Viime blogitekstiss\u00e4ni joulukuussa k\u00e4sittelin kirkkojen tuhopolttamisia. Nyt viime p\u00e4ivin\u00e4 olemme saaneet ihmetell\u00e4 Koraanin polttamista ja sen aiheuttamia reaktioita.<\/p>\r\n
N\u00e4iss\u00e4 kahdessa asiassa voi n\u00e4hd\u00e4 et\u00e4ist\u00e4 samankaltaisuutta, molemmissahan laitetaan palamaan uskonnollinen objekti, uskonnollisten ihmisten pyh\u00e4n\u00e4 pit\u00e4m\u00e4 asia, jonka palaminen sitten aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Oleellisia eroja on kuitenkin paljon. Kirkkorakennuksen polttaminen, yleens\u00e4 kookkaanpuoleisen rakennuksen, aiheuttaa l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaaraa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin rakennuksessa mahdollisesti oleville ihmisille, ja my\u00f6s vaaraa palon levi\u00e4misest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, kun taas yhden kirjan polttaminen on pieni, sivullisten kannalta vaaraton ja harmiton tapahtuma. Kirkon tuhoutuminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pysyv\u00e4n j\u00e4ljen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja poistaa ihmisyhteis\u00f6lt\u00e4 mahdollisesti pysyv\u00e4sti jotain, mit\u00e4 takaisin rakentamallakaan ei saada entiselleen, kun taas yhden Koraani-kirjan tuhoamisessa ihmiskunta ei menet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, samansis\u00e4lt\u00f6isi\u00e4 Koraani-kirjojahan on kuitenkin maailmassa varmaankin miljoonia. Ja viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ero n\u00e4ill\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 kirkon polttaja tuhoaa jonkun toisen omaisuutta, viel\u00e4p\u00e4 huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n, kun taas Koraanin polttaja on luultavasti ostanut itse kirjan, jonka h\u00e4n polttaa, jos ei sitten ole lahjoituksena saanut jostain.<\/p>\r\n
Yksi ero viel\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 kirkkoja ei juurikaan polteta n\u00e4yt\u00f6sluonteisena ideologisena kannanottona, vaan syyt ovat erilaisia, usein hyvin h\u00e4m\u00e4riksi ja selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi j\u00e4\u00e4vi\u00e4. Koraanin polttamiseen, ainakin t\u00e4ss\u00e4 viime p\u00e4ivin\u00e4 puhuttaneessa ruotsalaistapauksessa, syy on hyvin selv\u00e4 ideologinen kannanotto t\u00e4sm\u00e4lleen m\u00e4\u00e4riteltyyn ja ilmaistuun asiaan.<\/p>\r\n
En ole koskaan pit\u00e4nyt uskonnollisen kirjan polttamista, enemp\u00e4\u00e4 kuin mink\u00e4\u00e4n muunkaan kohteen n\u00e4yt\u00f6sluonteista polttamista, min\u00e4\u00e4n kovin onnistuneena kannanottona mihink\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4h\u00e4n se reaktioita on aiheuttanut, vastineenahan on jo n\u00e4hty mm. Ruotsin lipun polttamisia, mutta tuleeko t\u00e4st\u00e4 polttamisten ja vastapolttamisten tapahtumasarjasta sitten mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rjellist\u00e4 lopputulemaa ja edistyyk\u00f6 asia, johon alun perin ruvettiin ottamaan kantaa, sellaista tulosta koko jutusta on vaikea n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\r\n
Siit\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni, ett\u00e4 jos joku haluaa omistamansa kirjan julkisesti polttaa ja tekee sen j\u00e4rjestyslakien sallimissa puitteissa, niin sen saa tehd\u00e4. Ja jos yksi osapuoli polttaa omistamansa kirjan aiheuttamatta vaaraa tai vahinkoa sivullisille ja toinen osapuoli sitten vastaa siihen ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kadulle uhkaavasti k\u00e4ytt\u00e4ytyvi\u00e4 Ruotsin vastaisia v\u00e4kijoukkoja, niin jokaiselle pit\u00e4isi olla selv\u00e4\u00e4, kumpi osapuoli t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytyy typer\u00e4mmin.<\/p>\r\n
Itse omistan yhden kappaleen Koraania, jonka joskus antikvariaatista ostin voidakseni selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 luonteinen kirja se on ja tarvittaessa tarkistaakseni, mit\u00e4 siell\u00e4 oikeasti sanotaan. T\u00e4h\u00e4n kohtaan p\u00e4\u00e4tin kokeeksi avata Koraanin satunnaisesta kohdasta ja poimia sielt\u00e4 jonkin polttamiseen liittyv\u00e4n sitaatin. Heti aukeamalta, jonka satunnaisesti avasin, l\u00f6ytyy: \u201cNiit\u00e4, jotka uskovat ja tekev\u00e4t hyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, odottavat puutarhat, joissa he saavat sijansa sen takia, mit\u00e4 ovat tehneet, mutta syntiset joutuvat tuleen. Aina kun he yritt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 sielt\u00e4 pois, heid\u00e4t ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n takaisin ja heille sanotaan: Maistakaa nyt tulen rangaistusta, jonka te kielsitte.\u201d Aika syyllist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja riidanhaluista teksti\u00e4.<\/p>\r\n
N\u00e4it\u00e4 kirkkojen tuhopolttoja on viime vuosikymmenin\u00e4 tapahtunut muutaman vuoden v\u00e4lein. Ehk\u00e4 tunnetuin tapaus on ollut Tyrv\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Olavin kirkon polttaminen vuonna 1997. Siell\u00e4 kivikirkosta j\u00e4iv\u00e4t sein\u00e4t pystyyn, vuosisatoja vanhat sis\u00e4tilat palossa tuhoutuivat.<\/p>\r\n Tai tarkkaan ottaen kirkkojen tuhopolttoja on jonkin verran useammin. Pelastuslaitoksen tilaston mukaan kirkkopaloja kaikkiaan on keskim\u00e4\u00e4rin n. 7 vuodessa, niist\u00e4 ihmistoiminnan aiheuttamia 40 prosenttia eli n. 3 vuodessa ja niist\u00e4 tahallaan sytytettyj\u00e4 60 prosenttia eli n. 1 tai 2 vuodessa. Mutta n\u00e4ist\u00e4kin suurin osa j\u00e4\u00e4 yrityksen asteelle, palo ei syty kunnolla tai ehdit\u00e4\u00e4n sammuttaa jo ennen suuria vaurioita. Lopputulos on, ett\u00e4 kerran muutaman vuoden v\u00e4lein jokin kirkko palaa tuhopolton seurauksena kokonaan tai merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\r\n Joskus tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 mediassa juuri kirkkojen polttamiset nousevat v\u00e4h\u00e4n turhankin suuriksi uutisiksi. Erilaisia muita tuhopolttoja, murhapolttoja ja itsemurhapolttoja tapahtuu kuitenkin jatkuvasti. Mutta ovathan kirkot nyt kuitenkin katukuvassa ja maisemissa merkitt\u00e4vi\u00e4 maamerkkej\u00e4, ja joittenkin ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tunnearvoltaan t\u00e4rkeit\u00e4 paikkoja, vaikka minulle jokseenkin merkityksett\u00f6mi\u00e4, joten on se ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4kin.<\/p>\r\n Mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 yhteist\u00e4 piirrett\u00e4 kirkonpolttotapauksilla ei n\u00e4yt\u00e4 olevan. Motiivi on tuskin koskaan ollut mik\u00e4\u00e4n periaatteellinen uskontokriittisyys. Tyrv\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkoholisoitunut tekij\u00e4 oli etsim\u00e4ss\u00e4 ehtoollisviini\u00e4, jota sielt\u00e4 ei l\u00f6ytynyt, ja p\u00e4\u00e4tti vain sormenj\u00e4lkens\u00e4 tuhotakseen polttaa paikan. Porvoon tuomiokirkon katto vuonna 2006 sytytettiin ilmeisesti vain humalaisen nuoren huomiohakuisen p\u00e4\u00e4h\u00e4npiston takia, vaikka siin\u00e4 tapauksessa jonkinlaista kristinuskon vastaista motiiviakin ep\u00e4iltiin.<\/p>\r\n Vapaa-ajattelijaa nuo kirkonpolttamiset h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t ja harmittavat. Ei minua sis\u00e4ns\u00e4 sureta mink\u00e4\u00e4n kirkon tuhoutuminen, kyll\u00e4 minun puolestani suurimman osan kirkkorakennuksista saisi yht\u00e4 hyvin vaikka purkaa pois tai muuttaa muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta kirkkojen polttaminen on ensinn\u00e4kin periaatteelliselta kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4 keino, rationaaliselle ihmiselle on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikenlainen rakennusten tai esineist\u00f6n ilkivaltainen tuhoaminen on aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4 keino yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa asioihin. Toinen puoli asiassa sitten on, ett\u00e4 kirkkojen polttamisella ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole vapaa-ajattelijoitten tavoitteita edist\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta, vaan sellaiset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t systemaattisesti uskonnollista yhteis\u00f6\u00e4 vahvistaviksi.<\/p>\r\n Tyrv\u00e4\u00e4n tapaus oli hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 tuhoutunut kirkko rakennettiin takaisin. Rakentaminen veti mukaan paikallisen seurakunnan toimintaan ihmisi\u00e4, jotka halusivat osallistua talkooty\u00f6n\u00e4 kirkon j\u00e4lleenrakentamiseen. Kirkko rakennettin mahdollisimman hyvin entis\u00f6ityn\u00e4 ja entist\u00e4 parempana ja seurakunta sai lopputuloksena hyv\u00e4n kirkon lis\u00e4ksi mainetta ja kuuluisuutta.<\/p>\r\n Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta, toivottavasti tuhopoltoitta.<\/p>\r\n Taas on yksi marraskuu melkein ohitettu ja s\u00e4\u00e4tkin lipuvat kohti talvea.<\/p>\r\n Naapurustossa on jo n\u00e4hty joitakin jouluvaloja, tuomiokirkon joulukuusikin on pystytetty ja meid\u00e4nkin pihalle ilmestyv\u00e4t pian johonkin kohtaan jouluvalot, kunhan saamme ker\u00e4tty\u00e4 aikaa ja voimia niitten kaivamiseen varastosta esille.<\/p>\r\n Tulee noita katsellessa joka vuosi mieleen, ett\u00e4 eik\u00f6 se aika turhaa s\u00e4hk\u00f6n tuhlausta ole. Sis\u00e4tiloissa turhiinkin valoihin kulutettu energia p\u00e4\u00e4tyy sent\u00e4\u00e4n periaatteessa l\u00e4mp\u00f6n\u00e4 hy\u00f6dyksi, mutta ulkona se katoaa t\u00e4ysin turhana ulkoilmaan. Kun t\u00e4ss\u00e4 nyt paljon puhutaan s\u00e4hk\u00f6n kallistumisesta ja suoranaisesta s\u00e4hk\u00f6pulastakin tulevaksi talveksi, niin tulee mieleen, voisiko tuollaiset j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin.<\/p>\r\n Aina sitten sanotaan, ett\u00e4 eiv\u00e4t nykyiset ledivalot juuri mit\u00e4\u00e4n kuluta. No eiv\u00e4t paljoa verrattuna vanhoihin hehkulamppuihin, mutta ei valo nollasta synny edelleenk\u00e4\u00e4n. Taitaa olla niin, ett\u00e4 mit\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 energialla tuotettua valom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohti toimivia valaisimia keksit\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n sitten vain halutaan sit\u00e4 valoa tuottaa, kun ajatellaan, ett\u00e4 pienell\u00e4 kulutuksella on varaa laittaa lis\u00e4\u00e4 valoja. Vaikka yksitt\u00e4inen ledivalaisin kuluttaisi vain muutaman watin, kertyy koko pihan koristelemisesta helposti sitten kuitenkin kymmeni\u00e4 watteja, eli hyvinkin perinteisen hehkulampun kulutuksen verran.<\/p>\r\n Sellaisen vaikutelman kyll\u00e4 kaupungilla n\u00e4kymi\u00e4 katsellessani sain, ett\u00e4 valoja pihoilla ehk\u00e4 jopa on jonkin verran v\u00e4hemm\u00e4n kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Eik\u00e4 tuosta nyt jaksa enempi\u00e4 murehtia. Kyll\u00e4 kai niill\u00e4 jouluvaloilla on paikkansa ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\r\n T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin joulun sanoma.<\/p>\r\n \u00d6\u00f6\u2026 Eli siis mik\u00e4? Kaupallisuus ja kulutusjuhla? Seh\u00e4n se tuntuu nykyjoulun keskeisin sis\u00e4lt\u00f6 olevan.<\/p>\r\n Jospa kuitenkin palattaisiin joulun alkuper\u00e4iseen sanomaan, eli siihen, jonka jo muinaiset roomalaiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4 on Voittamattoman Auringon p\u00e4iv\u00e4, Dies Solis Invicti, p\u00e4iv\u00e4, josta valoisa vuorokaudenaika l\u00e4htee pitenem\u00e4\u00e4n. My\u00f6hemm\u00e4t kalenterik\u00f6mm\u00e4hdykset ovat sitten tulleet suistaneeksi talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen muutaman p\u00e4iv\u00e4n joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmaksi, mutta eip\u00e4 tuostakaan pikkujutusta kannata murhetta kantaa. Voihan sit\u00e4 vuodenkierron k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 valoon p\u00e4in saman tien juhlia talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksesta joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, tai vaikka vuoden loppuun asti.<\/p>\r\n Olemme taas ehtineet syksyss\u00e4 kekriviikon kynnykselle ja kun pienet pakkaset kolkuttelevat ovella, on minunkin varmaankin aika nostaa loput perunat kasvimaasta.