\u00e4p\u00e4h\u00e4n haukkuu ja solvaa, ja jos joku p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valehdella, niin voi vastata, ett\u00e4 tuo ei ole totta ja kertoa oman n\u00e4kemyksens\u00e4 asiasta, ja se siit\u00e4?<\/p>\n Noin yksinkertaista suhde sananvapauteen ei kuitenkaan ole. Kyll\u00e4 sanojen k\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 ja viestinn\u00e4ll\u00e4 kuitenkin on todellista merkityst\u00e4, sill\u00e4 neh\u00e4n levitt\u00e4v\u00e4t ajatuksia ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Ei ajatusten v\u00e4litt\u00e4miseen ihmisten v\u00e4lill\u00e4 oikeastaan kovin monia muita keinoja olekaan kuin viestint\u00e4 jossakin muodossa, eik\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 oikeastaan ole muuta kuin sanallinen viestint\u00e4 ja kuvallinen viestint\u00e4.<\/p>\n Tuskinpa mik\u00e4\u00e4n kansanmurha tai siihen verrattava ihmisryhmien vainoaminen on alkanut muulla tavalla kuin sanallista viestint\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vihakampanjalla. Olipa kysymyksess\u00e4 juutalaisten vainoaminen Natsi-Saksassa, armenialaisten kansanmurha Turkissa, Balkanilla Jugoslavian hajoamiseen liittyv\u00e4t etniset konfliktit, vaikkapa uskontoyhteis\u00f6jen vihanpito Pohjois-Irlannissa tai hidujen ja muslimien v\u00e4lill\u00e4 Intiassa ja sen naapurimaissa, mill\u00e4p\u00e4 muulla tavalla mik\u00e4\u00e4n tuollainen olisi alkanut kuin levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sanallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 tietty mainittu ihmisryhm\u00e4 on jotenkin tehnyt jotain v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai vain on v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa?<\/p>\n Jos halutaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sanallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 ei aikaansaada ihmisryhmien v\u00e4lisi\u00e4 konflikteja, niin silloin t\u00e4ytyisi varmaankin olettaa, ett\u00e4 ihmisaivojen v\u00e4lill\u00e4 on jotain telepaattisia yhteyksi\u00e4, jokta v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t aivoista toiseen ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 jokin m\u00e4\u00e4ritelty ihmisryhm\u00e4 on otettava vihan ja vainon kohteeksi. Telepatiaankin voi tietysti halutessaan uskoa, mutta niin kauan kun sellaisen olemassaolosta ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sanallinen viestint\u00e4 oleellisesti vaikuttaa ja ker\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 tietynlaisen ajatusmalllin taakse, jos tietty\u00e4 ajatusmallia m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja taitavasti viestim\u00e4ll\u00e4 levitet\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 syy sille, miksi sanallisen viestinn\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle on hyv\u00e4 asettaa rajatkin, vaikka sanat sin\u00e4ns\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vahingoita ket\u00e4\u00e4n. Siksi meill\u00e4 on laki mm. kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan kiihottamisesta. Sananvapaus ei voi olla rajaton.<\/p>\n Eik\u00e4 kansanmurhien ja etnisten konfliktien mahdollisuus ole ainoa syy asettaa sananvapaudelle rajoja, voihan my\u00f6s yksitt\u00e4isen ihmisen julkinen vainoaminen menn\u00e4 kohtuuttomuuksiin ja johtaa lopulta siihen yksitt\u00e4iseen ihmiseen kohdistuviin konkreetisempiinkin toimiin, siksi sananvapautta on pit\u00e4nyt rajoittaa my\u00f6s yksitt\u00e4isen ihmisen herjaamisen ja kunnianloukkaamisen kielt\u00e4vill\u00e4 laeilla.