{"id":2409,"date":"2021-08-31T20:29:21","date_gmt":"2021-08-31T17:29:21","guid":{"rendered":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/?p=2409"},"modified":"2021-08-31T20:29:21","modified_gmt":"2021-08-31T17:29:21","slug":"valta-omiin-kasiin-elokuu-2021","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/valta-omiin-kasiin-elokuu-2021\/","title":{"rendered":"Valta omiin k\u00e4siin (elokuu 2021)"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-size: small\">Olemme monen sukupolven ajan tottuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailmaa, jossa uskonnonvapaus ja sekulaarisuus v\u00e4hitellen etenev\u00e4t. Liikkeelle l\u00e4hdettiin joskus 1700-luvulla tilanteesta, jossa jotakuinkin kaikkialla maailmassa oli jonkinlainen uskonnollinen j\u00e4rjestelm\u00e4 vallassa. L\u00e4nsi-Euroopan maissa, l\u00e4hinn\u00e4 Englannissa ja Ranskassa, silloin alettiin kehitt\u00e4\u00e4 valistusajattelua, jonka mukaan ajatusmaailman ja tapojen ei tarvitsekaan olla ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 annetun opin mukaista, vaan jokainen ihminen voi oman j\u00e4rkens\u00e4 mukaan muodostaa maailmankuvansa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Valistusajattelu levisi melko nopeasti useimpiin L\u00e4nsi-Euroopan maihin ja my\u00f6s Anglo-Amerikkaan. Sen j\u00e4lkeen 1800-luvun ja 1900-luvun mittaan valistus ja siihen liittyv\u00e4t periaatteet, kuten demokratia ja ihmisoikeudet, ovat levinneet ymp\u00e4ri maailman. Kehitys ei aina ole nopeaa eik\u00e4 yksiselitteisen etenev\u00e4\u00e4, mutta mik\u00e4\u00e4n ei osoita, ett\u00e4 se olisi taantumaan k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Aina silloin t\u00e4ll\u00f6in esiintyy arvelua, ett\u00e4 demokratian tulevaisuus on vaarassa. Vuoden 2001 WTC-terrori-iskujen ajateltiin oireilevan vastakkainasettelua, jossa koko demokraattisen l\u00e4ntisen maailman olemassaolo haastetaan. Sen j\u00e4lkeen er\u00e4\u00e4t kehityskulut, kuten Kiinan kasvu maailman johtavaksi talousmahdiksi, demokratiaa vieroksuvien autorit\u00e4\u00e4risten johtajien valtaantulo monissa maissa (mm. Trump Yhdysvalloissa, Putin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Erdogan Turkissa, Orban Unkarissa, Bolsonaro Brasiliassa\u2026) ja Isis-kalifaatin muodostaminen L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, ovat n\u00e4ytt\u00e4neet horjuttavan liberaalin l\u00e4ntisen maailman olemassaoloa tai ainakin sen globaalia hegemoniaa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Ei mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainituista kuitenkaan ole kehityksen kokonaiskuvaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt. WTC-iskut eiv\u00e4t lopulta muuttaneet maailmaa niin perusteellisesti kuin milt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa n\u00e4ytti, ei tullut kolmatta maailmansotaa, vaan terroristiorganisaatio eliminoitiin. Kiina kasvaa suurvaltana v\u00e4h\u00e4n erilaisilla periaatteilla johdettuna kuin mihin l\u00e4nsimaissa olemme tottuneet, mutta eip\u00e4 Kiina meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaamme n\u00e4yt\u00e4 juuri mill\u00e4\u00e4n tavalla vaikuttavan. Isis-kalifaattikin on jo kukistettu, ja edell\u00e4 mainituista valtiojohtajista Trump on demokraattisilla vaaleilla syrj\u00e4ytetty ja muistakin vastaavista varmaankin ainakin osa p\u00e4\u00e4tyy aikanaan tavalla tai toisella syrj\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">K\u00e4\u00e4nne, joka nyt aivan viime aikoina on osoittanut l\u00e4nsimaisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen taka-askelta, on Afganistanin p\u00e4\u00e4tyminen Taleban-hallinnon valtaan. Takaisku ei ole mik\u00e4\u00e4n aivan pieni, kun l\u00e4hes 40 miljoonan ihmisen v\u00e4est\u00f6 p\u00e4\u00e4tyy uskonnollisesti fanaattisen liikkeen valtaan. Voidaan aiheellisesti kysy\u00e4, olisiko Afganistan ollut parempi mill\u00e4 tahansa hinnalla pit\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaitten yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hallinnossa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">P\u00e4\u00e4t\u00f6sh\u00e4n on Yhdysvaltain presidentin tekem\u00e4, muu l\u00e4nsimaailma ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voinut oikein muuta kuin my\u00f6t\u00e4ill\u00e4 Yhdysvaltojen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Presidentti Biden on loogisesti hieman haparoinut selityksiss\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n toisaalta on selitt\u00e4nyt laittavansa vain edellisten presidenttien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 toimeen, mutta toisaalta perustellut, miten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi on k\u00e4ynyt lopettaa kallis ja entist\u00e4 vaikeammaksi muuttuva operaatio.