Uusimmassa Tiede-lehdess\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n kokonaisen artikkelin voimalla, ett\u00e4 luterilaisuus on johtanut hyvinvointivaltioon. V\u00e4ite perustuu l\u00e4hinn\u00e4 siihen, ett\u00e4 luterilaisuus ja hyvinvointivaltio keskittyv\u00e4t pitk\u00e4lti samalle maantieteelliselle alueelle, Pohjois-Eurooppaan.<\/p>\n
Perustelu on kovin heppoinen. Muutama Pohjois-Euroopan maa ei ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n ole kovin vahva tilastoaineisto siihen, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa edes mitenk\u00e4\u00e4n systemaattisesti sijoittuisivat samoihin paikkoihin. Toiseksi, mik\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, vaikka korrelaation voitaisiin osoittaa olevan olemassakin, siit\u00e4 ei viel\u00e4 voida p\u00e4tev\u00e4sti p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kausaalisuhdetta. Ei j\u00e4\u00e4tel\u00f6n sy\u00f6minen aiheuta hukkumiskuolemia, eiv\u00e4tk\u00e4 hukkumiskuolematkaan aiheuta j\u00e4\u00e4tel\u00f6nsy\u00f6nti\u00e4, vaikka n\u00e4m\u00e4 kaksi kuinka selv\u00e4sti painottuisivat samoihin ajankohtiin.<\/p>\n
En kovin helposti p\u00e4\u00e4ttelisi, ett\u00e4 luterilaisuuden ja hyvinvointivaltion v\u00e4lill\u00e4 on mit\u00e4\u00e4n kausaalisuhdetta. T\u00e4ss\u00e4 tullaan tietenkin historian ja yhteiskuntatieteen periaatteelliseen ongelmaan: yhteiskunnilla ei voida tehd\u00e4 toistokokeita, joilla seulottaisiin esiin objektiivinen totuus siit\u00e4, mik\u00e4 tekij\u00e4 aiheuttaa tietyn seurauksen.<\/p>\n
Luonnontieteiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n koej\u00e4rjestelyj\u00e4, joita voidaan toistaa vaikka loputtomiin, ja siten saadaan selville mekanismeja, joilla tietyst\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tekij\u00e4st\u00e4 systemaattisesti seuraa tietty vaikutus. Ihmisillekin voidaan yksil\u00f6tasolla tehd\u00e4 toistokokeita ja riitt\u00e4v\u00e4n suuria ihmisryhmi\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 kokeita, joista saadaan seulottua esiin varmuudella todistettuja systemaattisia vaikutuksia. Vaikkapa l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 kokeita, joissa yhdelle ihmisryhm\u00e4lle annetaan yht\u00e4 ainetta, toiselle ryhm\u00e4lle toista, ja vaikkapa viel\u00e4 kolmas ryhm\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ilman mit\u00e4\u00e4n ainetta. T\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestelyll\u00e4 saadaan kyll\u00e4 aukottomasti selville kausaalinen suhde, jossa tietyst\u00e4 aineesta seuraa ihmisille tietynsuuntainen vaikutus.<\/p>\n
Yhteiskuntien tasolla t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan onnistu. Ei kai ole mahdollista ottaa joukkoa yhteiskuntia, joille annettaisiin luterilainen uskonto, ja verrokiksi vastaavassa l\u00e4ht\u00f6tilanteessa olevaa toista joukkoa yhteiskuntia, joille annettaisiin jokin toinen uskonto, ja sitten verrata n\u00e4itten yhteiskuntajoukkojen kehityst\u00e4 ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 juuri luterilaisen uskonnon saaneille yhteiskunnille tapahtui systemaattisesti yht\u00e4 ja toisille toista, jolloin tietty kehitys olisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juuri luterilaisen uskonnon vaikutusta.<\/p>\n
(Miksi edell\u00e4 mainittu muuten ei ole mahdollista? Varmaankin l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 kokonaiset yhteiskunnat eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n taivu sellaisen yhteisen tahdon alaisiksi, ett\u00e4 yhteiskunta kokonaisuutena sitoutuisi juuri tietty\u00e4 koej\u00e4rjestely\u00e4 varten tiettyyn uskontoon, tai mihink\u00e4\u00e4n muuhunkaan sellaiseen tekij\u00e4\u00e4n, jonka seurannaisvaikutuksia haluttaisiin tutkia. Yksi ihminen voi sitoutua l\u00e4\u00e4ketieteelliseen kokeeseen, jossa tutkitaan juuri tietyn l\u00e4\u00e4keaineen vaikutusta yksil\u00f6\u00f6n, tai vaikkapa k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteelliseen kokeeseen, jossa tutkitaan tietyn l\u00e4ht\u00f6tekij\u00e4n vaikutusta yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, mutta yhteiskunta r\u00f6nsyilee kuitenkin eri suuntiin ja siihen kuuluvat ihmiset tekev\u00e4t eri asioita ja ovat satunnaisesti vuorovaikutuksissa toistensa kanssa eik\u00e4 siit\u00e4 muodostu sellaista yhdenmukaista kokonaisuutta, josta voitaisiin erist\u00e4\u00e4 yksi tekij\u00e4 ja sen seuraukset.)<\/p>\n