<\/p>\n Olisi mukavaa, jos ihmiset osaisivat asettaa valheet ja muuten kohtuuttomat v\u00e4itteet oikeisiin mittasuhteisiinsa ilman, ett\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 t\u00e4ytyisi ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjatusti rajoittaa. Emme kuitenkaan el\u00e4 sellaisessa ideaalimaailmassa. Todellisuudessa olemme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin huonoja tunnistamaan valheita ja perusteettomia v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\n Perinteisess\u00e4 mediassa on omat vakiintuneet k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 sille, miten sananvapauden rajoja kontrolloidaan, miten julkaisuja voidaan haastaa oikeuteenkin rajojen ylityksist\u00e4. Internetin moninaiset uudet mediat, kuten Twitter ja Facebook ym., ovat sitten oma villimpi maailmansa. Niiss\u00e4 ei aina tied\u00e4, kuka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 saa sanoa ja mit\u00e4 ei. Kaikenlaisia v\u00e4itteit\u00e4 siell\u00e4 heitell\u00e4\u00e4n, my\u00f6s erin\u00e4isi\u00e4 valemediasyyt\u00f6ksi\u00e4. Aika ironisesti juuri nettimedioissa heitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s syyt\u00f6ksi\u00e4 sananvapauden rajoittamisesta ja kysell\u00e4\u00e4n, \u201ceik\u00f6 mit\u00e4\u00e4n saa en\u00e4\u00e4 sanoa\u201d, vaikka juuri noissa nettimedioissa melkein mit\u00e4 vain voidaan sanoa, sanojat j\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4n anonymiteetin suojiin, kun ei globaalista mediasta oikein kukaan ota selv\u00e4\u00e4, kuka on jotain sanonut ja kenell\u00e4 on vastuu.<\/p>\n Ehk\u00e4p\u00e4 aika tuo v\u00e4hitellen toimivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t internetinkin sananvapauden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sananvapautta ei ole mielest\u00e4ni yleisesti ottaen syyt\u00e4 nykyist\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 rajoittaa, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nykyisest\u00e4\u00e4n vapauttaakaan. Jostain on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sellainen tasapaino, ett\u00e4 huonosti perusteltuja v\u00e4itteit\u00e4 ja jopa valheitakin voi ja saa esitt\u00e4\u00e4, mutta jossain kohtuuden rajoissa.<\/p>\n Meid\u00e4n suomalaisten mediaa hallitsevalla Ylell\u00e4 on Hyvin sanottu -kampanja, johon juuri nyt kes\u00e4kuun aikana on tullut montakin ihan ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 artikkelia. Kampanja on varmaankin hyv\u00e4 yritys kehitt\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja keskustelukulttuuria, tosin toteutus ei mielest\u00e4ni ole oikein onnistunut. Ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 heti kampanjan etusivulla otsikoista hyppiv\u00e4t esiin liian monet negatiiviset sanat, kuten \u201cviha, h\u00e4irint\u00e4, v\u00e4kivalta, riidat\u201d. Positiivisemman kautta voisi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle, niin kokonaiskuva j\u00e4isi onnistuneemmaksi.<\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 blogiartikkeleissani olen pyrkinyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sananvapautta vapaasti, mutta hyvin perustellen. Kuinka hyvin olen siin\u00e4 onnistunut, sit\u00e4 en mene itse arvioimaan.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.6.2022<\/i><\/p>\n <\/p>\n Maaliskuun blogissani kirjoitin, ett\u00e4 en paljoa keskustele uskonnosta lasteni kanssa. Silloin t\u00e4ll\u00f6in keskustelumme kuitenkin sattumalta poikkeavat uskonnonkin alueelle. T\u00e4st\u00e4 esimerkki tapahtui joitakin viikkoja sitten. Keskustelimme valtioitten lipuista ja poikani tuli kysyneeksi, miksi kaikkien pohjoismaitten lipuissa on samanlainen kuvio. Siihen vastasin, ett\u00e4 seh\u00e4n on alun perin kristinuskon tunnuksena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 risti ja ett\u00e4 ensimm\u00e4iseksi se oli Tanskan lipussa, johon se otettiin silloin, kun tanskalaiset olivat enimm\u00e4kseen p\u00e4\u00e4tyneet kristinuskoon, mutta muut pohjoiseurooppalaiset eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet, ja sitten my\u00f6hemmin muut saman alueen kansat my\u00f6s k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kristinuskoon ja ottivat my\u00f6s lippunsa kuvion tanskalaisten mallin mukaan.