<\/p>\r\n Muuten t\u00e4ss\u00e4 ei nyt jaksaisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmeempi\u00e4 kirjoitella, osittain ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 poden v\u00e4h\u00e4n koronan j\u00e4lkioireitten aiheuttamaa v\u00e4symyst\u00e4, tai sitten siksi, ett\u00e4 en vain jaksa py\u00f6ritell\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 blogiteksteiss\u00e4 aiheita, jotka v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n jo toistavat itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n Mutta vuodenkierto nyt joka tapauksessa toistaa itse\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4 niin. P\u00e4iv\u00e4t lyhenev\u00e4t kohti talvip\u00e4iv\u00e4nseisausta ja pakkasten on pian aikakin tulla. Olisi aika huolestuttavaa, jos pakkaset eiv\u00e4t lainkaan tulisi, vaikka sellainenkin skenaario t\u00e4ss\u00e4 tulevaisuudessa uhkaa, ett\u00e4 pakkasia ei en\u00e4\u00e4 tulisikaan, jos emme onnistu l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja saada ilmastonmuutosta jonkinlaiseen hallintaan.<\/p>\r\n Enp\u00e4 min\u00e4 nyt siit\u00e4 ajatuksesta kuitenkaan valtavasti stressaa, ett\u00e4 maapallomme ilmasto voi olla peruuttamattomasti muutettu. Ei sit\u00e4 nyt kuitenkaan voi niink\u00e4\u00e4n ajatella, ett\u00e4 Maapallon ekosysteemi olisi vain yhdenlaisena oikeanlainen. Onhan maailma ennenkin muuttunut ja yksi kunnon asteroidit\u00f6rm\u00e4ys voi muuttaa ekosysteemi\u00e4 enemm\u00e4n kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Ihminen voi sit\u00e4 ajatellen olla lopulta jopa enemm\u00e4n ekosysteemi\u00e4 vakauttava kuin horjuttava tekij\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 voisi olla jopa mahdollisuus torjua sellainen asteroidit\u00f6rm\u00e4ys, joka muuten olisi aiheuttamassa ekosysteemin rajun muuttumisen.<\/p>\r\n Ihminen on kuitenkin tulevaisuutta suunnitteleva olento. Ei meill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sen korkeampaakaan viisautta yl\u00e4puolellamme ole kuin se mit\u00e4 omalla j\u00e4rjell\u00e4mme rakennamme, joten ehk\u00e4 kannattaa uskoa, ett\u00e4 se ainakin toisinaan onnistuu ohjaamaan maailmaa satunnaisuutta viisaampaan suuntaan.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.10.2022<\/em><\/p>\r\n <\/p>\r\n Tulin t\u00e4ss\u00e4 nimip\u00e4iv\u00e4ni johdosta v\u00e4h\u00e4n pohdiskelleeksi suhdetta nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja nimip\u00e4iv\u00e4kulttuurin taustoihin. Meill\u00e4 suomalaisillahan el\u00e4\u00e4 varsin vahvana perinne nimip\u00e4ivist\u00e4. L\u00e4hes kaikkiin kalentereihin on painettu joka p\u00e4iv\u00e4n kohdalle ainakin osa nimip\u00e4ivist\u00e4 \u2013 kaikki nimet eiv\u00e4t aina mahdu \u2013 ja radiossa melko yleisesti luetellaan kuluvan p\u00e4iv\u00e4n nimi\u00e4 ja voivatpa ty\u00f6kaveritkin huikata ohimennen onnitteluja kohdalle sattuvista nimip\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\r\n Lapsuudessani oli tapana juhlia nimip\u00e4ivi\u00e4 melkein samalla tavalla kuin syntym\u00e4p\u00e4ivi\u00e4kin, lahjoja saatiin molempina jokseenkin samalla tavalla. Nyttemmin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4t ovat nousseet enemm\u00e4n etusijalle ja nimip\u00e4ivi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 niin juhlita, meill\u00e4kin minun lapsilleni j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n aina syntt\u00e4rijuhlia, viel\u00e4p\u00e4 erikseen kaverisyntt\u00e4reit\u00e4 ja sukulaissyntt\u00e4reit\u00e4, mutta lastemme nimip\u00e4ivi\u00e4 emme oikeastaan huomioi enemp\u00e4\u00e4 kuin ehk\u00e4 ohimennen toteamalla, ett\u00e4 \u201dai niin sinullahan on t\u00e4n\u00e4\u00e4n nimip\u00e4iv\u00e4\u201d.<\/p>\r\n Aiemmin suomalaisille nimip\u00e4iv\u00e4 on ollut viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi, se on joskus ollut syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi. Mennein\u00e4 vuosisatoina kaikki eiv\u00e4t tarkkaa syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 tienneetk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 syntymi\u00e4 ei kirjattu heti mihink\u00e4\u00e4n, vaan kirkonkirjoihinkin ehk\u00e4 muutaman viikon viiveell\u00e4. On my\u00f6s ollut jossain m\u00e4\u00e4rin tapana samaistaa n\u00e4m\u00e4 kaksi niin, ett\u00e4 lapselle nimi valittiin sen mukaan, mik\u00e4 nimi oli kalenterissa suunnilleen h\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 aikoihin. T\u00e4m\u00e4 tapa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen jossain m\u00e4\u00e4rin olemassa noin 1900-luvun puoliv\u00e4liin asti, sill\u00e4 tied\u00e4n suunnilleen silloin syntyneit\u00e4, joilla nimip\u00e4iv\u00e4 ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ovat sama tai hyvin l\u00e4hekk\u00e4in, tuskin sattumalta.<\/p>\r\n Nimip\u00e4iv\u00e4kalenteri pohjautuu kristilliseen pyhimyskalenteriin. Joku voisi ajatella, ett\u00e4 uskonnottoman kannalta on hieman h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 viett\u00e4\u00e4 nimip\u00e4ivi\u00e4 tiet\u00e4en, ett\u00e4 tavan taustalla on jonkun pyhimyksen kunniaksi juhlittu p\u00e4iv\u00e4. Enp\u00e4 kuitenkaan jaksa tuota ihmeemmin murehtia. Kristityth\u00e4n ovat aina suruttomasti omineet omaan perinteeseens\u00e4 aineksia muista uskonnoista ja uskontojen ulkopuolelta, periytyv\u00e4th\u00e4n kristinuskon t\u00e4rkeimm\u00e4t juhlapyh\u00e4tkin, joulu, p\u00e4\u00e4si\u00e4inen, juhannus ja pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4kin, suoraan kristinuskoa ennen vallinneista juhlaperinteist\u00e4, joten miksip\u00e4 ei yht\u00e4 hyvin meille kristinuskosta vapautuneille k\u00e4visi omia kristillisiin oppeihin perustuvaa perinnett\u00e4 omiin tarpeisiimme. Jos kielt\u00e4ytyisimme kaikesta sellaisesta perinteest\u00e4, joka jollain tavalla on taustaltaan kristillist\u00e4, niin silloinhan antaisimme kristinuskolle oikeastaan vallan ime\u00e4 pois kristinuskon ulkopuolisesta kulttuurista mik\u00e4 tahansa elementti antamalla sille kristillinen sis\u00e4lt\u00f6. Eip\u00e4 anneta kristinuskolle tuollaista valtaa, vaan heitet\u00e4\u00e4n vain pyhimyskalenteristakin se pyhimysosa romukoppaan ja pidet\u00e4\u00e4n nimet pelkkin\u00e4 nimin\u00e4 kalenterissa.<\/p>\r\n Meill\u00e4 Suomessa, kuten joissakin muissakin maissa, pyhimykset onkin jo kauan sitten heitetty kalenterista romukoppaan, ei keskiverto nykysuomalainen muista mit\u00e4\u00e4n pyhimyskalentereita olleen joskus olemassakaan. Kaikissa maissa nimip\u00e4iv\u00e4perinnett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n tuntemassamme muodossa ei kuitenkaan ole ja pyhimyskalenteritkin voivat olla edelleen tunnettuja. On varmaankin rationaalisempaa juhlia pelkk\u00e4\u00e4 nime\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 kuin palvoa jotain pyhimyst\u00e4 ja uskoa, ett\u00e4 se jostain maailmaan kuulumattomasta tuonpuoleisesta pystyisi jotenkin vaikuttamaan maailmaan.<\/p>\r\n Joten hyv\u00e4\u00e4 nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4 itselleni.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 29.9.2022<\/p>\r\n Meill\u00e4 vapaa-ajattelijoilla ei ole ollut paljoa suoranaista maailmankuvallista syyt\u00e4 kommentoida uutisia viimeiset puoli vuotta hallinnutta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ukrainaan. Kyseess\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 olevan varsinainen uskonnollisesti motivoitunut invaasio, Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 motiivina n\u00e4ytt\u00e4isi olevan hallinnassaan olevan alueen laajentaminen ja etenkin rahallista hy\u00f6ty\u00e4 tuottavien alueitten valtaaminen. On v\u00e4h\u00e4n vaikeaa n\u00e4hd\u00e4 asiassa uskonnollista ulottuvuutta, kun molemmat osapuolet ovat kuitenkin kristinuskon samaa haaraa. Niinp\u00e4 yleisess\u00e4 uutisoinnissa Putinia ei meill\u00e4 ole juurikaan yhdistetty uskontoon muuten kuin kev\u00e4\u00e4n episodissa, jossa jumalanpalveluksesta kuvattusta videomateriaalista spekuloitiin, onko h\u00e4net vain kuvamanipulaatiolla saatu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olevan paikalla.<\/p>\r\n Ei kuitenkaan tarvitse paljoakaan syvemm\u00e4lle kaivella l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen asiaa siit\u00e4, miten Putin kyll\u00e4 aktiivisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uskonnollista retoriikkaa. Vaikeampaa on sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4 selvyyteen siit\u00e4, onko h\u00e4nen maailmankuvassaan todella uskonnollinen vakaumus, vai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n uskontoa enemm\u00e4nkin v\u00e4lineen\u00e4 kansansuosion kalasteluun. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei vapaita vaaleja k\u00e4yd\u00e4, niin kyll\u00e4 johtajille siell\u00e4kin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 todellinen suosionsa mahdollisimman suurena, sill\u00e4 vaikka vaalitulokset manipuloidaan halutuiksi, niin muodollisesta vaalien k\u00e4ymisest\u00e4 siell\u00e4 viel\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinni ja tulosten manipuloiminen on sit\u00e4 helpompaa ja uskottavampaa mit\u00e4 korkeampi todellinen suosio vaalituloksen pohjalla on. Ven\u00e4j\u00e4n kansan keskuudessa taas oleellinen osa nykyist\u00e4 identiteetti\u00e4 on ortodoksinen uskonto, joten on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 johtajallekin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kunnon uskovaisena.<\/p>\r\n Uskontojen voimalla on maailman historiassa k\u00e4yty laajojakin valloitussotia, valloitettiinhan Amerikan mannerkin pitk\u00e4lti sen ajatuksen innoittamana, ett\u00e4 kristityill\u00e4 on suorastaan velvollisuus k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 ns. pakanat uskontoonsa. Eik\u00e4 uskonsotiin tarvita sit\u00e4k\u00e4\u00e4n asetelmaa, ett\u00e4 vastakkain olisivat kristityt vastaan ei-kristityt tai muuten kokonaan eri uskonnot. Saman uskonnon toisilleen l\u00e4heiset haaratkin osaavat olla toistensa veriviholliset, kuten vaikkapa kristinuskon katolinen ja protestanttinen haara Keski-Euroopassa heti t\u00e4m\u00e4n jaon syntymisen j\u00e4lkeen, tai Pohjois-Irlannissa nyky\u00e4\u00e4nkin. Eip\u00e4 siis ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ukrainalaisten irtautuminen uskonnon saralla Ven\u00e4j\u00e4n vallasta sen verran, ett\u00e4 Ukrainan kirkko siirtyi pois Moskovan patriarkaatin alaisuudesta, riitt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 joillekin syyksi l\u00e4hte\u00e4 asein valloittamaan Ukrainaa takaisin.<\/p>\r\n Uskonnon mukanaolo Ukrainan tapahtumissa kannattaa siis muistaa, mutta ei sit\u00e4 liioitellakaan pid\u00e4. Olipa Ven\u00e4j\u00e4n presidentti sitten jumalanpalveluksissa paikalla kuvamanipulaation tai kaksoisolennon muodossa \u2013 molempien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallank\u00e4ytt\u00f6perinteess\u00e4 on pitk\u00e4t perinteet \u2013 niin jumalanpalveluksia t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 asioita siell\u00e4kin ovat konkreettisesti arvokkaitten paikkojen, kuten teollisuuslaitosten, viljapeltojen, ydinvoimaloitten ja vientisatamien hallinta.<\/p>\r\n Me suomalaiset katsomme Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan tapahtumia monessa mieless\u00e4 kulttuurisen rajan takaa. Emme ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskonnollisen perinteen l\u00e4ntisess\u00e4 haarassa, vaan my\u00f6s mm. oikeusperinteen, populaarikulttuurin ja valistusaatteeseen nojautuvien vakiintuneitten demokraattisten hallintomallien l\u00e4ntisess\u00e4 kulttuuripiiriss\u00e4, kun ven\u00e4l\u00e4iset ja ukrainalaiset katsovat asioita v\u00e4h\u00e4n erilaisesta todellisuudesta.<\/p>\r\n Meille suomalaisille juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 akuutti kysymys suhteessa ven\u00e4l\u00e4isiin on se, kuinka tiukasti raja on suljettava ihmisten liikkumiselta. Tarvetta on rajoittaa ven\u00e4l\u00e4isten maahanp\u00e4\u00e4sy\u00e4, mutta onko syyt\u00e4 pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n se mahdollisimman tiukasti? T\u00e4h\u00e4n minulla ei ole muuta yksiselitteist\u00e4 vastausta kuin ett\u00e4 t\u00e4ysi erist\u00e4ytyminen ei juuri koskaan ole rakentava ratkaisu mihink\u00e4\u00e4n. Emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n yhteiskunnan muuttumista, sekularisoitumista ja muutakin avautumista sulkemalla ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 p\u00e4\u00e4sy l\u00e4nsimaihin. Aktiivinen dialogi erilaisten yhteiskuntien v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 kohti ven\u00e4l\u00e4isen yhteiskunnan ongelmakohtien purkamista.