Nyt kun koronaviruksen hallitsema kev\u00e4t on vaihtunut normalisoituvan ajan kes\u00e4ksi, on aika pohtia maailman menoa ja ilmi\u00f6itten vaihtumisia taas muustakin kuin koronavirukseen suhteutetusta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n
Kes\u00e4n s\u00e4\u00e4t ovat ihmetytt\u00e4neet l\u00e4mpimyydell\u00e4\u00e4n. Tosin eip\u00e4 kai normaalil\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 olekaan, sill\u00e4 aina helleaaltojen sattuessa jaksaa ihmetytt\u00e4\u00e4 se, miten kauan hellett\u00e4 voi riitt\u00e4\u00e4, ja sitten kun helleaaltoa ei ole, ihminen p\u00e4ivittelee sit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ole.<\/p>\n\n\n\n
Minua kasvimaan harrastajana mietitytt\u00e4\u00e4 se, miksi sateitten t\u00e4ytyy aina olla niin satunnaisia. Olisi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4\u00e4, jos maailma voisi olla jotenkin korkeamman voiman suunnittelema niin, ett\u00e4 sateita tulisi aina tasaisin v\u00e4liajoin, ett\u00e4 kasvimaa saisi aina tarvitsemansa veden. Mutta kun ei. Jos l\u00e4htee muutaman p\u00e4iv\u00e4nkin lomamatkalle, niin on murhe siit\u00e4, miten kasvimaa saisi vett\u00e4. On j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 jokin tekninen kastelusysteemi tai sitten v\u00e4rv\u00e4tt\u00e4v\u00e4 joku ihminen tulemaan kastelemaan sit\u00e4. Ja sitten kun taas on sateinen kausi, niin sadetta voi tulla niin, ett\u00e4 kasvit romahtavat sadeveden ja tuulen painamina maahan ja sato homehtuu mullan ja m\u00e4r\u00e4n ruohikon joukkoon.<\/p>\n\n\n\n
Ja mukavaa olisi, jos aurinkoakin paistaisi joka p\u00e4iv\u00e4 ainakin jonkin verran, ett\u00e4 kasveille riitt\u00e4isi energiaa. Mutta niinh\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n tapahdu, sill\u00e4 vaikka joskus aurinko paahtaa niin ett\u00e4 se kuivattaa maan aivan kovaksi, niin joskus taas kohdalle juuttuu itsepintainen pilvipeite, joka ei edes anna kasveille kasvuun ja hedelmien kypsymiseen tarvittavaa p\u00e4iv\u00e4npaistetta.<\/p>\n\n\n\n
Kaiken t\u00e4m\u00e4n ilmiselv\u00e4n satunnaisuuden keskell\u00e4 on kummallista, miten jotkut jaksavat kuitenkin ajatella, ett\u00e4 maailma on jonkin korkeamman voiman suunnittelema.<\/p>\n\n\n\n
Luonnonkansojen harrastamat animistiset uskonnot ovat ehk\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 realistisempia, ett\u00e4 niiss\u00e4 ei ajatella maailman olevan yhden jumalolennon suunnittelema ja ohjaama, vaan ajatellaan, ett\u00e4 on lukuisia eri henki\u00e4 ja haltijoita, vaikkapa sitten jumaliakin, jos niit\u00e4 sellaisiksi halutaan sanoa, jotka sitten jokainen vaikuttavat omaan pieneen osaansa maailmasta. Jos vaikka sateet ovat nyt erityisen voimakkaita, niin voi sen ajatella johtuvan Ukko-jumalan tekemisist\u00e4. Mit\u00e4 h\u00e4n sitten tarkalleen silloin tekee, siit\u00e4 on ainakin sellainen tulkinta suomalaisessa tarinaperinteess\u00e4, ett\u00e4 kun taivaalla jyrisee, niin silloin on Ukko naimapuuhissa. Siit\u00e4h\u00e4n meille sitten tulee nykysuomeenkin sana ukonilma ja ukkonen.<\/p>\n\n\n\n
Tuskinpa monijumalaisen uskonnon harjoittaminen sen j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuin yksijumalaisen. Jos minulla nyt on monijumalaisia uskontoja kohtaan jotain sympatiaa enemm\u00e4n kuin yksijumalaisia kohtaan, se johtunee l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 yksijumalaiset uskonnot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nykymaailmassa valta-asemaa, jonka murtaminen on joka tapauksessa tavoiteltavaa.<\/p>\n\n\n\n
Toinen asia sitten on, ett\u00e4 pid\u00e4n kyll\u00e4 nykymaailman suurinta ja eurooppalaisessa yhteiskunnassamme vaikutusvaltaisinta uskontoa kolmijumalaisena. Yksijumalaisia uskontoja ovat islam ja juutalaisuus, kristinusko sulautti yksijumalaisuuden idean monijumalaiseen kreikkalais-roomalaiseen perinteeseen ja jumalien hierarkiseen rakenteeseen, mist\u00e4 tuloksena on omituinen kolmen jumalan hierarkia, jossa toinen jumala on p\u00e4\u00e4jumalan poika ja kolmas jumala on jotenkin ilman kunnollista roolia olemassa vain siksi ett\u00e4 kaksi ei riit\u00e4 muodostamaan hierarkiaa.<\/p>\n\n\n\n
Jokin tarve meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja aktiivisen toimijan tekemisi\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 oikeasti on vain satunnaisuutta. Siksi on tarvinnut keksi\u00e4 jumalia s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4it\u00e4 ja ilmoja. Mutta kyll\u00e4 s\u00e4itten vaihtelussa jotain logiikkaakin on. Siin\u00e4 toimivat kuitenkin matemaattisesti mallinnettavissa olevat luonnonlait, joita pystyt\u00e4\u00e4n johonkin rajaan asti laskemaan ennusteiksikin. Siksi min\u00e4kin tied\u00e4n, ett\u00e4 ylihuomenna on viile\u00e4npuoleinen ja jonkin verran sateinen p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Nyt kun olemme hyvin l\u00e4mpim\u00e4n kes\u00e4kuun lopuksi tulleet viile\u00e4\u00e4n jaksoon, jota t\u00e4st\u00e4 jatkuu niin pitk\u00e4lle kuin ennusteet jotain kertovat, jotkut ovat varmaankin valmiit jo julistamaan kes\u00e4n oikeastaan p\u00e4\u00e4ttyneeksi, mutta tuskinpa se nyt niink\u00e4\u00e4n menee. Tilastollisesti kes\u00e4n l\u00e4mpimin ajankohta on vasta hein\u00e4kuun lopulla, meill\u00e4 Turun seudulla se on aivan hein\u00e4kuun loppup\u00e4ivin\u00e4, kun muissa osissa Suomea se on jonkin verran aikaisemmin, joten kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mmin jakso ehtii viel\u00e4 palata.<\/p>\n\n\n\n
Joten kaipa t\u00e4ss\u00e4 lukijoille voi viel\u00e4 toivottaa hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mikko M\u00e4kitalo, 30.6.2020<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nyt kun koronaviruksen hallitsema kev\u00e4t on vaihtunut normalisoituvan ajan kes\u00e4ksi, on aika pohtia maailman menoa ja ilmi\u00f6itten vaihtumisia taas muustakin kuin koronavirukseen suhteutetusta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kes\u00e4n s\u00e4\u00e4t ovat ihmetytt\u00e4neet l\u00e4mpimyydell\u00e4\u00e4n. Tosin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1904","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1904","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1904"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1905,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1904\/revisions\/1905"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1904"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1904"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}