Kun syyskuun blogissa kirjoittelin joitakin ajatuksia Yhdysvaltojen presidentinvaalista, nyt vaalituloksen ratkettua on aika viel\u00e4 kommentoida jotain asiasta, v\u00e4h\u00e4n toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Me vapaa-ajattelijathan v\u00e4lt\u00e4mme yhdistyksen\u00e4 ottamasta juurikaan kantaa eri poliittisten linjojen paremmuuteen, joten t\u00e4ss\u00e4kin totean vain ohimenev\u00e4n\u00e4 huomautuksena, ett\u00e4 harva eurooppalainen ja viel\u00e4 harvempi vapaa-ajattelija on muuta kuin tyytyv\u00e4inen siihen, ett\u00e4 maailman merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi henkil\u00f6ksi vaihtuu Joe Biden. Vaikka en teeskentele, ettei minulla ja muilla vapaa-ajattelijoilla varsinaisia poliittisia kantojakin olisi, niin j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sellaiset sivuun totean, ett\u00e4 kiinnostavaa voi olla my\u00f6s demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin toimivuus sin\u00e4ns\u00e4, ei se, kuka henkil\u00f6 tai mik\u00e4 poliittinen linja mill\u00e4kin kerralla voittaa, vaan se, kuinka hyvin \u00e4\u00e4nestysprosessi ja sen tulos mill\u00e4kin kerralla toteuttaa kansan tahtoa, ja kuinka paljon \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ovat valmiita ja kykenevi\u00e4 ottamaan yhteiskunnan kehityksen omalle vastuulleen, vai luopuvatko he mieluummin vallasta ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asiat jonkinlaisen harvainvallan vastuulle.<\/p>\n
Rationaalisen maailmankuvan mukaan olisi yleens\u00e4 hyv\u00e4, jos ihmiset osallistuisivat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kukin omien tietojensa ja taitojensa puitteissa. Toisaalta ihmisell\u00e4 on hyv\u00e4 olla oikeus halutessaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4kin, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siis \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin, vaikka voi olla v\u00e4h\u00e4n vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi joku ei haluaisi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, kun yhteiskunta on sen tehnyt niin helpoksi, ett\u00e4 ei tarvitse kuin k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 raapustamassa yksi numero lipukkeeseen. Kuitenkin meill\u00e4 Suomessa niinkin paljon kuin 30 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista jatkuvasti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 nimenomaisena kannanottonaan tai identiteettin\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 ei \u00e4\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n
Usein keskusteluissa ollaan huolestuneita siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat entisest\u00e4\u00e4n vieraantumassa politiikasta ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laskee. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole aivan totta: vilkaisemalla vaikkapa tilastokeskuksen graafia eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysprosentin kehityksest\u00e4<\/a> voi huomata, ett\u00e4 aktiivisuus on aivan ensimm\u00e4isist\u00e4 vuoden 1907 vaaleista meid\u00e4n p\u00e4iviimme tultaessa osoittanut kokonaiskuvassa enemm\u00e4nkin nousevaa suuntausta. \u00c4\u00e4nestysprosentti py\u00f6ri alkuvuosikymmenin\u00e4 60:n molemmin puolin, sotienj\u00e4lkeisen\u00e4 aikana se on liikkunut yleens\u00e4 noin 70 ja 85 prosentin v\u00e4lill\u00e4 \u2013 tosin t\u00e4h\u00e4nkin sis\u00e4ltyy sitten viel\u00e4 sellaisia vaiheita, ett\u00e4 alkuvuosikymmenin\u00e4 aktiivisuus laski, sitten sotavuosina ja heti sen j\u00e4lkeen se nousi, oli 1960-luvulla huipussaan, ja sen j\u00e4lkeen on l\u00e4hinn\u00e4 laskenut, aivan viime vaaleissa kuitenkin taas k\u00e4\u00e4ntynyt liev\u00e4sti nousuun.<\/p>\n (Edellisen linkin takaa l\u00f6ytyv\u00e4 graafi p\u00e4\u00e4ttyy vuoteen 2011, mutta sen j\u00e4lkeen k\u00e4ydyt kahdet vaalit osoittavat edelleen pient\u00e4 noususuuntaa.)