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Mielest\u00e4ni Biden on kuitenkin ydinkohdassa t\u00e4ysin oikeassa. Jos Afganistanin hallintoa nyt on kaksi vuosikymment\u00e4 yll\u00e4pidetty l\u00e4nsimaailman voimin eik\u00e4 paikallinen v\u00e4est\u00f6 lopultakaan ole valmista sitoutumaan siihen, ei oikein muuta voi kuin todeta, ett\u00e4 ei onnistunut. Ratkaisevat virheet on tehty jo vuosia sitten, kun ei ole onnistuttu antamaan paikalliselle v\u00e4est\u00f6lle sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 demokraattisen sekulaarin valtion yll\u00e4pit\u00e4minen olisi heid\u00e4n asiansa. Sen j\u00e4lkeen paikallinen v\u00e4est\u00f6 on entist\u00e4 enemm\u00e4n alkanut kokea l\u00e4nsimaitten yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n hallinnon miehityshallinnoksi, ja juuri se on antanut k\u00e4ytt\u00f6voimaa Taliban-liikkeelle. Niinp\u00e4 Afganistanista vet\u00e4ytyminen muodostui v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, ja sen tekemist\u00e4 oli jo turhaankin pitkitetty.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Onko nyt sitten 20 vuotta ty\u00f6t\u00e4 Afganistanin hallitsemiseksi vapaan, sekulaarin ja demokraattisen yhteiskunnan periaatteilla valunut hukkaan? En usko, ett\u00e4 se kaikki menee t\u00e4ysin hukkaan. Kyll\u00e4 t\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4 Afganistanin v\u00e4est\u00f6n muistiin kokemus, ett\u00e4 ennen Taleban-hallintoa maassa oli parempi aika, ts. kahden Taleban-valtakauden v\u00e4liss\u00e4 oli parempi aika, sill\u00e4 Afganistanhan oli 1990-luvullakin Talebanin hallinnassa, johon se nyt siis palaa. Muisto siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 olleesta 20 vuoden paremmasta jaksosta voi hyvinkin antaa jossain my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pontta uudelle muutokselle, jolla Taleban syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Mik\u00e4\u00e4n keino ei voi taata, ett\u00e4 aina ja kaikkialla demokratia vain etenisi, taka-askeleita tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Aina kansa ei ole valmis ottamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa omiin k\u00e4siins\u00e4, vaikka sit\u00e4 tarjottaisiin. Kokonaiskuvassa demokratia kuitenkin etenee.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Harjoitusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 jokainen voi verrata sadan vuoden takaista maailmaa nykyiseen. Kuinka monta sellaista valtiota oli vuonna 1921, joita nyky\u00e4\u00e4n pidett\u00e4isiin kunnollisen demokratian muodossa hallittuina?<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">Mikko M\u00e4kitalo<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: small\">31.8.2021<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olemme monen sukupolven ajan tottuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailmaa, jossa uskonnonvapaus ja sekulaarisuus v\u00e4hitellen etenev\u00e4t. Liikkeelle l\u00e4hdettiin joskus 1700-luvulla tilanteesta, jossa jotakuinkin kaikkialla maailmassa oli jonkinlainen uskonnollinen j\u00e4rjestelm\u00e4 vallassa. L\u00e4nsi-Euroopan maissa, l\u00e4hinn\u00e4 &#8230; <a title=\"Valta omiin k\u00e4siin (elokuu 2021)\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/valta-omiin-kasiin-elokuu-2021\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Valta omiin k\u00e4siin (elokuu 2021)\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[63,27,62,61,64],"class_list":["post-2409","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit","tag-afganistan","tag-demokratia","tag-lansimaat","tag-taleban","tag-valistus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2409","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2409"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2409\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2410,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2409\/revisions\/2410"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2409"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2409"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2409"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}