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em>, 31.8.2022<\/p>\r\n Nyt hein\u00e4kuussa Ylen Areenaan tuli vihdoin katsottaviin 2. kausi TV-sarjasta nimelt\u00e4 Kaikki synnit, jonka 1. kaudesta kirjoitin blogin lokakuussa 2020 (ks. alempana t\u00e4ll\u00e4 blogisivulla).<\/p>\r\n Toinen kausi palaa vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4n ajassa taaksep\u00e4in ensimm\u00e4isen kauden tapahtumista. Kerronnallisesti on mielenkiintoinen asetelma, ett\u00e4 my\u00f6hemmin tehty ja julkaistu kausi taustoittaa ensimm\u00e4isen kauden tapahtumia.<\/p>\r\n Vapaa-ajattelijayhdistyst\u00e4 toisen kauden tapahtumissa ei ole, kun taas tapahtumaseudulla Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla vaikuttava uskonnollisuus on esill\u00e4 mielest\u00e4ni 1. kautta voimakkaamminkin. Erityisesti juonenkulkuun kietoutuu kahden aivan erilaisen uskonnollisen liikkeen v\u00e4linen j\u00e4nnite, lestadiolaisuuden ja ilmeisesti fiktiivisen Millennium-lahkon.<\/p>\r\n Lestadiolaisuus on alueella jo 1800-luvulta l\u00e4htien vaikuttanut suuri her\u00e4tysliike ja merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallisen vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, sarjaan kirjoitettu Millennium-liike taas on melko karikatyyrim\u00e4iselt\u00e4 tuntuva pieni lahko. Ulkoisilta maneereiltaan Millennium-liike n\u00e4ytt\u00e4ytyy noista kahdesta hullumpana, vaikka on sitten lopulta kuitenkin j\u00e4sentens\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 melko harmiton. Lestadiolaisyhteis\u00f6n sis\u00e4isiin tekemisiin sarjassa ei kovin paljoa kajota, keskeisimm\u00e4t henkil\u00f6hahmot ovat kuitenkin lestadiolaisuuden ulkopuolisia, mutta lestadiolaisuuden ilmapiiri tuntuu painostavan kaikkialla heid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Poliisikin tekee ratkaisuja periaatteella \u201cEik\u00f6h\u00e4n anneta asian olla, kun h\u00e4n on kuitenkin harras uskovainen.\u201d Kuvaus tuskin on her\u00e4tysliikkeen hallitseman alueen todellisuudesta mitenk\u00e4\u00e4n edes liioittelua, ennemmin ehk\u00e4 todellisuuden kaunistelua.<\/p>\r\n T\u00e4m\u00e4n pitemmitt\u00e4 analysoinneitta toivotan lukioille sarjan kanssa painostavaa loppukes\u00e4\u00e4 ja synkk\u00e4\u00e4 syksy\u00e4. Monenlaista ihmismielen synkkyytt\u00e4 se tarjoaa muussakin kuin uskonnollisen ahdasmielisyyden muodossa, t\u00e4m\u00e4 toinen kausi viel\u00e4 synkemp\u00e4n\u00e4 kuin ensimm\u00e4inen, ja molemmat kaudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan Areenassa syksyn lopulle asti katsottavissa. Mieleenj\u00e4\u00e4v\u00e4, ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 sarja joka tapauksessa.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em>, 31.7.2022<\/p>\r\n Joskus ajatellaan, ett\u00e4 sananvapauden pit\u00e4isi olla t\u00e4ydellinen. Kyll\u00e4h\u00e4n mit\u00e4 vain saa sanoa, eiv\u00e4th\u00e4n sanat sin\u00e4ns\u00e4 ket\u00e4\u00e4n vahingoitakaan. Sanat puhutussa muodossa ovat vain \u00e4\u00e4niaaltojen v\u00e4r\u00e4htely\u00e4, kirjoitetussa muodossa ne ovat mustekoukeroita paperilla tai pikselikuvioita n\u00e4ytt\u00f6ruudulla, kumpikaan ei tee kenellek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n pahaa. Vaikka sanojen tuottaja haluaisi asettaa niihin merkityksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t miellyt\u00e4 kaikkia, ja vaikka niitten asiasis\u00e4lt\u00f6 ei olisi tottakaan, eiv\u00e4t sanat sin\u00e4ns\u00e4 siltik\u00e4\u00e4n ket\u00e4\u00e4n vahingoita, jos ei viestin vastaanottaja ole niin pikkumainen, ett\u00e4 haluaa loukkaantua pelkist\u00e4 sanoista.<\/p>\r\n Eik\u00f6 siis kaikenlainen sanank\u00e4ytt\u00f6 voisi olla t\u00e4ysin vapaata? Emmek\u00f6 voisi asennoitua kaikkeen viestint\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 jos joku haluaa haukkua ja solvata, niin siin\u00e4p\u00e4h\u00e4n haukkuu ja solvaa, ja jos joku p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valehdella, niin voi vastata, ett\u00e4 tuo ei ole totta ja kertoa oman n\u00e4kemyksens\u00e4 asiasta, ja se siit\u00e4?<\/p>\r\n Noin yksinkertaista suhde sananvapauteen ei kuitenkaan ole. Kyll\u00e4 sanojen k\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 ja viestinn\u00e4ll\u00e4 kuitenkin on todellista merkityst\u00e4, sill\u00e4 neh\u00e4n levitt\u00e4v\u00e4t ajatuksia ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Ei ajatusten v\u00e4litt\u00e4miseen ihmisten v\u00e4lill\u00e4 oikeastaan kovin monia muita keinoja olekaan kuin viestint\u00e4 jossakin muodossa, eik\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 oikeastaan ole muuta kuin sanallinen viestint\u00e4 ja kuvallinen viestint\u00e4.<\/p>\r\n Tuskinpa mik\u00e4\u00e4n kansanmurha tai siihen verrattava ihmisryhmien vainoaminen on alkanut muulla tavalla kuin sanallista viestint\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vihakampanjalla. Olipa kysymyksess\u00e4 juutalaisten vainoaminen Natsi-Saksassa, armenialaisten kansanmurha Turkissa, Balkanilla Jugoslavian hajoamiseen liittyv\u00e4t etniset konfliktit, vaikkapa uskontoyhteis\u00f6jen vihanpito Pohjois-Irlannissa tai hidujen ja muslimien v\u00e4lill\u00e4 Intiassa ja sen naapurimaissa, mill\u00e4p\u00e4 muulla tavalla mik\u00e4\u00e4n tuollainen olisi alkanut kuin levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sanallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 tietty mainittu ihmisryhm\u00e4 on jotenkin tehnyt jotain v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai vain on v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa?<\/p>\r\n Jos halutaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sanallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 ei aikaansaada ihmisryhmien v\u00e4lisi\u00e4 konflikteja, niin silloin t\u00e4ytyisi varmaankin olettaa, ett\u00e4 ihmisaivojen v\u00e4lill\u00e4 on jotain telepaattisia yhteyksi\u00e4, jokta v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t aivoista toiseen ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 jokin m\u00e4\u00e4ritelty ihmisryhm\u00e4 on otettava vihan ja vainon kohteeksi. Telepatiaankin voi tietysti halutessaan uskoa, mutta niin kauan kun sellaisen olemassaolosta ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sanallinen viestint\u00e4 oleellisesti vaikuttaa ja ker\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 tietynlaisen ajatusmalllin taakse, jos tietty\u00e4 ajatusmallia m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja taitavasti viestim\u00e4ll\u00e4 levitet\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 syy sille, miksi sanallisen viestinn\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle on hyv\u00e4 asettaa rajatkin, vaikka sanat sin\u00e4ns\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vahingoita ket\u00e4\u00e4n. Siksi meill\u00e4 on laki mm. kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan kiihottamisesta. Sananvapaus ei voi olla rajaton.<\/p>\r\n Eik\u00e4 kansanmurhien ja etnisten konfliktien mahdollisuus ole ainoa syy asettaa sananvapaudelle rajoja, voihan my\u00f6s yksitt\u00e4isen ihmisen julkinen vainoaminen menn\u00e4 kohtuuttomuuksiin ja johtaa lopulta siihen yksitt\u00e4iseen ihmiseen kohdistuviin konkreetisempiinkin toimiin, siksi sananvapautta on pit\u00e4nyt rajoittaa my\u00f6s yksitt\u00e4isen ihmisen herjaamisen ja kunnianloukkaamisen kielt\u00e4vill\u00e4 laeilla.<\/p>\r\n Olisi mukavaa, jos ihmiset osaisivat asettaa valheet ja muuten kohtuuttomat v\u00e4itteet oikeisiin mittasuhteisiinsa ilman, ett\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 t\u00e4ytyisi ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjatusti rajoittaa. Emme kuitenkaan el\u00e4 sellaisessa ideaalimaailmassa. Todellisuudessa olemme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin huonoja tunnistamaan valheita ja perusteettomia v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\r\n Perinteisess\u00e4 mediassa on omat vakiintuneet k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 sille, miten sananvapauden rajoja kontrolloidaan, miten julkaisuja voidaan haastaa oikeuteenkin rajojen ylityksist\u00e4. Internetin moninaiset uudet mediat, kuten Twitter ja Facebook ym., ovat sitten oma villimpi maailmansa. Niiss\u00e4 ei aina tied\u00e4, kuka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 saa sanoa ja mit\u00e4 ei. Kaikenlaisia v\u00e4itteit\u00e4 siell\u00e4 heitell\u00e4\u00e4n, my\u00f6s erin\u00e4isi\u00e4 valemediasyyt\u00f6ksi\u00e4. Aika ironisesti juuri nettimedioissa heitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s syyt\u00f6ksi\u00e4 sananvapauden rajoittamisesta ja kysell\u00e4\u00e4n, \u201ceik\u00f6 mit\u00e4\u00e4n saa en\u00e4\u00e4 sanoa\u201d, vaikka juuri noissa nettimedioissa melkein mit\u00e4 vain voidaan sanoa, sanojat j\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4n anonymiteetin suojiin, kun ei globaalista mediasta oikein kukaan ota selv\u00e4\u00e4, kuka on jotain sanonut ja kenell\u00e4 on vastuu.<\/p>\r\n Ehk\u00e4p\u00e4 aika tuo v\u00e4hitellen toimivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t internetinkin sananvapauden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sananvapautta ei ole mielest\u00e4ni yleisesti ottaen syyt\u00e4 nykyist\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 rajoittaa, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nykyisest\u00e4\u00e4n vapauttaakaan. Jostain on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sellainen tasapaino, ett\u00e4 huonosti perusteltuja v\u00e4itteit\u00e4 ja jopa valheitakin voi ja saa esitt\u00e4\u00e4, mutta jossain kohtuuden rajoissa.<\/p>\r\n Meid\u00e4n suomalaisten mediaa hallitsevalla Ylell\u00e4 on Hyvin sanottu -kampanja, johon juuri nyt kes\u00e4kuun aikana on tullut montakin ihan ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 artikkelia. Kampanja on varmaankin hyv\u00e4 yritys kehitt\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja keskustelukulttuuria, tosin toteutus ei mielest\u00e4ni ole oikein onnistunut. Ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 heti kampanjan etusivulla otsikoista hyppiv\u00e4t esiin liian monet negatiiviset sanat, kuten \u201cviha, h\u00e4irint\u00e4, v\u00e4kivalta, riidat\u201d. Positiivisemman kautta voisi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle, niin kokonaiskuva j\u00e4isi onnistuneemmaksi.<\/p>\r\n N\u00e4iss\u00e4 blogiartikkeleissani olen pyrkinyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sananvapautta vapaasti, mutta hyvin perustellen. Kuinka hyvin olen siin\u00e4 onnistunut, sit\u00e4 en mene itse arvioimaan.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.6.2022<\/i><\/p>\r\n <\/p>\r\n Maaliskuun blogissani kirjoitin, ett\u00e4 en paljoa keskustele uskonnosta lasteni kanssa. Silloin t\u00e4ll\u00f6in keskustelumme kuitenkin sattumalta poikkeavat uskonnonkin alueelle. T\u00e4st\u00e4 esimerkki tapahtui joitakin viikkoja sitten. Keskustelimme valtioitten lipuista ja poikani tuli kysyneeksi, miksi kaikkien pohjoismaitten lipuissa on samanlainen kuvio. Siihen vastasin, ett\u00e4 seh\u00e4n on alun perin kristinuskon tunnuksena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 risti ja ett\u00e4 ensimm\u00e4iseksi se oli Tanskan lipussa, johon se otettiin silloin, kun tanskalaiset olivat enimm\u00e4kseen p\u00e4\u00e4tyneet kristinuskoon, mutta muut pohjoiseurooppalaiset eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet, ja sitten my\u00f6hemmin muut saman alueen kansat my\u00f6s k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kristinuskoon ja ottivat my\u00f6s lippunsa kuvion tanskalaisten mallin mukaan.<\/p>\r\n Poikani sitten kysyi jatkokysymyksen, ett\u00e4 miksi kaikki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kristinuskoon. T\u00e4m\u00e4p\u00e4 sitten onkin jo hyv\u00e4 kysymys. Ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleeni tulleena selityksen\u00e4 vastasin, ett\u00e4 ehk\u00e4 kristinusko tarjosi jotenkin yksinkertaisemman maailmankuvan kuin aikaisempi uskonto, koska kristinuskossa on vain yksi jumala, jonka ajatellaan kaikkivaltiaana p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaikesta, kun aiemmissa uskonnoissa oli monta eri jumalaa, eri asioille omansa, yksi esimerkiksi oli metsien haltija, yksi oli vesien haltija, yksi oli s\u00e4itten haltija, eri viljelykasveillekin oli omat haltijansa ja karjalle omansa, ja niin edelleen.