<\/p>\n Poikani sitten kysyi jatkokysymyksen, ett\u00e4 miksi kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kristinuskoon. T\u00e4m\u00e4p\u00e4 sitten onkin jo hyv\u00e4 kysymys. Ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleeni tulleena selityksen\u00e4 vastasin, ett\u00e4 ehk\u00e4 kristinusko tarjosi jotenkin yksinkertaisemman maailmankuvan kuin aikaisempi uskonto, koska kristinuskossa on vain yksi jumala, jonka ajatellaan kaikkivaltiaana p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaikesta, kun aiemmissa uskonnoissa oli monta eri jumalaa, eri asioille omansa, yksi esimerkiksi oli metsien haltija, yksi oli vesien haltija, yksi oli s\u00e4itten haltija, eri viljelykasveillekin oli omat haltijansa ja karjalle omansa, ja niin edelleen.<\/p>\n Pojalleni tuo selitykseni sitten kyll\u00e4 kelpasi ja riitti ja keskustelumme jatkui siit\u00e4 johonkin aivan muihin aiheisiin, mutta itselleni asia j\u00e4i py\u00f6rim\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin en ole aikoihin oikeasti edes pit\u00e4nyt kristinuskoa yksijumalaisena uskontona, vaan kolmijumalaisena. Kristinuskohan rakentui juutalaisuuden pohjalle ja juutalaisuus nykymuodossaan ehk\u00e4 onkin yksijumalainen uskonto. Ei juutalaisuuskaan ole aina ollut sellainen, juutalaisen Raamatun varhaisimmissa teksteiss\u00e4 jumalista puhutaan selv\u00e4sti monikkomuodossa, mutta nyky\u00e4\u00e4n ja jo kristinuskon syntyaikana juutalaisuus ehk\u00e4 oli aidosti yksijumalainen uskonto. Kristinusko sai sitten omaan jumalak\u00e4sitykseens\u00e4 jonkinlaisen yksijumalaisen pohjaoletuksen, josta kuitenkin monijumalaisiin perinteisiin sekoittuessa muokkautui kolmijumalainen rakenne, jossa yksi on p\u00e4\u00e4jumala, toinen jumala on p\u00e4\u00e4jumalan poika ja se kolmas jumala tarvitaan mukaan vain siksi, ett\u00e4 jumalien on muodostettava hierarkia eik\u00e4 vastakkainasettelua, ja kahdesta ei oikein saa hierarkiaa, kahdenkeskinen vuorovaikutus menee liian helposti vastakkainasetteluksi, joten tarvitaan mukaan kolmas, vaikka sill\u00e4 ei ole oikein muuta roolia kuin t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 jumalien joukko hierarkiaksi.<\/p>\n Ja jos nyt kolmen jumalan hierarkiakin on periaatteessa selv\u00e4sti yksinkertaisempi kuin kristinuskoa ennen vallinneitten uskontojen monijumalaiset j\u00e4rjestelm\u00e4t, niin ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tyhjent\u00e4v\u00e4 totuus. Eiv\u00e4th\u00e4n uskonnolliseen maailmankuvaan kuuluvia olentoja ole vain jumalat, vaan kristinuskossa on lis\u00e4ksi ainakin enkeleit\u00e4 ja pyhimyksi\u00e4. Ja noitahan sitten onkin valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 suurena hierarkiana, enkeleit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4kseni teologisissa teorioissa jaetaan hierarkisesti eri tasoihin, pyhimyksist\u00e4 en tied\u00e4, voiko pyhimys kristittyjen k\u00e4sityksen mukaan olla \u201cenemm\u00e4n\u201d tai \u201cvoimakkaammin\u201d pyh\u00e4 kuin toinen, mutta lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri tavoilla eri syist\u00e4 pyhi\u00e4 pyhimyksi\u00e4 ainakin on.