Olen \u00e4skett\u00e4in lukenut Martti Ruudun kirjan Suomen historia. Varsin hyv\u00e4, pieni ja kompakti tietokirja. Olen lukenut montakin yleisteosta Suomen historiasta, mutta t\u00e4m\u00e4n Martti Ruudun kirjan luettuani koen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni paremmin kuin koskaan aiemmin er\u00e4it\u00e4 Suomen historian tapahtumia, esimerkiksi sit\u00e4, miten Suomi p\u00e4\u00e4tyi osaksi Ruotsin valtakuntaa, ja miten se my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4tyi pyrkim\u00e4\u00e4n itsen\u00e4iseksi valtioksi ja lopulta siin\u00e4 onnistuikin, samoin kuin mm. sit\u00e4, miten s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta syntyi, rakentui ja toimi ja miten ja miksi se purkautui.<\/p>\n\n\n\n
Moni historiasta tietokirjoja kirjoittava tuntuu sotkeutuvan kirjoittaessaan turhaan jaaritteluun ja py\u00f6rittelyyn, joka muodostaa suuria tekstim\u00e4\u00e4ri\u00e4, mutta ei lopulta oikein valaise asioita lukijalle. Martti Ruutu on tiivist\u00e4nyt koko Suomen historian esihistoriasta kirjan kirjoitushetkeen 1950-lukuun asti varsin pieneen teokseen: v\u00e4h\u00e4n A5-kokoa pienempi\u00e4 sivuja on alle 300. Ehdottomasti suosittelen jokaiselle Suomen historiasta kiinnostuneelle, jos antikvariaatin tai kirpputorin hyllyss\u00e4 n\u00e4kee Martti Ruudun Suomen historian. (L\u00f6ytyy varmasti kirjastoistakin, Turun p\u00e4\u00e4kirjastossa se n\u00e4ytt\u00e4isi olevan varastossa, josta sen kyll\u00e4 tilaamalla saa lainattavaksikin.)<\/p>\n\n\n\n
Mutta se, mik\u00e4 sai minut tarttumaan n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00f6n kirjoittaakseni vapaa-ajattelijoitten blogiin artikkelin juuri t\u00e4st\u00e4 kirjasta, on kirjoittajan suhtautuminen uskonnollisuuteen. Martti Ruutu sivuaa uskontoa kirjassa monessa kohdassa, nykylukijan mielest\u00e4 ehk\u00e4 turhan monessa kohdassa, modernimpi kirjoittaja sivuuttaisi vastaavassa tekstiss\u00e4 monta uskontomainintaa kokonaan.<\/p>\n\n\n\n
En tied\u00e4, mik\u00e4 Martti Ruudun el\u00e4m\u00e4nkatsomus varsinaisesti oli, ja uskonnosta kirjoittaessaankin Ruutu pyrkii kyll\u00e4 olemaan objektiivinen historiantutkija, mutta kokonaiskuva tuntuu olevan, ett\u00e4 uskonto h\u00e4nen tekstiss\u00e4\u00e4n ilmenee jatkuvasti jotenkin hienoisesti my\u00f6nteisess\u00e4 valossa.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi 1700-luvun rationalismin noususta Ruutu kirjoittaa mm.: ”…rationalismi teki uskonnosta ensi sijassa tiedon asian, joka nojautui j\u00e4rjen todisteluihin” ja ”… uskonnon muuttuessa j\u00e4rkeilev\u00e4ksi uskonnollisuus alkoi pinnallistua, suvaitsevaisuus vaihtui helposti v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi. Osassa sivistyneist\u00f6\u00e4 alkoikin ilmet\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 et\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kristinuskon perustalta.”<\/p>\n\n\n\n
1800-luvun her\u00e4nn\u00e4isyysliikkeest\u00e4 Ruutu kirjoittaa: ”My\u00f6hempi her\u00e4nn\u00e4isyys oli vuosisatoja kest\u00e4neen kypsymisen tulos. Siin\u00e4 vihdoinkin kristillisyys ilmeni kansamme sis\u00e4isesti omaksumana, omakohtaisena uskonel\u00e4m\u00e4n\u00e4, jonka s\u00e4vy oli muovautunut suomalaisen kansanihmisen sielullisen rakenteen mukaiseksi.” Ja viel\u00e4 1800-luvun lopusta: ”Raamattua monet alkoivat pit\u00e4\u00e4 vanhanaikaisena.” … ”Tiede n\u00e4ytti tekev\u00e4n Jumalan tarpeettomaksi. Mutta monet niist\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t n\u00e4in pitk\u00e4lle, t\u00e4ydelliseen ateismiin menneet, vaativat, ett\u00e4 entiset katsomukset oli luonnontieteen valossa tarkistettava, ja hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet olevan sopusoinnussa sen kanssa.”<\/p>\n\n\n\n
Varhaisemmista vuosisadoista Ruutu kirjoittaa mm.: ”Keskiajan hengen mukaisesti kansa suhtautui kirkonmiesten opetukseen suuresti kunnioittaen, vaikka sen sis\u00e4llyst\u00e4 ei aina t\u00e4ysin k\u00e4sitettyk\u00e4\u00e4n. Kirkon ty\u00f6 sairaiden auttamiseksi ja sen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 opetustoiminta lis\u00e4siv\u00e4t sen arvovaltaa.”<\/p>\n\n\n\n
Monia muitakin mainintoja uskonnosta kirjassa on, mutta yll\u00e4 olevissa sitaateissa nyt l\u00e4hinn\u00e4 ne, jotka nykyaikaisen ateistin n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi kannattanut kokonaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois.<\/p>\n\n\n\n