<\/p>\r\n Pojalleni tuo selitykseni sitten kyll\u00e4 kelpasi ja riitti ja keskustelumme jatkui siit\u00e4 johonkin aivan muihin aiheisiin, mutta itselleni asia j\u00e4i py\u00f6rim\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\r\n Ensinn\u00e4kin en ole aikoihin oikeasti edes pit\u00e4nyt kristinuskoa yksijumalaisena uskontona, vaan kolmijumalaisena. Kristinuskohan rakentui juutalaisuuden pohjalle ja juutalaisuus nykymuodossaan ehk\u00e4 onkin yksijumalainen uskonto. Ei juutalaisuuskaan ole aina ollut sellainen, juutalaisen Raamatun varhaisimmissa teksteiss\u00e4 jumalista puhutaan selv\u00e4sti monikkomuodossa, mutta nyky\u00e4\u00e4n ja jo kristinuskon syntyaikana juutalaisuus ehk\u00e4 oli aidosti yksijumalainen uskonto. Kristinusko sai sitten omaan jumalak\u00e4sitykseens\u00e4 jonkinlaisen yksijumalaisen pohjaoletuksen, josta kuitenkin monijumalaisiin perinteisiin sekoittuessa muokkautui kolmijumalainen rakenne, jossa yksi on p\u00e4\u00e4jumala, toinen jumala on p\u00e4\u00e4jumalan poika ja se kolmas jumala tarvitaan mukaan vain siksi, ett\u00e4 jumalien on muodostettava hierarkia eik\u00e4 vastakkainasettelua, ja kahdesta ei oikein saa hierarkiaa, kahdenkeskinen vuorovaikutus menee liian helposti vastakkainasetteluksi, joten tarvitaan mukaan kolmas, vaikka sill\u00e4 ei ole oikein muuta roolia kuin t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 jumalien joukko hierarkiaksi.<\/p>\r\n Ja jos nyt kolmen jumalan hierarkiakin on periaatteessa selv\u00e4sti yksinkertaisempi kuin kristinuskoa ennen vallinneitten uskontojen monijumalaiset j\u00e4rjestelm\u00e4t, niin ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tyhjent\u00e4v\u00e4 totuus. Eiv\u00e4th\u00e4n uskonnolliseen maailmankuvaan kuuluvia olentoja ole vain jumalat, vaan kristinuskossa on lis\u00e4ksi ainakin enkeleit\u00e4 ja pyhimyksi\u00e4. Ja noitahan sitten onkin valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 suurena hierarkiana, enkeleit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4kseni teologisissa teorioissa jaetaan hierarkisesti eri tasoihin, pyhimyksist\u00e4 en tied\u00e4, voiko pyhimys kristittyjen k\u00e4sityksen mukaan olla \u201cenemm\u00e4n\u201d tai \u201cvoimakkaammin\u201d pyh\u00e4 kuin toinen, mutta lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri tavoilla eri syist\u00e4 pyhi\u00e4 pyhimyksi\u00e4 ainakin on.<\/p>\r\n Mik\u00e4 edes m\u00e4\u00e4rittelee sen, ett\u00e4 tietty\u00e4 uskonnollista olentoa sanotaan jumalaksi ja toista enkeliksi tai pyhimykseksi? Rajahan on vain semanttinen. Jos ajatellaan, ett\u00e4 on olemassa enkeleit\u00e4, jotka jollain tavalla jumalien apuna ohjailevat maailman tapahtumia, niin on pelkk\u00e4\u00e4 semantiikkaa, sanotaanko, ett\u00e4 ne ovat jumalia alempia olentoja, enkeleit\u00e4, vai ett\u00e4 ne ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 jumalia alempia jumalia. Pyhimysten joku voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevan oleellisesti eri asia, koska ne ovat ihmisi\u00e4, jotka on vain todettu tai julistettu ihmisten joukosta erityisasemaan, pyhimyksiksi, mutta oikeastaan t\u00e4ss\u00e4kin on lopulta vain semanttinen ero siihen, ett\u00e4 ihmisen ajateltaisiin kohoavan ihmisten joukosta jumalien joukkoon.<\/p>\r\n Emme lopulta oikeastaan voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristinuskon maailmankuva olisi yksinkertaisempi kuin aiempien uskontojen. Eik\u00e4 meill\u00e4 varmaankaan ole keinoa saada tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 vastausta siihen, miksi kristinusko niin suuressa osassa maailmaa syrj\u00e4ytti entiset uskonnot ja nousi vallitsevaksi. Ehk\u00e4 sitten kannattaakin keskitty\u00e4 siihen, miten ja miksi kristinusko menett\u00e4\u00e4 vallitsevan asemansa. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan siksi, ett\u00e4 sen tilalle nousee paremmin yksijumalaista maailmankuvaa tarjoava islam.<\/p>\r\n Sivuhuomautuksena t\u00e4ytyy tietenkin todeta, ett\u00e4 onhan islamillakin oma k\u00e4sityksens\u00e4 enkeleist\u00e4, joten semanttiseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 raja yksijumalaisuuden ja monijumalaisuuden v\u00e4lill\u00e4 islamillakin on, mutta islamin jumalalla ei taida sent\u00e4\u00e4n olla poikaa, joten jossain mieless\u00e4 yksinkertaisempi maailmankuva siell\u00e4 on tarjolla.<\/p>\r\n Maailmankuvan ei sent\u00e4\u00e4n varmaankaan tarvitse olla mik\u00e4\u00e4n mahdollisimman yksinkertainen. Maailma on sen verran monimutkainen paikka, ett\u00e4 jokaisen ihmisen k\u00e4sityskyky tavoittaa siit\u00e4 joka tapauksessa vain puutteellisen kuvan. Jospa nyt kuitenkin rajallista k\u00e4sityskyky\u00e4mme rasittamasta pyritt\u00e4isiin poistamaan kaikki sellaiset osat, joille todellisuudesta ei l\u00f6ydy vastinetta, niin ehk\u00e4 tuo jumalien ja enkelten hierarkia supistuisi aika l\u00e4helle nollaa.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em>, 28.5.2022<\/p>\r\n Hyv\u00e4\u00e4 vappua kaikille!<\/p>\r\n T\u00e4ll\u00e4 kertaa minulla ei ole aikaa kirjoitella kovin pitki\u00e4 pohdintoja, vaan totean l\u00e4hinn\u00e4 sen, ett\u00e4 on aika viett\u00e4\u00e4 vappua, juhlaa, joka viime vuosikymmenin\u00e4 on kulttuurissamme ollut yleisten juhlap\u00e4ivien joukossa yksi uskontovapaimmista.<\/p>\r\n Monelle yleiselle juhlap\u00e4iv\u00e4lle on olemassa t\u00e4ysin looginen ilmastoon ja luonnonilmi\u00f6itten kiertoon pohjautuva perusteensa. Joulu on talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen juhla, juhannus vastaavasti kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen, ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen taas liittyy kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasaukseen, josta sen ajankohtakin tietyll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n mutkikkaalla tavalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy. Uskonnot ovat sitten halunneet n\u00e4it\u00e4 juhlia valjastaa omiin tarkoituksiinsa ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n onnistuneetkin asettamaan niit\u00e4 fiktiohahmojensa syntym\u00e4p\u00e4iviksi tai kuolinp\u00e4iviksi.<\/p>\r\n Vappu ei merkkaa niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 vuodenkierron taitekohtaa kuin edell\u00e4 mainitut, mutta kyll\u00e4kin aika tarkasti ajankohtaa, jolloin vihre\u00e4t kasvit alkavat p\u00e4\u00e4st\u00e4 kasvuun. Maanviljelij\u00e4t aloittavat peltoty\u00f6ns\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa jotakuinkin vapun aikoihin ja perinteisesti karjaa on alettu p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 laitumille vapun aikaan.<\/p>\r\n Vappuun ei yleens\u00e4 juurikaan liitet\u00e4 uskonnollista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, vaikka onhan sill\u00e4kin oma kristillinen perinnehaaransa Valburg-nimisen pyhimyksen muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja sana vappu tuleekin juuri nimest\u00e4 Valburg. Nykyihmisille tuo vapun kristillinen osuus on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt aika unohdetuksi.<\/p>\r\n Nyky\u00e4\u00e4n vappu tuntuu ennen kaikkea olevan juhla, jolloin luullaan, ett\u00e4 kes\u00e4iset s\u00e4\u00e4t alkavat ja voidaan ruveta nauttimaan ulkona oleilusta. Tyypillisesti sitten kuitenkin todellisuus on koleaa ja tuulista. Kuten se oli t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\r\n Mutta kyll\u00e4 se kes\u00e4 sielt\u00e4 tulee. Ruoho vihert\u00e4\u00e4 jo.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, <\/em>30.4.2022<\/em><\/p>\r\n Viime p\u00e4ivin\u00e4 on jonkin verran ylitt\u00e4nyt uutiskynnyst\u00e4 tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisten ja nelj\u00e4n muun maan asukkaitten tapoja puhua uskonnosta ja el\u00e4m\u00e4nkatsomuksista<\/a> perheen ja yst\u00e4vysten kesken. Tutkimuksessa on saatu esille joitakin eroja eri maitten ja my\u00f6s eri sukupolvien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\r\n Suomalaiset osoittautuivat jonkin verran muita kansoja v\u00e4hemm\u00e4n uskonnosta keskusteleviksi. Johtuuko t\u00e4m\u00e4 sitten suomalaisten yleisest\u00e4 vaiteliaisuudesta vai siit\u00e4, ett\u00e4 uskonto ei Suomessa ole oikein sellaisessa asemassa, ett\u00e4 se olisi puheenaiheitten joukossa, siihen tutkimuksen tekij\u00e4t eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 ottavan kantaa. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten kannalta juuri tuossa mielest\u00e4ni olisi hyvin suuri ero. Yleisell\u00e4 puhumattomuudella ja keskustelujen varovaisuudella on huonot puolensa, kyll\u00e4 ihmisten pit\u00e4isi osata ja uskaltaa kommunikoida my\u00f6s asioista, joitten sanominen voi aiheuttaa eripuraa. Mutta jos kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 uskonnolla ei vain ole suomalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niin suurta sijaa, ett\u00e4 siit\u00e4 olisi paljoa syyt\u00e4 puhua, niin se on vain hyv\u00e4 asia. Jos puheenaiheita riitt\u00e4\u00e4 konkreettisemmissa ja merkityksellisemmiss\u00e4 asioissa kuin uskonto, niin hyv\u00e4 niin. Mutta ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen metodi ei juuri t\u00e4h\u00e4n kaivattua vastausta riit\u00e4 tuottamaan.<\/p>\r\n Suurin osa ei tutkimuksen mukaan juurikaan puhu omien vanhempiensa kanssa uskonnosta. Is\u00e4ns\u00e4 kanssa erityisesti suomalaiset eiv\u00e4t puhu, vain 16 prosenttia vastasi puhuneensa \u201cv\u00e4hint\u00e4\u00e4n satunnaisesti\u201d, ei tosin \u00e4idink\u00e4\u00e4n kanssa enemp\u00e4\u00e4 kuin 27 prosenttia. Muitten maitten luvut ovat v\u00e4h\u00e4n korkeampia, mutta ei miss\u00e4\u00e4n maassa yli 50 prosenttia. Suurin osa siis puhuu vanhempiensa kanssa uskonnosta v\u00e4hemm\u00e4n kuin satunnaisesti, eli ei juurikaan puhu.<\/p>\r\n Oma henkil\u00f6kohtainen kokemukseni on aika lailla tuon kanssa linjassa. Is\u00e4ni kanssa en ole uskonnosta puhunut juuri mit\u00e4\u00e4n, \u00e4itini kanssa v\u00e4h\u00e4n. Sen verran heid\u00e4n suhtautumisestaan asiaan k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kun joskus varmaankin 16-vuotiaana rupesin puhumaan kirkosta eroamisesta, niin kumpikin teki selv\u00e4ksi voimakkaan vastahakoisuutensa siihen. Olisivat he pitkin hampain ehk\u00e4 suostuneet, mutta lopulta minulle oli helpompaa erota kirkosta vasta muutama p\u00e4iv\u00e4 18-vuotisp\u00e4iv\u00e4ni j\u00e4lkeen. Sittemmin tietenkin asiat ovat muuttuneet, silloin 80-luvun lopussa maalaiskunnassa kirkkoon kuulumattomuus oli eritt\u00e4in harvinainen kummallisuus, vuosia my\u00f6hemmin sitten \u00e4itinikin jopa erosi kirkosta, mutta se nyt on taas jo toinen juttu, eik\u00e4 h\u00e4nen kirkosta eroamiseensa syyn\u00e4 tainnut olla, ett\u00e4 h\u00e4n olisi varsinaisesti ateistiksi ruvennut.<\/p>\r\n Omien lasteni kanssakaan en mielest\u00e4ni paljoa puhu mist\u00e4\u00e4n uskonnon tai el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen asioista. Puhun kyll\u00e4 heid\u00e4n kanssaan aika paljon, ainakin suhteutettuna siihen, ett\u00e4 yleisesti ottaen olen hyvin v\u00e4h\u00e4puheinen ihminen, ja mielest\u00e4ni minulla ei lasteni kanssa puhuessa oikein mit\u00e4\u00e4n tabuaiheita ole. Mutta juuri el\u00e4m\u00e4nkatsomuksesta en tunne juurikaan tarvetta puhua heid\u00e4n kanssaan. Minusta lapsen kanssa keskustelemisen ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pid\u00e4k\u00e4\u00e4n pyrki\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen kysymyksiin, sill\u00e4 sellaiset ovat abstraktioita, jotka helposti vain sekoittavat lapsen ajatuksia ja viev\u00e4t h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n tilaa konkreettisemmilta kysymyksilt\u00e4, joita h\u00e4nell\u00e4 on edellytykset k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\r\n Lapsethan kyll\u00e4 jossain vaiheessa kysyv\u00e4t jotain uskonnosta sit\u00e4 mukaa kun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta saavat kosketusta siihen, ja kyll\u00e4 minun lapseni hyvin tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 minusta jumalat ovat pelkki\u00e4 ihmisen keksimi\u00e4 taruolentoja. Tiet\u00e4v\u00e4t he my\u00f6s, ett\u00e4 olen aktiivij\u00e4sen vapaa-ajattelijayhdistyksess\u00e4, eli uskonnottomien yhdistyksess\u00e4, ja ett\u00e4 kirjoitan t\u00e4nne vaparien sivustolle blogia. Mutta eiv\u00e4t he tiet\u00e4\u00e4kseni n\u00e4it\u00e4 tekstej\u00e4 jaksa kiinnostua lukemaan, paitsi joskus joitakin lyhyit\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 silloin kun ovat sattuneet tulemaan katsomaan tietokoneruutua juuri kun kirjoitan blogiartikkelia. Sen kummempia keskusteluja n\u00e4ist\u00e4 aiheista meill\u00e4 ei ole kehkeytynyt. Ehk\u00e4 joskus voi kehkeyty\u00e4, mutta jos ei kehkeydy niin ei tarvitse kehkeyty\u00e4.