Yhteiskuntatieteiss\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kovin v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n sellaista, mist\u00e4 voitaisiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varmoja kausaalisuhteita. Ei juuri mink\u00e4\u00e4n historian tapahtuman voida osoittaa olevan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus jostain tietyst\u00e4 aiemmasta tapahtumasta. Korkeintaan voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jos tietynlainen historian k\u00e4\u00e4nne on eri aikoina ja eri yhteiskunnissa melko pian johtanut johonkin systemaattisesti samanlaiseen tulokseen, silloin olisi oletettavaa, ett\u00e4 siin\u00e4 on luultavasti olemassa jokin syyn ja seurauksen suhde.<\/p>\n
Jos vaikkapa luterilaisuuden tulo jollekin alueelle olisi aina tai melkein aina johtanut jossain lyhyess\u00e4 tai melko lyhyess\u00e4 ajassa, viimeist\u00e4\u00e4n muutaman sukupolven kuluessa, hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn, silloin voitaisiin ajatella, ett\u00e4 jotain syyn ja seurauksen tapaista n\u00e4itten kahden asian v\u00e4lill\u00e4 olisi.<\/p>\n
Mutta kun t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei oikein saa vahvistusta historian aikaskaaloista. Luterilaisuus valtasi Pohjois-Euroopan 1500-luvulla, hyvinvointiyhteiskunta on kuitenkin vasta 1900-luvun keksint\u00f6. Vaikea tuossa n\u00e4hd\u00e4 erityist\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n
Tuo nelj\u00e4nsadan vuoden aikav\u00e4li tulee mainitussa Tiede-lehden artikkelissa mainituksi vain kovin ohimennen. Kaikkiaan artikkeli tuntuu kovin huonosti perustellulta tieteen valepukuun puetulta luterilaisuuden ylist\u00e4miselt\u00e4.<\/p>\n
Ennemmin ajattelisin, ett\u00e4 hyvinvointiyhteiskunta on vain sattumalta syntynyt juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 aiempien sattumien takia vallitsevana uskontona on luterilaisuus. Hyvinvointivaltion levi\u00e4minen on sitten sen j\u00e4lkeen ehk\u00e4 rajautunut suunnilleen samalle alueelle kuin miss\u00e4 uskontona on luterilaisuus, mutta siin\u00e4k\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luterilaisuus ole mik\u00e4\u00e4n syy, vaan ajattelisin, ett\u00e4 taustalla on muita syit\u00e4, jotka ovat vaikuttaneet siihen, ett\u00e4 ensin luterilaisuus on p\u00e4\u00e4ssyt levi\u00e4m\u00e4\u00e4n tietylle alueelle ja sitten hyvinvointivaltion idea on p\u00e4\u00e4ssyt levi\u00e4m\u00e4\u00e4n suunnilleen samalle alueelle. Syyt ovat ehk\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kielist\u00e4 johtuvia: skandinaavisten maitten on helppoa omaksua ideoita toisiltaan, koska kielet ovat riitt\u00e4v\u00e4n samanlaisia keskin\u00e4iseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen, ja meill\u00e4 suomalaisillakin on aktiivinen yhteys ruotsin kieleen ja siksi helppoa omaksua ideoita ruotsalaisilta.<\/p>\n
N\u00e4in tullaan siihen, ett\u00e4 luterilaisuuden ja hyvinvointivaltion suhde muistuttaa juuri j\u00e4\u00e4tel\u00f6nsy\u00f6nnin ja hukkumiskuolemien suhdetta: kumpikaan ei ole toisen syy tai seuraus, vaan taustalla on muu syy, joka erikseen johtaa yhteen asiaan ja toiseen asiaan.<\/p>\n
Mikko M\u00e4kitalo<\/p>\n
31.12.2021<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uusimmassa Tiede-lehdess\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n kokonaisen artikkelin voimalla, ett\u00e4 luterilaisuus on johtanut hyvinvointivaltioon. V\u00e4ite perustuu l\u00e4hinn\u00e4 siihen, ett\u00e4 luterilaisuus ja hyvinvointivaltio keskittyv\u00e4t pitk\u00e4lti samalle maantieteelliselle alueelle, Pohjois-Eurooppaan. Perustelu on kovin heppoinen. Muutama … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[76,75,74,77],"class_list":["post-2436","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit","tag-historia","tag-hyvinvointivaltio","tag-luterilaisuus","tag-yhteiskuntatieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2436"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2436\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2437,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2436\/revisions\/2437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}