Kokonaisuus kuitenkin pakottaa nykyaikaisen vapaa-ajattelijan miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on uskonnon osuus todellisuusk\u00e4sityksess\u00e4, ja etenkin, mit\u00e4 uskonnollisuuden ajallinen muuttuminen tekee menneist\u00e4 ajoista muodostuvalle todellisuusk\u00e4sityksellemme. Uskonnolla on aivan kiistattomasti ollut entisin\u00e4 aikoina suurempi rooli ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta jos 1950-luvulla kirjoitettu kirja pyrkii kuvaamaan jotain 1800-luvun ihmisten ajatusmaailmasta, niin kertooko se nykylukijalle enemm\u00e4n 1800-luvun ajattelusta vai kirjoitusajankohtansa 1950-luvun ajattelusta? Onko 1950-luvun kirjoittaja jotenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tullut n\u00e4hneeksi 1800-luvun ilmi\u00f6t osana itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 kehityskaarta, jonka on pit\u00e4nyt johtaa juuri siihen, mit\u00e4 1950-luku oli?<\/p>\n\n\n\n
1950-luku (Suomessa) oli, jos nykyihmisen\u00e4 sen pyrkii oikein tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n, sodan kokeneen kansakunnan kansallismielisyytt\u00e4 ja vauhdilla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n luonnontieteellisen tutkimuksen aikaa. Mutta ent\u00e4 jos asiat olisivatkin menneet aivan toisin, esimerkiksi jos Suomi ei 1950-luvulla olisikaan ollut itsen\u00e4inen ja luonnontieteellinen tutkimus ei olisikaan 1900-luvun alkupuolella l\u00e4htenyt etenem\u00e4\u00e4n? Olisivatko 1800-luvun aatteet silloin olleetkin jotain aivan muuta kuin ”suomalaisen kansanihmisen sielullista rakennetta” ja ”luonnontieteen valossa tarkistettavia entisi\u00e4 katsomuksia”?<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4\u00e4n historiaa kuvaava tietokirja ei tietenk\u00e4\u00e4n voi olla tyhjent\u00e4v\u00e4 kuvaus kuvaamastaan ajanjaksosta, seh\u00e4n on aina rankka tiivistelm\u00e4 kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 vuosisatojen aikana on tapahtunut. Martti Ruudun Suomen historia on paras lukemani Suomen historia. Aivan ensimm\u00e4inen luku ”Suomen kansan synty” on ehk\u00e4 liiankin suurpiirteiseksi vedetty tiivistelm\u00e4 vuosituhansien takaa 1100-luvulle asti, mutta jonkinlaiseksi johdannoksi itse asiaan p\u00e4\u00e4semiselle sekin on ehk\u00e4 ollut v\u00e4h\u00e4n pakko kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n
Eih\u00e4n Suomen historiaa ennen 1100-lukua voi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti oikeastaan ollakaan. Ensinn\u00e4kin siksi, ett\u00e4 ei t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ennen 1100-lukua ole kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 (hyvin v\u00e4h\u00e4n 1100-luvultakaan), joten sit\u00e4 varhaisemman ajan tutkiminen on arkeologiaa eik\u00e4 historiaa. Toiseksi ei ennen 1100-lukua ollut Suomea oikein miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 olemassa, oli vain alue, jolla voitiin tunnistaa asuvan kesken\u00e4\u00e4n kielellist\u00e4 sukua olevia suomensukuisia heimoja, Suomi jotenkin j\u00e4rjellisesti m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4n\u00e4 aluekokonaisuutena oli aikaisintaan 1300-luvulla.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Mikko M\u00e4kitalo, 31.8.2020<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olen \u00e4skett\u00e4in lukenut Martti Ruudun kirjan Suomen historia. Varsin hyv\u00e4, pieni ja kompakti tietokirja. Olen lukenut montakin yleisteosta Suomen historiasta, mutta t\u00e4m\u00e4n Martti Ruudun kirjan luettuani koen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni paremmin kuin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1916","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1916","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1916"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1916\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1919,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1916\/revisions\/1919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1916"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1916"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1916"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}