<\/p>\r\n Uskonnosta puhuminen lapsen kanssa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jonkinlaista lapsen indoktrinointia, mutta kyll\u00e4 minusta my\u00f6s uskonnottomasta el\u00e4m\u00e4nkatsomuksesta puhuminen lapselle on h\u00e4nen ajatustensa ohjaamista jotenkin kummallisiin asioihin, abstraktioihin, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 asetu lapsen ajatuksissa oikeisiin mittasuhteisiin. Kouluissa on oltava el\u00e4m\u00e4nkatsomustietoa, jos kouluissa on uskontoa, ihan jo sen takia, ett\u00e4 olisi edes jokin vaihtoehto uskonnolle, mutta oikeasti koulussa ei mielest\u00e4ni tarvittaisi kumpaakaan. Lapselle riitt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 ajateltavaa ja opittavaa konkreettisen maailman todellisuudessa, sen oppiminen on h\u00e4nelle hyv\u00e4ksi, el\u00e4m\u00e4nkatsomus kyll\u00e4 asettuu kohdalleen sitten aikanaan konkreettisesta maailmasta opitun todellisuusk\u00e4sityksen muodostamalle perustalle.<\/p>\r\n Toinen keskeinen asia em. tutkimuksen tuloksissa on, ett\u00e4 nuoret sukupolvet ovat vanhempia selv\u00e4sti valmiimpia puhumaan uskonnosta. T\u00e4m\u00e4 on minulle yll\u00e4tys. Olen ajatellut, ett\u00e4 kun aiemmin uskonnolla on ollut ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n merkityst\u00e4, niin varmaankin uskonnolliset ihmiset sitten hyvinkin paljon ovat puhuneet uskontokysymyksist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4\u00e4n toisten kanssa, ja ett\u00e4 nykysukupolvet puhuvat uskonnosta v\u00e4hemm\u00e4n ihan vain siksi, ett\u00e4 eiv\u00e4t koe uskontoa merkitykselliseksi eiv\u00e4tk\u00e4 siksi tarpeelliseksi puhua siit\u00e4. Tutkimuksen mukaan juuri n\u00e4in asia ei olekaan. Yli 75-vuotiaista suurin osa ei vastauksensa mukaan ole koskaan puhunut uskonnosta isovanhempiensa kanssa. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n siis kiinni sen verran kauas ajassa taaksep\u00e4in, ett\u00e4 kysymys on ennen 1900-luvun puoliv\u00e4li\u00e4 syntyneist\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka nuoruudessaan, siis ehk\u00e4 1950-luvulla tai jo aikaisemmin, ovat keskustelleet omien isovanhempiensa, siis 1900-luvun alussa tai 1800-luvun puolella syntyneitten, kanssa. Selv\u00e4sti yli puolet ei ole puhunut mit\u00e4\u00e4n uskonnosta. Kun sitten tullaan heist\u00e4 nuorempiin ik\u00e4luokkiin, v\u00e4henee selv\u00e4sti niitten osuus, jotka eiv\u00e4t ole puhuneet uskonnosta isovanhempiensa kanssa.<\/p>\r\n Haastatteluaineistossa, josta tutkimuksesta kertova artikkeli tarjoaa pieni\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4, on selvi\u00e4 mainintoja siit\u00e4, ett\u00e4 vanhemmilla sukupolvilla uskonnosta puhumiselle on suorastaan tabuja, nuoremmilla polvilla ei niink\u00e4\u00e4n ole. Tabujen purkaminen on tietysti hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, vaikka en siltik\u00e4\u00e4n koe hyv\u00e4n\u00e4 kehityksen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 olisi jotenkin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti syyt\u00e4 puhua uskonnosta.<\/p>\r\n Viel\u00e4 lyhyesti asiasta toiseen, kun juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n sattui tulemaan oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen jutusta, josta kirjoitin tammikuun blogissani. Syytteet hyl\u00e4ttiin, mutta en varsinaisesti ole iloinen siit\u00e4, ensisijaisesti olen harmissani siit\u00e4, ett\u00e4 kallispalkkaisten juristien piirileikki\u00e4 ruvetaan edes py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisten bagatellien ymp\u00e4rill\u00e4. Kysymys kun oli suppeasta pamfletista, jonka teksti ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa voimakkain sanoin julistavaa ja jonka sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyytt\u00e4 kirjoittaja tuntuu itsekin hiukan h\u00e4peilev\u00e4n, ja lis\u00e4ksi yhdest\u00e4 twitter-viestist\u00e4 ja radiohaastattelusta, jonka juontaja ronskin humoristisella haastattelutyylill\u00e4\u00e4n ohjaa jotenkin provokatoriseen suuntaan. (Twitteri\u00e4 en ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n lue tai kommentoi, sill\u00e4 minusta twitterin mittaisessa tekstiss\u00e4 ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pysty ilmaisemaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ajatusta.)<\/p>\r\n Kaiken lis\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 nyt on viel\u00e4 vaarana, ett\u00e4 tuota oikeusjuttua ruvetaan py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ylempien oikeusasteitten valituskierroksilla. Ihan oikeasti, syytt\u00e4j\u00e4t ja tuomarit, kyll\u00e4 teille olisi oikeitakin t\u00f6it\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.3.2022<\/em><\/p>\r\n K\u00e4vin eilen poikieni kanssa luistelemassa. Paikalla meit\u00e4 odotti pieni mukava yll\u00e4tys, kun luistelukent\u00e4lle oli j\u00e4rjestetty laskiaistapahtuma. Emme olleet siit\u00e4 etuk\u00e4teen tietoisia, vaan olimme vain menossa luistelemaan samaan tapaan kuin meill\u00e4 on tapana talvisin suunnilleen viikoittain k\u00e4yd\u00e4. P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tulikin sitten ihan mielenkiintoinen ja hauska piristys, kun saimme tavallisten luistelupuuhiemme lis\u00e4ksi nauttia musiikista, luistelukilpailuista, kaakaotarjoilusta ja taitoluisteluesityksist\u00e4.<\/p>\r\n Meill\u00e4 ei ole tapana paljoakaan viett\u00e4\u00e4 yleisi\u00e4 juhlap\u00e4ivi\u00e4. Joulua nyt sent\u00e4\u00e4n viet\u00e4mme sen verran, ett\u00e4 koristamme asunnon joulukuusella ja muutamilla kynttil\u00f6ill\u00e4 ja jouluvaloilla ja p\u00e4\u00e4semme antamaan joitakin joululahjoja, mutta muuten yleiset juhlap\u00e4iv\u00e4t lipuvat aika paljon ohitsemme ilman ihmeempi\u00e4 j\u00e4rjestelyj\u00e4 tai osallistumisia. Eilinen sattumalta kohdallemme osunut laskiaistapahtumaan osallistuminen kuitenkin toi mieleen, ett\u00e4 on siin\u00e4 tietty\u00e4 ideaakin, ett\u00e4 on olemassa yhteisi\u00e4 juhlap\u00e4ivi\u00e4. Ei siell\u00e4 valtavaa kansanjoukkoa paikalla ollut \u2013 eip\u00e4 toisaalta kev\u00e4tauringon jo v\u00e4h\u00e4n pehmitt\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 suurempaa luistelijam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 olisi kest\u00e4nytk\u00e4\u00e4n \u2013 mutta jonkinlaisen kansanjuhlan tuntua kuitenkin.<\/p>\r\n Laskiainen on juhlap\u00e4iv\u00e4, joka historialtaan liittyy selv\u00e4sti uskontoon, mutta jonka viett\u00e4minen on jokseenkin t\u00e4ydellisesti jo irronnut uskonnosta. Laskiaisen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4rittyy p\u00e4\u00e4si\u00e4isen mukaan. Laskiaisen kuuluu kristillisen perinteen mukaan olla 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, eli 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n paastoajan alussa. T\u00e4m\u00e4n perustelu tulee jostain Raamatun tarinasta, jota en tarkemmin muista enk\u00e4 nyt viitsi tarkistaakaan, mutta oleellista on, ett\u00e4 kun p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen muutaman viikon ajanjaksolla, niin samoin vaihtelee laskiaisen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, sijoittuen helmikuulle tai maaliskuun alkupuolelle.<\/p>\r\n Laskiaisen vieton tavat ovat nyky\u00e4\u00e4n kaikkea muuta kuin uskonnollisia. Paastoa Suomessa ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kukaan viet\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muodossa, ja jokseenkin unohtunut on sekin, ett\u00e4 alkuper\u00e4inen laskiainen on laskiaistiistai, seh\u00e4n sijoittuu juuri 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, nyky\u00e4\u00e4n etusijalle laskiaisen vietossa on tullut laskiaissunnuntai. Tiistaina kun olisi vaikeaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansanjuhlia, koska suurin osa ihmisist\u00e4 on tiistaisin t\u00f6iss\u00e4 tai koulussa.<\/p>\r\n Meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Euroopassa laskiainen sijoittuu aikaan, jolloin yleens\u00e4 kev\u00e4ttalvi on vaiheessa, jossa talviset huvit ja liikunnat ovat parhaimmillaan. Maastossa on lunta ja luistelukentill\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4, joten m\u00e4enlaskut ja luistelut onnistuvat, ja toisaalta vuosi on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 sen verran kev\u00e4\u00e4seen, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nvaloa riitt\u00e4\u00e4. Niinp\u00e4 laskiaisesta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tullut m\u00e4enlaskun ja talvisen liikunnan juhla.<\/p>\r\n Vuodet eiv\u00e4t ole velji\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Laskiainen on p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 vaihtelemisen takia joskus enemm\u00e4n keskell\u00e4 talvea, joskus kev\u00e4\u00e4mm\u00e4ll\u00e4, mutta ehk\u00e4 enemm\u00e4n laskiaiseen lopulta kuitenkin vaikuttaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4tilat vaihtelevat satunnaisesti, eik\u00e4 ainakaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lounais-Suomessa laskiaisen s\u00e4\u00e4 aina ole kovin talvinen. \u201cNiin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen, ja kaunis niin kuin hanki helmikuisten aamujen\u201d<\/em> sanoo suosittu laulu, mutta meill\u00e4 lounaisrannikolla t\u00e4m\u00e4nkin helmikuun hanget ovat kyll\u00e4 olleet enimm\u00e4kseen loskanharmaita.<\/p>\r\n Tuli siin\u00e4 eilenkin auringonpaisteen pehmitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4ll\u00e4 luistellessa mieleen, ett\u00e4 laskiaisen ajankohtaa voisi v\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ja vakioida jonkin verran aikaisemmaksi. Voitaisiin vaikkapa s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laskiaissunnuntai olisi ensimm\u00e4inen sellainen sunnuntai, joka on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta kuin talvip\u00e4iv\u00e4nseisausta. N\u00e4in siis, jos halutaan, ett\u00e4 laskiaisen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on jokin muodollisesti looginen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperuste. N\u00e4in m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 laskiainen sijoittuisi aina helmikuun alkuun, suunnilleen ajankohtaan, joka nykyisill\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyill\u00e4 on aikaisin mahdollinen laskiaisen aika. Silloin meill\u00e4 lounaisrannikollakin olisi mahdollisimman suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 viel\u00e4 talvinen s\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n P\u00e4\u00e4si\u00e4isenkin ajankohtaa voitaisiin kyll\u00e4 harkita uusiksi. Ei ole mik\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen sijoittuu juuri t\u00e4ydenkuun j\u00e4lkeiseen sunnuntaihin, vaikka Raamatun tarinoista sellainen ajankohta onkin johdettavissa. Ennen kaikkea korostaisin, kuten jo aiempien vuosien p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sitteleviss\u00e4 blogikirjoituksissani, ett\u00e4 ei kaikkien tarvitse viett\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 eik\u00e4 kev\u00e4\u00e4seen sijoittuvien vapaap\u00e4ivien tarvitse olla kaikille samaan aikaan. Minusta voitaisiin, ja kannattaisikin, siirty\u00e4 sellaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokaisella on oikeus pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 vastaava kev\u00e4tloma itse valitsemanaan ajankohtana. Siit\u00e4 olisi hy\u00f6ty\u00e4 etenkin siten, ett\u00e4 pohjoisen hiihtokeskusten kev\u00e4tsesonki pitenisi ja tasaantuisi, kun ihmiset pit\u00e4isiv\u00e4t lomiaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 eri viikkoina, ja maanteill\u00e4 ruuhkat v\u00e4henisiv\u00e4t. Jos joku sitten haluaisi pit\u00e4\u00e4 oman kev\u00e4tlomansa juuri perinteisen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen mukaiseen aikaan, sen saisi tietenkin tehd\u00e4, mutta ei kaikkien tarvitse lomailla samaan aikaan.