<\/p>\n Yhdysvaltain presidentinvaalien \u00e4\u00e4nestysprosentit osoittavat melko samansuuntaisia kehityskulkuja, 1960-luvulla siell\u00e4 oli yli 60 prosentin lukemia, mist\u00e4 on tultu v\u00e4h\u00e4n alasp\u00e4in, yleens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 50 prosentin tasolle. Toisaalta 1900-luvun alkupuolen \u00e4\u00e4nestysprosentit olivat usein alle 50:n. Aivan 1900-luvun alusta ja 1800-luvulta sielt\u00e4 l\u00f6ytyy sitten taas hyvinkin korkeita \u00e4\u00e4nestysprosentteja, mutta silloin elettiin kyll\u00e4 hyvin erilaisessa maailmassa, jossa mm. naisilla ei ollut \u00e4\u00e4nioikeutta ja Yhdysvaltojen alueesta suuri osa oli territorioita, eik\u00e4 osavaltioita, ja territorioitten asukkailla ei ollut \u00e4\u00e4nioikeutta lainkaan. Modernin maailman osalta, noin sadan viime vuoden ajalta, ei ole syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestysprosentit juuri nyky\u00e4\u00e4n olisivat erityisen alhaisia.<\/p>\n Minulla oli varsinkin nuorena taipumusta ajatella, ett\u00e4 ei \u00e4\u00e4nestysprosentin lasku ole mitenk\u00e4\u00e4n huono asia, vaan koska v\u00e4hemm\u00e4n koulutetut (=tyhmemm\u00e4t) ihmiset useammin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4, niin \u00e4\u00e4nestysprosentin laskiessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko keskittyy viisaammille, jolloin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon laatu paranee. No t\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 vastaansanomaton p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on toki edelleen voimassa, mutta totuus ei ole niin yksioikoinen. Er\u00e4s asia, joka erityisesti sai minut arvioimaan kantaani uudelleen, oli vuoden 2011 eduskuntavaalit, niin sanotut jytkyvaalit, joissa eduskunnan voimasuhteet muuttuivat kerralla varsin paljon.<\/p>\n Vuoden 2011 vaalit muuttivat eduskuntaa ennen kaikkea niin, ett\u00e4 Perussuomalaiset nousivat 5 kansanedustajan pienpuolueesta 39 kansanedustajaan, 100 000 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n suuruusluokasta yli 500 000 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u00e4n ja l\u00e4helle suurimman puolueen asemaa. T\u00e4m\u00e4 yht\u00e4kkinen kannatusnousu liittyi aiempien nukkuvien \u00e4\u00e4nest\u00e4jien aktivoitumiseen, joskaan ei tietenk\u00e4\u00e4n johtunut kokonaan siit\u00e4 \u2013 \u00e4\u00e4netysprosentti nousi 2,4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa kymmeni\u00e4tuhansia \u00e4\u00e4ni\u00e4, mutta ei selit\u00e4 koko jytky\u00e4, vaan tietenkin siirtymi\u00e4 tapahtui my\u00f6s puolueitten v\u00e4lill\u00e4. Kuitenkin tuollainen yhden puolueen \u00e4kkinousu kyll\u00e4 sai minut miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 suurempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ottaa tavakseen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n sinne \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen piiloutuu my\u00f6s potentiaalia siihen, ett\u00e4 jossain vaiheessa joku onnistuukin mobilisoimaan kansanjoukot \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja silloin tapahtuukin arvaamattomia vallanvaihdoksia.<\/p>\n Jonkinlainen jatkuvuus yhteiskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa olisi hyv\u00e4 olla. Siksi olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 suurin osa kansasta kuitenkin olisi jatkuvasti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon piiriss\u00e4, muuten suppean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6itten joukon ulkopuolelle kasaantuu suuri joukko ihmisi\u00e4, joitten mielipiteisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 joukolla ei oikein ole kosketusta, ja joka sitten jossain vaiheessa voikin tulla valtaan. T\u00e4m\u00e4 on syy siihen, miksi toimiva demokratia, riitt\u00e4v\u00e4n suurella osallistumisasteella, on