<\/p>\n Mik\u00e4 edes m\u00e4\u00e4rittelee sen, ett\u00e4 tietty\u00e4 uskonnollista olentoa sanotaan jumalaksi ja toista enkeliksi tai pyhimykseksi? Rajahan on vain semanttinen. Jos ajatellaan, ett\u00e4 on olemassa enkeleit\u00e4, jotka jollain tavalla jumalien apuna ohjailevat maailman tapahtumia, niin on pelkk\u00e4\u00e4 semantiikkaa, sanotaanko, ett\u00e4 ne ovat jumalia alempia olentoja, enkeleit\u00e4, vai ett\u00e4 ne ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 jumalia alempia jumalia. Pyhimysten joku voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevan oleellisesti eri asia, koska ne ovat ihmisi\u00e4, jotka on vain todettu tai julistettu ihmisten joukosta erityisasemaan, pyhimyksiksi, mutta oikeastaan t\u00e4ss\u00e4kin on lopulta vain semanttinen ero siihen, ett\u00e4 ihmisen ajateltaisiin kohoavan ihmisten joukosta jumalien joukkoon.<\/p>\n Emme lopulta oikeastaan voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristinuskon maailmankuva olisi yksinkertaisempi kuin aiempien uskontojen. Eik\u00e4 meill\u00e4 varmaankaan ole keinoa saada tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 vastausta siihen, miksi kristinusko niin suuressa osassa maailmaa syrj\u00e4ytti entiset uskonnot ja nousi vallitsevaksi. Ehk\u00e4 sitten kannattaakin keskitty\u00e4 siihen, miten ja miksi kristinusko menett\u00e4\u00e4 vallitsevan asemansa. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan siksi, ett\u00e4 sen tilalle nousee paremmin yksijumalaista maailmankuvaa tarjoava islam.<\/p>\n Sivuhuomautuksena t\u00e4ytyy tietenkin todeta, ett\u00e4 onhan islamillakin oma k\u00e4sityksens\u00e4 enkeleist\u00e4, joten semanttiseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 raja yksijumalaisuuden ja monijumalaisuuden v\u00e4lill\u00e4 islamillakin on, mutta islamin jumalalla ei taida sent\u00e4\u00e4n olla poikaa, joten jossain mieless\u00e4 yksinkertaisempi maailmankuva siell\u00e4 on tarjolla.<\/p>\n Maailmankuvan ei sent\u00e4\u00e4n varmaankaan tarvitse olla mik\u00e4\u00e4n mahdollisimman yksinkertainen. Maailma on sen verran monimutkainen paikka, ett\u00e4 jokaisen ihmisen k\u00e4sityskyky tavoittaa siit\u00e4 joka tapauksessa vain puutteellisen kuvan. Jospa nyt kuitenkin rajallista k\u00e4sityskyky\u00e4mme rasittamasta pyritt\u00e4isiin poistamaan kaikki sellaiset osat, joille todellisuudesta ei l\u00f6ydy vastinetta, niin ehk\u00e4 tuo jumalien ja enkelten hierarkia supistuisi aika l\u00e4helle nollaa.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em>, 28.5.2022<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vaaleja kohti (maaliskuu 2023) Eduskuntavaalit ovat ovella, ennakko\u00e4\u00e4nestys jo mennytkin ja en\u00e4\u00e4 varsinainen vaalip\u00e4iv\u00e4 sunnuntaina edess\u00e4, joten viel\u00e4 on viimeiset hetket valita ehdokas. Varmaankin harva pit\u00e4\u00e4 suhdetta uskontoon ratkaisevana \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2835","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2835","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2835"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2835\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2839,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2835\/revisions\/2839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2835"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2835"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2835"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nTalvi taittuu (helmikuu 2023)<\/h3>\n
\n5.2.2023<\/p>\n
\nPalavia Koraanejakin, v\u00e4h\u00e4n, pahoitellen (tammikuu 2023)<\/h3>\n
\nPalavia kirkkoja pahoitellen (joulukuu 2022)<\/h3>\n
\nValoa kansalle (marraskuu 2022)<\/h3>\n
\n29.11.2022<\/em><\/p>\n
\nPakkasia pohtiessa (lokakuu 2022)<\/h3>\n
\nNimip\u00e4iv\u00e4\u00e4 (syyskuu 2022)<\/h3>\n
\nRautaisen rajan takaa (elokuu 2022)<\/h3>\n
\nSynkkenev\u00e4n loppukes\u00e4n saatteeksi (hein\u00e4kuu 2022)<\/h3>\n
\nSaa sanoa (kes\u00e4kuu 2022)<\/h3>\n
\nJumalallista hierarkiaa (toukokuu 2022)<\/h3>\n