<\/p>\r\n Eik\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n laskiaisenkaan olisi aivan pakko kaikkialla olla samaan aikaan. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurin osa Suomesta voi olla tyytyv\u00e4ist\u00e4 nykyiseen laskiaisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n, olihan heill\u00e4 varmaankin t\u00e4n\u00e4 vuonnakin silloin lumiset rinteet ja kest\u00e4v\u00e4t luisteluj\u00e4\u00e4t. Meill\u00e4 lounaisrannikolla vain olisi hyv\u00e4 olla sille toinen ajankohta.<\/p>\r\n Pit\u00e4isik\u00f6 sitten aikaisemmaksi siirretyll\u00e4 laskiaisella olla jokin aivan muu nimikin? Talventaittajainen? Kev\u00e4\u00e4nkoittajainen? J\u00e4\u00e4hy\u00e4inen? J\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4inen? Luistiainen? Keskitalven karnevaali?<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, <\/i>28.2.2022<\/i><\/p>\r\n Viime p\u00e4ivin\u00e4 on puhuttanut alkanut oikeudenk\u00e4ynti, jossa P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4st\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n kiihottamisesta kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan homoseksuaalisuutta koskevien kannanottojen takia. Yhten\u00e4 osana syyt\u00f6ksiss\u00e4 on R\u00e4s\u00e4sen vuonna 2003 kirjoittama \u201cMieheksi ja naiseksi h\u00e4n heid\u00e4t loi\u201d -pamfletti. Se on Luther–<\/span>s\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisemana luettavissa internetiss\u00e4<\/a>.<\/span><\/p>\r\n Pid\u00e4n aika ylimitoitettuna sit\u00e4, ett\u00e4 tuon pamfletin kirjoittamisesta pit\u00e4isi tuomita. Minusta yleens\u00e4kin lakia kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan kiihottamisesta tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika varovasti ja tuomita vain suoranainen kiihottaminen, ei mit\u00e4 tahansa mielipiteenilmaisuja, joista ehk\u00e4 voidaan johtaa ihmisryhmien eriarvoista kohtelua.<\/span><\/p>\r\n Pamfletin tarkasti luettuani en etsim\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00f6yd\u00e4 siit\u00e4 kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan kiihottamista. R\u00e4s\u00e4nen kyll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 homoseksuaalisuudesta sellaisia ilmaisuja kuin kehityksen h\u00e4iri\u00f6, poikkeavuus, rikkin\u00e4isyys ja haaste lasten kasvattamiseen ja kuvaa homoudesta heterouteen muuttumista eheytymiseksi. Pahamaineista sanaa \u201ceheytymishoito\u201d h\u00e4n ei kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4. Selv\u00e4ksi k\u00e4y, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 heteroutta oikeana ja homoutta v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4, mutta miss\u00e4 on kiihottaminen? Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa h\u00e4n ei vaadi lynkkaamaan tai vainoamaan homoja tai viem\u00e4\u00e4n heilt\u00e4 tavallisia ihmisoikeuksia. <\/span><\/p>\r\n Pamfletin ainoat kohdat, joissa teksti l\u00e4hentelee kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan kiihottamista, ovat suoria Raamatun sitaatteja. Ne on kuitenkin kursivoidulla tekstill\u00e4 selv\u00e4sti merkattu sitaateiksi, joten jos niitten perusteella haetaan oikeudesta tuomioita, niin sitten pit\u00e4isi varmaankin tuomita kaikki, jotka viel\u00e4 julkaisevat ja levitt\u00e4v\u00e4t Raamattua.<\/span><\/p>\r\n P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4nen itse on kirjoittamastaan pamfletista siin\u00e4 mieless\u00e4 nyttemmin irtisanoutunut, ett\u00e4 h\u00e4n on todennut, ett\u00e4 ei sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n oikeastaan kehtaisi mihink\u00e4\u00e4n edes jakaa. Moni varmaankin haluaisi, ett\u00e4 se poistettaisiin kokonaan internetist\u00e4kin, ja ehk\u00e4 toivoo, ett\u00e4 oikeuden tuomion voimalla sit\u00e4 voitaisiin vaatiakin poistettavaksi. Voi olla, ett\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4nen itsekin mieluimmin poistaisi sen, vaikka tuskin sent\u00e4\u00e4n oikeustuomion kautta.<\/span><\/p>\r\n Pid\u00e4n kuitenkin hyvin arveluttavana sit\u00e4, ett\u00e4 huonoiksi katsottuja kirjoituksia oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten voimalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n poistettaviksi ja julkisuudelta piilotettaviksi. Sellaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset helposti k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n vastaan, sill\u00e4 kielletyt kirjoitukset saavat ihmisten mieliss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kiinnostavuutta ja glooriaa juuri kielt\u00e4misest\u00e4. Niinh\u00e4n ihmismieli aivan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti toimii, ett\u00e4 jos jokin kirjoitus kiellet\u00e4\u00e4n, alkaa tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 jollain valtaapit\u00e4v\u00e4ll\u00e4 taholla on syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 sit\u00e4 kirjoitusta, joten siihen sitten t\u00e4ytyy sis\u00e4lty\u00e4kin jotain erityist\u00e4 viisautta, jolloin sit\u00e4 onkin syyt\u00e4 lukea ja levitt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/span><\/p>\r\n Hyv\u00e4 esimerkki mainitunlaisesta on tuomio, jonka Jussi Halla-aho joskus vuosia sitten sai, ja jonka nojalla h\u00e4net velvoitettiin poistamaan blogitekstist\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 kohtia. Halla-ahohan \u00e4lykk\u00e4\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4 piti oikeuden tuomiota suorastaan pilkkanaan ja muokkasi blogitekstins\u00e4 muotoon \u201ct\u00e4st\u00e4 on oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 poistettu kohta, jossa …\u201d, ja kirjoitti sitten siihen luettaviksi oleellisesti juuri ne asiat, jotka oikeus oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt poistettaviksi. Halla-aho ja h\u00e4nen bloginsa tuosta jupakasta sai tietenkin vain lis\u00e4\u00e4 mainosta ja suosiota, ja itse tekstit ovat sellaisina siell\u00e4 edelleen luettavissa.<\/span><\/p>\r\n Er\u00e4s kirja, jonka ehk\u00e4 monet haluaisivat julistaa kokonaan kielletyksi, on Adolf Hitlerin Taisteluni, eli alkukielell\u00e4 Mein Kampf, jolla nimell\u00e4 se yleisesti tunnetaan ja jolla nimell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 viittaan siihen. Monet ehk\u00e4 luulevat, ett\u00e4 Mein Kampf on jo kielletty ja vuosikymmeni\u00e4 ollut kielletty, mutta eih\u00e4n se sit\u00e4 ole, kyll\u00e4 sit\u00e4 on antikvariaateissa ja kirjastoissa ihan yleisesti saatavilla. Uusia painoksia siit\u00e4 ei toisen maailmansodan j\u00e4lkeen vuosikymmeniin otettu, koska se oli tekij\u00e4noikeuksien rajaamaa, eik\u00e4 uusille painoksille natsiajalta j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neitten kappaleitten lis\u00e4ksi ehk\u00e4 olisi ollut kysynt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta 2010-luvulla, kun tekij\u00e4noikeudetkin raukesivat, uusia painoksia taas on tehty.<\/span><\/p>\r\n Mein Kampfin koko sis\u00e4lt\u00f6 on toki my\u00f6s internetiss\u00e4 kenen tahansa luettavissa. En t\u00e4h\u00e4n laita mit\u00e4\u00e4n suoraa linkki\u00e4 siihen enk\u00e4 muutenkaan erityisemmin kehota ket\u00e4\u00e4n lukemaan sit\u00e4, mutta kiinnostunut kyll\u00e4 varmasti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen luettavakseen. Olen itse lukenut siit\u00e4 joitakin osia niin alkukielell\u00e4 kuin suomennoksenakin, en varmaankaan aio uhrata siihen aikaa niin paljoa, ett\u00e4 lukisin koko 800-sivuisen tekstin l\u00e4pi, mutta osankin lukeminen antaa kyll\u00e4 asiasta kiinnostuneelle tietty\u00e4 aikalaisn\u00e4k\u00f6kulman tuomaa valaistusta siihen, miksi Saksassa 1930-luvulla tapahtui se mit\u00e4 tapahtui. En t\u00e4ss\u00e4 rupea tarkemmin analysoimaan Mein Kampfin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n erityisen suurta viisautta siihen ei n\u00e4yt\u00e4 sis\u00e4ltyv\u00e4n, asioitten tarkastelua monelta eri kannalta kyll\u00e4kin, tyylilt\u00e4\u00e4n vaikuttavaakin teksti\u00e4, mutta toisaalta omituista sekoitusta Hitlerin oman el\u00e4m\u00e4n sattumuksista ja ongelmista ja koko maailman ja saksalaisen yhteiskunnan tilanteesta ja kohtalonkysymyksist\u00e4.<\/span><\/p>\r\n Mein Kampfilla on tietty kulttimaine natsisympatioita tuntevien keskuudessa. Mein Kampfin kielt\u00e4minen, tai yrityskin kielt\u00e4\u00e4 tai piilotella sit\u00e4, olisi omiaan vain kasvattamaan sen kulttimainetta. Harva sit\u00e4 on lukenut, mutta ihan hyv\u00e4 on, ett\u00e4 se on kenen tahansa luettavissa, n\u00e4in se voi kasvattaa tietynlaisen historiallisen kontekstin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, ja toisaalta on hyv\u00e4 voida tarvittaessa osoittaa kenelle tahansa, mit\u00e4 Mein Kampfissa nimenomaan sanotaan ja mit\u00e4 ei sanota.<\/span><\/p>\r\n Mutta onko jotain periaatteellista eroa sill\u00e4, ett\u00e4 Mein Kampf on netiss\u00e4 luettavissa ja sill\u00e4, ett\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen Mieheksi ja naiseksi -pamfletti on netiss\u00e4 luettavissa? Mein Kampf on suurvallassa vallan ottaneen ideologian perusteos, jossa linjatut ajatukset ovat vaikuttaneet koko Euroopan ja jossain m\u00e4\u00e4rin koko maailman my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n muotoutumiseen, kun taas R\u00e4s\u00e4nen on vain pienen maan pienpuolueen poliitikko ja t\u00e4m\u00e4 20-sivuinen pamfletti rajautuu vain homoseksuaalisuuden kysymykseen ottamatta kantaa laajemmin merkityksellisiin poliittisiin linjauksiin. R\u00e4s\u00e4sen pamfletin poistamisella netist\u00e4 tuskin olisi erityisemp\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4, en voi kuvitella, ett\u00e4 se siit\u00e4 muodostuisi mink\u00e4\u00e4n merkityksellisen lahkon kulttiteosta.<\/span><\/p>\r\n Kaikkiaan on minusta kuitenkin parempi, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen pamfletti on netiss\u00e4 kuin ett\u00e4 se m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4isiin poistettavaksi. On sekin kuitenkin omanlaisensa aikalaiskuvaus niist\u00e4 ajatuksista, joita Suomessa vuonna 2003 aika yleisesti oli. Samoja ajatuksia tietenkin on olemassa nyky\u00e4\u00e4nkin, mutta v\u00e4henev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Tuskinpa R\u00e4s\u00e4nenk\u00e4\u00e4n omia ajatuksiaan on varsinaisesti mihink\u00e4\u00e4n muuttanut, vaikka my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pamflettia sellaisenaan ei en\u00e4\u00e4 kehtaisi mihink\u00e4\u00e4n jakaa.<\/span><\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, <\/i><\/span>30.1.2022<\/i><\/span><\/p>\r\n Nyt ovat sitten koronarokotukset alkaneet. Ket\u00e4\u00e4nh\u00e4n ei Suomessa pakoteta rokotuksiin, joten oman harkintansa mukaan jokainen voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, katsooko sen tarpeelliseksi ja riitt\u00e4v\u00e4n perustelluksi.<\/p>\r\n L\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja viranomaisten viestint\u00e4 voi tuntua silt\u00e4 kuin todellista vaihtoehtoa rokotuksesta kielt\u00e4ytymiseen ei oikein haluttaisi antaakaan, media tuntuu niin poikkeuksettomasti viestiv\u00e4n, ett\u00e4 kaikki tietenkin menev\u00e4t rokotukseen heti kun p\u00e4\u00e4sev\u00e4t. Uutiskuvissa n\u00e4kyy pelkki\u00e4 tyytyv\u00e4isi\u00e4 rokotettavia ja innokkaita rokotuksen odottajia ja Euroopan Unionin tasolla otettiin oikein kaikkien maitten yhteinen rokotusten aloitusp\u00e4iv\u00e4 symboloimaan sit\u00e4, ett\u00e4 rokottaminen on kaikkien yhteinen asia ja yhteinen etu.<\/p>\r\n Rokotetta ei varmaankaan turhaan ole kehitetty ja pandemian tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ilman rokottamista viruksen levi\u00e4minen ei pys\u00e4hdy. Pitkin maailmaa on koko vuoden mittaan pyritty erilaisilla karanteeneilla, liikkumisrajoituksilla ja desinfioinneilla est\u00e4m\u00e4\u00e4n COVID-viruksen levi\u00e4mist\u00e4, mutta ei se miss\u00e4\u00e4n ole onnistunut. Aluksi virus oli Kiinan Wuhanissa ja se yritettiin rajata sinne erist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Wuhan kaikesta muusta. Ei onnistunut, vaan virus l\u00f6ysi tiens\u00e4 Kiinan muille alueille ja Eurooppaan. Euroopassa se levisi ensin l\u00e4hinn\u00e4 Italiassa ja ne maat, joissa sit\u00e4 ei heti ollut, yrittiv\u00e4t rajansa sulkemalla v\u00e4ltty\u00e4 silt\u00e4. Ei onnistunut. Yhdysvallat yritti erist\u00e4yty\u00e4 Euroopasta est\u00e4\u00e4kseen viruksen p\u00e4\u00e4syn omalle mantereelleen, mutta ei onnistunut. Suomen sis\u00e4ll\u00e4kin yritettiin erist\u00e4\u00e4 Uusimaa tiesuluilla muusta maasta siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 koronavirus pys\u00e4htyisi, mutta ei onnistunut.