kuitenkin kannatettavaa, vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin osallistuvien ihmisen \u00e4lyllinen laatu sitten ei olisikaan optimaalinen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei siis tarkoita olla kannanotto siihen suuntaan, ett\u00e4 juuri Perussuomalaisten poliittinen linja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi huonompi tai v\u00e4\u00e4rempi kuin jokin muu poliittinen linja. Mik\u00e4 tahansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n joukon ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 ihmisryhm\u00e4 muodostaa potentiaalin arvaamattomaan vallanvaihdokseen.<\/p>\n Edell\u00e4 kuvattua ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan sanoa my\u00f6s populismiksi, populismillahan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti yleens\u00e4 tarkoitetaan juuri passivisen kansanosan mobilisoimista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, tai ainakin vallank\u00e4yt\u00f6n taustavoimaksi, \u00e4\u00e4nest\u00e4jiksi. Juuri populismi onkin toinen ilmi\u00f6, \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden laskun lis\u00e4ksi, jota nyky\u00e4\u00e4n usein sanotaan demokratian ongelmaksi tai syyksi demokratian heikkoon tilaan. Toisaalta n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisiinsa yhteydess\u00e4kin, onhan suuri nukkuvien \u00e4\u00e4nest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juuri se, miss\u00e4 on potentiaalia populismille.<\/p>\n Kuitenkaan en ole varma, onko populismin lis\u00e4\u00e4ntyminen yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 totta kuin v\u00e4itetty \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden laskukaan. Populismin lis\u00e4\u00e4ntyminen on vain viel\u00e4 vaikeammin todennettava v\u00e4ite, \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus kun on kuitenkin yksiselitteinen numero, jonka muutoksia voidaan kiistattomasti seurata, mutta mit\u00e4 oikeastaan on populismi? On vaikeaa saada mitenk\u00e4\u00e4n kiinni populismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 niin, ett\u00e4 voitaisiin sanoa, mik\u00e4 poliittinen liike milloinkin on populistinen. Yleens\u00e4 populismi on l\u00e4hinn\u00e4 iskusana poliittisten vastustajien kritisoimiseen.<\/p>\n Se, mik\u00e4 poliittisessa keskustelussa kiistattomasti on muuttunut, on tietoliikenneyhteyksien parantuminen. Videokuvat liikkuvat nyt netiss\u00e4 jokseenkin reaaliaikaisina ymp\u00e4ri maailman, Twitter ja muut nettipalvelut v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t lausahduksia yht\u00e4kki\u00e4 kaikkialle. N\u00e4m\u00e4 tietoliikenneyhteydet nyt ovatkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys sille, miksi juuri Yhdysvaltain vaaleista on voinut tulla niin suuri mediasirkus, joka hallitsee uutisointia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Euroopassakin koko syksyn ajan.<\/p>\n Yhdysvaltojen presidentinvaali on my\u00f6s hyvin erikoinen prosessi. L\u00e4hes kaikki muut maat ovat jo luopuneet valitsijamiesvaalista ja \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t suoraan presidentti\u00e4 sen yksinkertaisen periaatteen mukaan, ett\u00e4 eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 saanut valitaan presidentiksi. Mutta Yhdysvalloissapa tehd\u00e4\u00e4nkin aivan eri tavalla, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 ensin valitaan valitsijamiehet, jotka sitten vasta tekev\u00e4t lopullisen \u00e4\u00e4nestyksen presidentin henkil\u00f6st\u00e4, mutta kun eri osavaltiotkin k\u00e4yv\u00e4t vaalit omien erilaisten lakiensa mukaan. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4kin sitten tilaa kaikenlaiselle spekulaatiolle siit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa mink\u00e4kin osavaltion \u00e4\u00e4ntenlaskenta on ja milloin mink\u00e4kin osavaltion tulos on ratkennut, mukaan lukien erilaiset oikeusprosessit siit\u00e4, mitk\u00e4 \u00e4\u00e4net lopulta hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n lasketaan ja mit\u00e4 ei.