<\/p>\r\n Etel\u00e4-Koreasta puhuttiin jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 oli puhelimiin ladatun sovelluksen avulla toteutetulla tehokkaalla tartuntojen seurannalla saatu tilanne hallintaan. Kuitenkin siell\u00e4kin pandemiaa saatiin ehk\u00e4 hidastettua, mutta ei estetty\u00e4, vuoden mittaan Etel\u00e4-Koreankin tartuntam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat l\u00e4hteneet uudelleen kasvuun.<\/p>\r\n Viime aikoina viruksesta on sitten taas l\u00f6ydetty uusi muunnos, johon on reagoitu taas yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erist\u00e4\u00e4 Britannia, josta uusi muoto ensin l\u00f6ydettiin, muista maista. Vaan eip\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n sen paremmin ole tehonnut kuin aiemmat erist\u00e4miset, uusi virusmuunnos levi\u00e4\u00e4 kaikesta huolimatta, sit\u00e4kin on l\u00f6ydetty jo monesta eri maasta.<\/p>\r\n Kaiken t\u00e4m\u00e4n perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 COVID-pandemian jatkolle on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: rokote pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen, tai sitten virus levi\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n ja viel\u00e4 moninkertaisesti t\u00e4h\u00e4nastinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 sairastuu ja kuolee siihen. T\u00e4h\u00e4nastiset rajoitustoimet eiv\u00e4t ehk\u00e4 turhia ole olleet, niill\u00e4 on hidastettu pandemian levi\u00e4mist\u00e4, vaikka vaikeaa on arvioida, mik\u00e4 kehitys olisi ollut ilman rajoituksia. Jotain viitett\u00e4 kyll\u00e4 antaa Ruotsin valitsema linja, jonka mukaan rajoitetaan kansalaisten tekemisi\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin muissa maissa, kyll\u00e4 siit\u00e4 sitten on seurannut viruksen selv\u00e4sti naapurimaita nopeampi lis\u00e4\u00e4ntyminen.<\/p>\r\n Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon kansan keskuudessa kuitenkin on ep\u00e4luuloa ja vastahakoisuutta rokotuksia ja muitakin pandemian vastaisia toimenpiteit\u00e4 kohtaan. Ty\u00f6ss\u00e4ni, kun keskustelen asiakkaitten kanssa, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti nykyaikana tavallinen puheenaihe on koronapandemia ja sen vastaiset toimenpiteet. Kyll\u00e4 suurin osa ihmisist\u00e4 suostuu maskin laittamaan, mutta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon kuitenkin on sellaisiakin, jotka tuhahtelevat suorastaan vihamielisesti minunkin maskink\u00e4yt\u00f6lleni ja leimaavat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kaiken puheen koronaviruksen vaikutuksista turhaksi h\u00f6pin\u00e4ksi. Kovin monet yritt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kaikin puolin kuin mit\u00e4\u00e4n koronapandemiaa ei olisikaan.<\/p>\r\n Varmaankin on my\u00f6s tietynlaista tilanteeseen turtumista ja kyll\u00e4stynytt\u00e4 alistumista. Kun kerran pandemia ei jo tehdyill\u00e4 ja koetuilla rajoituksilla ole pys\u00e4htynyt, niin menk\u00f6\u00f6n sitten, otetaan vastaan se mit\u00e4 tulee ja selviydyt\u00e4\u00e4n miten selviydyt\u00e4\u00e4n. Ja tietenkin juuri n\u00e4in koronavirukseen voi suhtautuakin, sen voi sairastaa ja siit\u00e4 voi parantua, tai voi olla, ett\u00e4 siihen kuolee, mutta mit\u00e4p\u00e4 sitten, kuoleehan jokainen kuitenkin joskus.<\/p>\r\n Yksi erityinen syy, joka suomalaisten mieliss\u00e4 liikkuu rokotusten hy\u00f6ty\u00e4 ep\u00e4ilt\u00e4ess\u00e4, on vuosien 2009-2010 sikainfluenssaa vastaan tehty Pandemrix-rokote ja sen seuraukset. Pandemrix tunnetusti aiheutti narkolepsiaa.<\/p>\r\n Tietenkin my\u00f6s ilman Pandemrixi\u00e4 esiintyy narkolepsiaa, mutta Pandemrix oli osasyy narkolepsian puhkeamiseen joillakin. Tapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi Suomessa on laskettu 230, siis noin 230 sellaista narkolepsiatapausta, jotka olisivat j\u00e4\u00e4neet puhkeamatta, jos rokotetta ei olisi annettu. M\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n valtavan suuri, kun kolmisen miljoonaa suomalaista sai Pandemrix-rokotteen ja sen on arvioitu est\u00e4neen kymmeni\u00e4tuhansia sikainfluenssatartuntoja ja ehk\u00e4 50 kuolemantapausta.<\/p>\r\n Toisaalta 230 narkolepsiatapauksen suhteuttaminen rokotuksen hy\u00f6tyyn ei ole mitenk\u00e4\u00e4n yksinkertaista. Narkolepsia on krooninen sairaus, joka voi tehd\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjaimellisesti painajaismaista. Sarjakuvissa joskus v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n vitsi\u00e4 narkolepsiapotilaista, jotka nukahtelevat kesken lauseen, mutta todellinen narkolepsia on jotain aivan muuta, se ei ole pelkk\u00e4\u00e4 nukahtelua, vaan se voi olla el\u00e4mist\u00e4 jatkuvasti jossain unen ja valveen rajoilla, mihin usein liittyy viel\u00e4 kokemus jonkin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen uhkaavan hahmon tai pahan olennon l\u00e4sn\u00e4olosta.<\/p>\r\n Niinp\u00e4 narkolepsiariskin suhteuttaminen influenssarokotteen hy\u00f6tyihin ei kuittaudu suhteuttamalla 230 narkolepsiatapauksen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 estettyjen influenssatapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Voihan nimitt\u00e4in mahdolliseen influenssatartuntaan suhtautua mutkattomasti: Ehk\u00e4 saan influenssan, ehk\u00e4 en. Jos saan sen, niin ehk\u00e4 kuolen, tai ehk\u00e4 en kuole, mutta vaikka kuolisinkin, niin mit\u00e4p\u00e4 sitten, eip\u00e4 minun sen j\u00e4lkeen tarvitse mist\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 murehtia. Mutta jos toisella puolella vaarana on el\u00e4\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4 narkolepsian kourissa, niin se on uhkakuva, jota v\u00e4lt\u00e4n kaikin keinoin, oli todenn\u00e4k\u00f6isyys vaikka kuinka pieni. N\u00e4in ajatellen Pandemrixin aiheuttaman narkolepsian aiheuttama ep\u00e4luulo rokotusta kohtaan vaikuttaa hyvinkin rationaaliselta.<\/p>\r\n Mik\u00e4\u00e4n ei anna kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n aihetta vet\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 Pandemrixist\u00e4 nyt kehitettyihin COVID-rokotteisiin, Pandemrixiss\u00e4 on omat haittansa todettu ja nyt kehitetyt COVID-rokotteet ovat aivan eri ainesosista tehtyj\u00e4, yll\u00e4oleva on vain periaatteellista pohdintaa siit\u00e4, miksi pienikin haittatekij\u00e4 rokotteessa voi antaa hyv\u00e4n syyn ep\u00e4ill\u00e4 rokotuksen j\u00e4rkevyytt\u00e4. Paljon rokotuksista puhuttaessa esiintyy my\u00f6s aivan selv\u00e4\u00e4 p\u00f6typuhetta ja ep\u00e4realistisia salaliittoteorioita, mutta v\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 yll\u00e4 kuvaamani Pandemrixin ja narkolepsian suhteuttava ajatusmalli on kuitenkin varsin yleinen, vaikka moni ei ehk\u00e4 j\u00e4sentele sit\u00e4 niin systemaattisesti kuin mit\u00e4 yll\u00e4 olen tehnyt.<\/p>\r\n Rokotuksen haittojen ja hy\u00f6tyjen suhteuttaminen on my\u00f6s koko populaation ja yhteiskunnan kannalta katsottuna eri asia kuin yksil\u00f6n kannalta. Voi olla, ett\u00e4 Pandemrixkin oli yhteiskunnan kannalta hy\u00f6dyllinen est\u00e4ess\u00e4\u00e4n ne kymmenettuhannet influenssatartunnat, vaikka hintana sitten oli 230 narkolepsiapotilasta, mutta yksil\u00f6n arvioidessa omaa kohtaloaan n\u00e4k\u00f6kulma on eri. T\u00e4ss\u00e4 me joudumme sitten omia valintoja tehdess\u00e4mme miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on painotuksemme: el\u00e4mmek\u00f6 yksil\u00f6in\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme omilla preferensseill\u00e4mme, vai el\u00e4mmek\u00f6 yhteiskuntaa varten yhteiskunnan osasina. T\u00e4h\u00e4n me joudumme nyt koronavirusrokotteen edell\u00e4kin ottamaan jonkin kannan.<\/p>\r\n T\u00e4ysin vaaratonta rokotetta tuskin onkaan, mutta hyvin harvoin rokotteen haitat ovat pysyvi\u00e4. Kannattaa my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 COVID-sairaudesta toipuminenkaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahdu j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysyvi\u00e4 seurauksia elimist\u00f6\u00f6n. Er\u00e4s COVID-rokotteen ottanut sairaanhoitaja televisiossa totesikin, ett\u00e4 h\u00e4n mieluummin kuolee rokotteen seurauksiin kuin el\u00e4\u00e4 lopun el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 COVID-sairauden vammauttamana. Mik\u00e4 tietysti on pohjimmiltaan samaa pohdiskelua kuin mit\u00e4 edell\u00e4 teen Pandemrixin ja narkolepsian suhteesta.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo<\/em> Kun syyskuun blogissa kirjoittelin joitakin ajatuksia Yhdysvaltojen presidentinvaalista, nyt vaalituloksen ratkettua on aika viel\u00e4 kommentoida jotain asiasta, v\u00e4h\u00e4n toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Me vapaa-ajattelijathan v\u00e4lt\u00e4mme yhdistyksen\u00e4 ottamasta juurikaan kantaa eri poliittisten linjojen paremmuuteen, joten t\u00e4ss\u00e4kin totean vain ohimenev\u00e4n\u00e4 huomautuksena, ett\u00e4 harva eurooppalainen ja viel\u00e4 harvempi vapaa-ajattelija on muuta kuin tyytyv\u00e4inen siihen, ett\u00e4 maailman merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi henkil\u00f6ksi vaihtuu Joe Biden. Vaikka en teeskentele, ettei minulla ja muilla vapaa-ajattelijoilla varsinaisia poliittisia kantojakin olisi, niin j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sellaiset sivuun totean, ett\u00e4 kiinnostavaa voi olla my\u00f6s demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessin toimivuus sin\u00e4ns\u00e4, ei se, kuka henkil\u00f6 tai mik\u00e4 poliittinen linja mill\u00e4kin kerralla voittaa, vaan se, kuinka hyvin \u00e4\u00e4nestysprosessi ja sen tulos mill\u00e4kin kerralla toteuttaa kansan tahtoa, ja kuinka paljon \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ovat valmiita ja kykenevi\u00e4 ottamaan yhteiskunnan kehityksen omalle vastuulleen, vai luopuvatko he mieluummin vallasta ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asiat jonkinlaisen harvainvallan vastuulle.<\/p>\r\n Rationaalisen maailmankuvan mukaan olisi yleens\u00e4 hyv\u00e4, jos ihmiset osallistuisivat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kukin omien tietojensa ja taitojensa puitteissa. Toisaalta ihmisell\u00e4 on hyv\u00e4 olla oikeus halutessaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4kin, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siis \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin, vaikka voi olla v\u00e4h\u00e4n vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi joku ei haluaisi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, kun yhteiskunta on sen tehnyt niin helpoksi, ett\u00e4 ei tarvitse kuin k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 raapustamassa yksi numero lipukkeeseen. Kuitenkin meill\u00e4 Suomessa niinkin paljon kuin 30 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista jatkuvasti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 nimenomaisena kannanottonaan tai identiteettin\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 ei \u00e4\u00e4nest\u00e4.<\/p>\r\n Usein keskusteluissa ollaan huolestuneita siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat entisest\u00e4\u00e4n vieraantumassa politiikasta ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laskee. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole aivan totta: vilkaisemalla vaikkapa tilastokeskuksen graafia eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysprosentin kehityksest\u00e4<\/a> voi huomata, ett\u00e4 aktiivisuus on aivan ensimm\u00e4isist\u00e4 vuoden 1907 vaaleista meid\u00e4n p\u00e4iviimme tultaessa osoittanut kokonaiskuvassa enemm\u00e4nkin nousevaa suuntausta. \u00c4\u00e4nestysprosentti py\u00f6ri alkuvuosikymmenin\u00e4 60:n molemmin puolin, sotienj\u00e4lkeisen\u00e4 aikana se on liikkunut yleens\u00e4 noin 70 ja 85 prosentin v\u00e4lill\u00e4 \u2013 tosin t\u00e4h\u00e4nkin sis\u00e4ltyy sitten viel\u00e4 sellaisia vaiheita, ett\u00e4 alkuvuosikymmenin\u00e4 aktiivisuus laski, sitten sotavuosina ja heti sen j\u00e4lkeen se nousi, oli 1960-luvulla huipussaan, ja sen j\u00e4lkeen on l\u00e4hinn\u00e4 laskenut, aivan viime vaaleissa kuitenkin taas k\u00e4\u00e4ntynyt liev\u00e4sti nousuun.