<\/p>\n Yhdysvaltojen vaalituloksen ratkeaminen on erikoinen mediavetoinen prosessi. Muissa maissa vaalituloksen ratkeaminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4net on laskettu loppuun ja saatu selville, kuka sai eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4. Yhdysvalloissa se ratkeaa siten, ett\u00e4 eri mediat julistavat aina tietyss\u00e4 vaiheessa tietyn osavaltion varmuudella ratkenneeksi ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sen valitsijamiehet tulokseen ilman, ett\u00e4 osavaltion tarvitsisi olla loppuun laskettu. Tietyss\u00e4 vaiheessa medioissa sitten vain todetaan, ett\u00e4 nyt on riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 valitsijamiehi\u00e4 tietyn ehdokkaan takana, ett\u00e4 vaalitulos voidaan julistaa varmaksi. Niinp\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani Yhdysvalloissa on \u00e4\u00e4ntenlaskenta viel\u00e4kin joissakin paikoissa kesken, mutta vaalien lopputulokseksi kyll\u00e4 jo tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Joe Biden voitti.<\/p>\n Jos t\u00e4m\u00e4n kaiken tarkoituksena on, ett\u00e4 kansa saa viihdett\u00e4 ja mediat saavat bisnekseens\u00e4 kassavirtaa, niin sit\u00e4 kyll\u00e4 saadaan. Tulee kyll\u00e4 mieleen, ett\u00e4 vaalien tarkoituksena voisi olla saada selville yksiselitteinen ja uskottava kansan mielipide, mediasirkuksen aiheeksi voisi l\u00f6yty\u00e4 jotain muutakin kuin spekulointi vaalituloksen lainvoimaisuudella. Yhdysvalloissakin on kyll\u00e4 gallupeissa enemmist\u00f6n kannatus sille, ett\u00e4 presidentinvaali muutettaisiin sellaiseksi, ett\u00e4 yksinkertaisesti eniten kannatusta saanut ehdokas voittaa. Muutosta on kuitenkin vaikea saada l\u00e4pi, sill\u00e4 olemassaolevan j\u00e4rjestelm\u00e4n muuttaminen tarkoittaisi tietyn valta-aseman menett\u00e4mist\u00e4 niille, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t olemassaolevasta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Yhdysvaltojen osavaltioittain m\u00e4\u00e4ritelty ja valitsijamiesten v\u00e4lityksell\u00e4 toimiva presidentinvaali periytyy jo 1700-luvulta valtion perustamisesta, ja on varmaankin ollut silloin aivan tarkoituksenmukainenkin vaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Silloinhan ei ollut nopeita tietoliikenneyhteyksi\u00e4, joten varmaankin oli tarkoituksenmukaista delegoida valta ensin kansalta rajatulle joukolle valitsijamiehi\u00e4, jotka sitten kokoontuivat tekem\u00e4\u00e4n varsinaisen valinnan. Sill\u00e4 tavallahan Suomessakin presidentit valittiin jopa 1980-luvulle asti. Nyky\u00e4\u00e4n se kuitenkin on aivan ajastaan j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4nyt, k\u00f6mpel\u00f6 ja turha sirkus. Nyt v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 oleva, t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa nimelt\u00e4 mainitsemattomaksi j\u00e4\u00e4nyt presidenttikin voisi tarjota yleis\u00f6lle parempaa sirkushuvia tekem\u00e4ll\u00e4 median kanssa taas sellaisen diilin, josta h\u00e4n suurelle yleis\u00f6lle on alun perin tunnetuksi tullutkin.<\/p>\n Niinp\u00e4 tulenkin siihen loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nykymaailman demokratian suurin ongelma ei ole populismi eik\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden lasku, vaan se, ett\u00e4 koko poliittista mediakeskustelua hallitsee kuukausia kest\u00e4v\u00e4 turhanp\u00e4iv\u00e4inen sirkus Yhdysvaltojen presidentinvaalin ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n Mikko M\u00e4kitalo, 29.11.2020<\/p>\n <\/p>\n lukijapalautetta:<\/p>\n Laura Ahonen kysyy artikkelin v\u00e4itt\u00e4mien johdosta:<\/em><\/p>\n Miten vastaansanomaton v\u00e4ite on perusteltu?<\/em> <\/p>\n Mikko M\u00e4kitalon vastaus:<\/p>\n Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niink\u00e4\u00e4n juuri \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ole yhdistetty \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuteen, koulutustaso kiistattomasti kyll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ajatukseni purettuna selke\u00e4mpiin perusteluihin:<\/p>\n 1) On positiivinen korrelaatio \u00e4lykkyyden ja koulutustason v\u00e4lill\u00e4, joten voidaan tietyll\u00e4 varauksella samaistaa \u00e4lykkyys ja koulutustaso.<\/strong> \u00c4lykkyys ei ole ainoa korkean koulutuksen edellytys, mutta voidaan varmaankin olla yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4lykkyys on yksi keskeinen ominaisuus, joka tukee menestymist\u00e4 koulutuksessa, joten t\u00e4m\u00e4 samaistus on kohtuullisen perusteltu. Jos asiasta halutaan tutkimuksellista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, niin ainakin johdatusta sellaiseen antaa t\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus:<\/p>\n https:\/\/blogit.utu.fi\/aivotmielijateknologia\/2020\/05\/13\/aly-hoi-ala-jata-sosioekonomisen-luokan-ja-valtarakenteiden-merkitys-yksilon-alykkyyteen-ja-menestykseen\/<\/p>\n 2) On positiivinen korrelaatio \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n \u00e4lykkyyden ja h\u00e4nen \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehdokkaan \u00e4lykkyyden v\u00e4lill\u00e4.<\/strong> Faktaa on, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n koulutustaso korreloi h\u00e4nen \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehdokkaan koulutustason kanssa, joten kohdan 1 korrelaation perusteella t\u00e4t\u00e4kin korrelaatiota voidaan pit\u00e4\u00e4 kohtuullisen pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 faktana.<\/p>\n 3) \u00c4lykk\u00e4\u00e4mm\u00e4t ihmiset tekev\u00e4t viisaampia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/strong> Ei ehk\u00e4 ole mitattavissa, kuinka viisaita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tietty ihminen tekee, mutta \u00e4lykkyyden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llinen ominaisuus oikeastaan on kyky tehd\u00e4 loogisia hyvin perusteltuja valintoja, eli se oikeastaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti on viisaitten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4.<\/p>\n 4) \u00c4lykk\u00e4\u00e4mm\u00e4t ihmiset ovat aktiivisempia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4.<\/strong> Kiistaton fakta on ainakin, ett\u00e4 korkeammin koulutetut \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t aktiivisemmin, joten jos edelleen ainakin korrelaation tasolla samaistetaan \u00e4lykkyys ja koulutustaso, niin t\u00e4m\u00e4 on faktaa.<\/p>\n https:\/\/www.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/hyvinvointiyhteiskunta\/yhteiskuntaluokka-ei-ole-kuollut-aanestamisessa-vaittaa-harvinaislaatuinen-tutkimusaineisto<\/p>\n 5) Kun \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laskee, niin \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laskee v\u00e4hemm\u00e4n kuin muitten, joten silloin \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpien osuus \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 nousee.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 ei ole mitenk\u00e4\u00e4n loogisella v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 kohdasta 4 kaikissa tilanteissa seuraavaa faktaa, mutta karkeasti ottaen n\u00e4in asian on oltava. Jos nimitt\u00e4in ajatellaan tilannetta, jossa \u00e4\u00e4nestysprosentti on l\u00e4hes 100, on sen tarkoitettava, ett\u00e4 kaikkien eri koulutustasojen \u00e4\u00e4nestysprosentti on l\u00e4hes 100. Jos sitten tilanne muuttuu vaikkapa edellisen linkin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n graafin vuoden 2015 tilannetta kohti, tarkoittaa se sit\u00e4, ett\u00e4 alimman koulutustason \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus on huomattavasti pudonnut, mutta ylimm\u00e4n koulutustason aktiivisuus pysynyt melko l\u00e4hell\u00e4 100:aa. Juuri t\u00e4m\u00e4 alimpien koulutusasteitten \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden lasku meill\u00e4 faktisesti tapahtuu silloin, jos kokonais\u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laskee.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 premisseist\u00e4 1 \u2013 5 seuraakin sitten v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4ni: \u00c4\u00e4nestysaktiivisuuden lasku johtaa siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiksi valikoituu viisaampia ihmisi\u00e4, ja on siksi vain hyv\u00e4 asia.<\/strong> Juuri t\u00e4m\u00e4 on se vastaansanomaton p\u00e4\u00e4telm\u00e4ni, joka kyll\u00e4 edelleen on periaatteessa voimassa, mutta ei niin varauksettomasti kuin mit\u00e4 nuorempana olen ajatellut. Kahdesta syyst\u00e4:<\/p>\n Yksi syy<\/strong> on se, mit\u00e4 artikkelissani pyrin selostamaankin: \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen sis\u00e4ltyy arvaamattomiin vallanvaihdoksiin johtavan populismin vaara.<\/p>\n Toinen syy,<\/strong> jota en alun perin artikkelissa varsinaisesti selosta, on, ett\u00e4 ei \u00e4lykkyys lopulta kuitenkaan ole niin yksiselitteinen asia kuin mit\u00e4 joskus olen ajatellut. Ihmisi\u00e4 voidaan mitata ja luokitella eri \u00e4lykkystasoihin ja sit\u00e4 voidaan jossain m\u00e4\u00e4rin samaistaa koulutustasoon, mutta ei ole silti mit\u00e4\u00e4n yksiselitteisen viisaita korkeasti koulutettuja ihmisi\u00e4, jotka varmuudella tekisiv\u00e4t viisaampia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kuin v\u00e4hemm\u00e4n koulutetut. Korkeasti koulutetuilta joskus puuttuu tietty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n viisaus, jota matalammin koulutetuilla hyvinkin voi olla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 edell\u00e4 premissi 3 ei olekaan varauksettomasti voimassa, mutta ei toisaalta tarkoita, ettei se olisi lainkaan voimassa.<\/p>\n Kirjoittaja kannattaa kyll\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa jokaisella on \u00e4\u00e4nioikeus, mutta my\u00f6s oikeus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kirjoittaja kannattaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen, joka ei tunne itse\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n \u00e4lykk\u00e4\u00e4ksi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun syyskuun blogissa kirjoittelin joitakin ajatuksia Yhdysvaltojen presidentinvaalista, nyt vaalituloksen ratkettua on aika viel\u00e4 kommentoida jotain asiasta, v\u00e4h\u00e4n toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Me vapaa-ajattelijathan v\u00e4lt\u00e4mme yhdistyksen\u00e4 ottamasta juurikaan kantaa eri poliittisten linjojen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[33,34,27,35,28],"class_list":["post-2040","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit","tag-aanestysaktiivisuus","tag-alykkyys","tag-demokratia","tag-koulutustaso","tag-mediasirkus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2040"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2050,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2040\/revisions\/2050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nMiten ja mink\u00e4 l\u00e4hteiden perusteella \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen? (Viitatessasi tutkimuksiin, voitko yst\u00e4v\u00e4llisesti tarkentaa sivunumeron jne. tarkastelun helpottamikseksi.)<\/em>
\nJos ajattelee, ett\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4lykk\u00e4iden \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on hyv\u00e4 asia, eik\u00f6 demokratian ongelmaksi nouse se, ettei kirjoittaja itse kannata j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4?<\/em><\/p>\n