<\/p>\r\n (Edellisen linkin takaa l\u00f6ytyv\u00e4 graafi p\u00e4\u00e4ttyy vuoteen 2011, mutta sen j\u00e4lkeen k\u00e4ydyt kahdet vaalit osoittavat edelleen pient\u00e4 noususuuntaa.)<\/p>\r\n Yhdysvaltain presidentinvaalien \u00e4\u00e4nestysprosentit osoittavat melko samansuuntaisia kehityskulkuja, 1960-luvulla siell\u00e4 oli yli 60 prosentin lukemia, mist\u00e4 on tultu v\u00e4h\u00e4n alasp\u00e4in, yleens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 50 prosentin tasolle. Toisaalta 1900-luvun alkupuolen \u00e4\u00e4nestysprosentit olivat usein alle 50:n. Aivan 1900-luvun alusta ja 1800-luvulta sielt\u00e4 l\u00f6ytyy sitten taas hyvinkin korkeita \u00e4\u00e4nestysprosentteja, mutta silloin elettiin kyll\u00e4 hyvin erilaisessa maailmassa, jossa mm. naisilla ei ollut \u00e4\u00e4nioikeutta ja Yhdysvaltojen alueesta suuri osa oli territorioita, eik\u00e4 osavaltioita, ja territorioitten asukkailla ei ollut \u00e4\u00e4nioikeutta lainkaan. Modernin maailman osalta, noin sadan viime vuoden ajalta, ei ole syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestysprosentit juuri nyky\u00e4\u00e4n olisivat erityisen alhaisia.<\/p>\r\n Minulla oli varsinkin nuorena taipumusta ajatella, ett\u00e4 ei \u00e4\u00e4nestysprosentin lasku ole mitenk\u00e4\u00e4n huono asia, vaan koska v\u00e4hemm\u00e4n koulutetut (=tyhmemm\u00e4t) ihmiset useammin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4, niin \u00e4\u00e4nestysprosentin laskiessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko keskittyy viisaammille, jolloin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon laatu paranee. No t\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 vastaansanomaton p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on toki edelleen voimassa, mutta totuus ei ole niin yksioikoinen. Er\u00e4s asia, joka erityisesti sai minut arvioimaan kantaani uudelleen, oli vuoden 2011 eduskuntavaalit, niin sanotut jytkyvaalit, joissa eduskunnan voimasuhteet muuttuivat kerralla varsin paljon.<\/p>\r\n Vuoden 2011 vaalit muuttivat eduskuntaa ennen kaikkea niin, ett\u00e4 Perussuomalaiset nousivat 5 kansanedustajan pienpuolueesta 39 kansanedustajaan, 100 000 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n suuruusluokasta yli 500 000 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u00e4n ja l\u00e4helle suurimman puolueen asemaa. T\u00e4m\u00e4 yht\u00e4kkinen kannatusnousu liittyi aiempien nukkuvien \u00e4\u00e4nest\u00e4jien aktivoitumiseen, joskaan ei tietenk\u00e4\u00e4n johtunut kokonaan siit\u00e4 \u2013 \u00e4\u00e4netysprosentti nousi 2,4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa kymmeni\u00e4tuhansia \u00e4\u00e4ni\u00e4, mutta ei selit\u00e4 koko jytky\u00e4, vaan tietenkin siirtymi\u00e4 tapahtui my\u00f6s puolueitten v\u00e4lill\u00e4. Kuitenkin tuollainen yhden puolueen \u00e4kkinousu kyll\u00e4 sai minut miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 suurempi osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ottaa tavakseen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n sinne \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen piiloutuu my\u00f6s potentiaalia siihen, ett\u00e4 jossain vaiheessa joku onnistuukin mobilisoimaan kansanjoukot \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja silloin tapahtuukin arvaamattomia vallanvaihdoksia.<\/p>\r\n Jonkinlainen jatkuvuus yhteiskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa olisi hyv\u00e4 olla. Siksi olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 suurin osa kansasta kuitenkin olisi jatkuvasti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon piiriss\u00e4, muuten suppean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6itten joukon ulkopuolelle kasaantuu suuri joukko ihmisi\u00e4, joitten mielipiteisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 joukolla ei oikein ole kosketusta, ja joka sitten jossain vaiheessa voikin tulla valtaan. T\u00e4m\u00e4 on syy siihen, miksi toimiva demokratia, riitt\u00e4v\u00e4n suurella osallistumisasteella, on kuitenkin kannatettavaa, vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin osallistuvien ihmisen \u00e4lyllinen laatu sitten ei olisikaan optimaalinen.<\/p>\r\n T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei siis tarkoita olla kannanotto siihen suuntaan, ett\u00e4 juuri Perussuomalaisten poliittinen linja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi huonompi tai v\u00e4\u00e4rempi kuin jokin muu poliittinen linja. Mik\u00e4 tahansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n joukon ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 ihmisryhm\u00e4 muodostaa potentiaalin arvaamattomaan vallanvaihdokseen.<\/p>\r\n Edell\u00e4 kuvattua ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan sanoa my\u00f6s populismiksi, populismillahan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti yleens\u00e4 tarkoitetaan juuri passivisen kansanosan mobilisoimista vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, tai ainakin vallank\u00e4yt\u00f6n taustavoimaksi, \u00e4\u00e4nest\u00e4jiksi. Juuri populismi onkin toinen ilmi\u00f6, \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden laskun lis\u00e4ksi, jota nyky\u00e4\u00e4n usein sanotaan demokratian ongelmaksi tai syyksi demokratian heikkoon tilaan. Toisaalta n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisiinsa yhteydess\u00e4kin, onhan suuri nukkuvien \u00e4\u00e4nest\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juuri se, miss\u00e4 on potentiaalia populismille.<\/p>\r\n Kuitenkaan en ole varma, onko populismin lis\u00e4\u00e4ntyminen yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 totta kuin v\u00e4itetty \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden laskukaan. Populismin lis\u00e4\u00e4ntyminen on vain viel\u00e4 vaikeammin todennettava v\u00e4ite, \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus kun on kuitenkin yksiselitteinen numero, jonka muutoksia voidaan kiistattomasti seurata, mutta mit\u00e4 oikeastaan on populismi? On vaikeaa saada mitenk\u00e4\u00e4n kiinni populismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 niin, ett\u00e4 voitaisiin sanoa, mik\u00e4 poliittinen liike milloinkin on populistinen. Yleens\u00e4 populismi on l\u00e4hinn\u00e4 iskusana poliittisten vastustajien kritisoimiseen.<\/p>\r\n Se, mik\u00e4 poliittisessa keskustelussa kiistattomasti on muuttunut, on tietoliikenneyhteyksien parantuminen. Videokuvat liikkuvat nyt netiss\u00e4 jokseenkin reaaliaikaisina ymp\u00e4ri maailman, Twitter ja muut nettipalvelut v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t lausahduksia yht\u00e4kki\u00e4 kaikkialle. N\u00e4m\u00e4 tietoliikenneyhteydet nyt ovatkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys sille, miksi juuri Yhdysvaltain vaaleista on voinut tulla niin suuri mediasirkus, joka hallitsee uutisointia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Euroopassakin koko syksyn ajan.<\/p>\r\n Yhdysvaltojen presidentinvaali on my\u00f6s hyvin erikoinen prosessi. L\u00e4hes kaikki muut maat ovat jo luopuneet valitsijamiesvaalista ja \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t suoraan presidentti\u00e4 sen yksinkertaisen periaatteen mukaan, ett\u00e4 eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 saanut valitaan presidentiksi. Mutta Yhdysvalloissapa tehd\u00e4\u00e4nkin aivan eri tavalla, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 ensin valitaan valitsijamiehet, jotka sitten vasta tekev\u00e4t lopullisen \u00e4\u00e4nestyksen presidentin henkil\u00f6st\u00e4, mutta kun eri osavaltiotkin k\u00e4yv\u00e4t vaalit omien erilaisten lakiensa mukaan. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4kin sitten tilaa kaikenlaiselle spekulaatiolle siit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa mink\u00e4kin osavaltion \u00e4\u00e4ntenlaskenta on ja milloin mink\u00e4kin osavaltion tulos on ratkennut, mukaan lukien erilaiset oikeusprosessit siit\u00e4, mitk\u00e4 \u00e4\u00e4net lopulta hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n lasketaan ja mit\u00e4 ei.<\/p>\r\n Yhdysvaltojen vaalituloksen ratkeaminen on erikoinen mediavetoinen prosessi. Muissa maissa vaalituloksen ratkeaminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4net on laskettu loppuun ja saatu selville, kuka sai eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4. Yhdysvalloissa se ratkeaa siten, ett\u00e4 eri mediat julistavat aina tietyss\u00e4 vaiheessa tietyn osavaltion varmuudella ratkenneeksi ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sen valitsijamiehet tulokseen ilman, ett\u00e4 osavaltion tarvitsisi olla loppuun laskettu. Tietyss\u00e4 vaiheessa medioissa sitten vain todetaan, ett\u00e4 nyt on riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 valitsijamiehi\u00e4 tietyn ehdokkaan takana, ett\u00e4 vaalitulos voidaan julistaa varmaksi. Niinp\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani Yhdysvalloissa on \u00e4\u00e4ntenlaskenta viel\u00e4kin joissakin paikoissa kesken, mutta vaalien lopputulokseksi kyll\u00e4 jo tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Joe Biden voitti.<\/p>\r\n Jos t\u00e4m\u00e4n kaiken tarkoituksena on, ett\u00e4 kansa saa viihdett\u00e4 ja mediat saavat bisnekseens\u00e4 kassavirtaa, niin sit\u00e4 kyll\u00e4 saadaan. Tulee kyll\u00e4 mieleen, ett\u00e4 vaalien tarkoituksena voisi olla saada selville yksiselitteinen ja uskottava kansan mielipide, mediasirkuksen aiheeksi voisi l\u00f6yty\u00e4 jotain muutakin kuin spekulointi vaalituloksen lainvoimaisuudella. Yhdysvalloissakin on kyll\u00e4 gallupeissa enemmist\u00f6n kannatus sille, ett\u00e4 presidentinvaali muutettaisiin sellaiseksi, ett\u00e4 yksinkertaisesti eniten kannatusta saanut ehdokas voittaa. Muutosta on kuitenkin vaikea saada l\u00e4pi, sill\u00e4 olemassaolevan j\u00e4rjestelm\u00e4n muuttaminen tarkoittaisi tietyn valta-aseman menett\u00e4mist\u00e4 niille, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t olemassaolevasta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\r\n Yhdysvaltojen osavaltioittain m\u00e4\u00e4ritelty ja valitsijamiesten v\u00e4lityksell\u00e4 toimiva presidentinvaali periytyy jo 1700-luvulta valtion perustamisesta, ja on varmaankin ollut silloin aivan tarkoituksenmukainenkin vaalij\u00e4rjestelm\u00e4. Silloinhan ei ollut nopeita tietoliikenneyhteyksi\u00e4, joten varmaankin oli tarkoituksenmukaista delegoida valta ensin kansalta rajatulle joukolle valitsijamiehi\u00e4, jotka sitten kokoontuivat tekem\u00e4\u00e4n varsinaisen valinnan. Sill\u00e4 tavallahan Suomessakin presidentit valittiin jopa 1980-luvulle asti. Nyky\u00e4\u00e4n se kuitenkin on aivan ajastaan j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4nyt, k\u00f6mpel\u00f6 ja turha sirkus. Nyt v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 oleva, t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa nimelt\u00e4 mainitsemattomaksi j\u00e4\u00e4nyt presidenttikin voisi tarjota yleis\u00f6lle parempaa sirkushuvia tekem\u00e4ll\u00e4 median kanssa taas sellaisen diilin, josta h\u00e4n suurelle yleis\u00f6lle on alun perin tunnetuksi tullutkin.<\/p>\r\n Niinp\u00e4 tulenkin siihen loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nykymaailman demokratian suurin ongelma ei ole populismi eik\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden lasku, vaan se, ett\u00e4 koko poliittista mediakeskustelua hallitsee kuukausia kest\u00e4v\u00e4 turhanp\u00e4iv\u00e4inen sirkus Yhdysvaltojen presidentinvaalin ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 29.11.2020<\/em><\/p>\r\n [J\u00e4lkik\u00e4teen lis\u00e4\u00e4n asioita v\u00e4h\u00e4n tutkittuani kommenttina, ett\u00e4 Kempele on kyll\u00e4 tv-sarjan Varjakan esikuvaksi aivan liian kaupunkimainen paikka. Kempele on aivan Oulun kyljess\u00e4, osana Oulun kaupunkiseutua, niin ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki Kempeleen asukkaat asuvat samassa taajamassa, joka jatkuu yhten\u00e4isen\u00e4 Oulun keskustasta Kempeleeseen asti. Tv-sarjassa vilahtaneen sein\u00e4kartan mukaan Varjakka olisi jossain Oulun etel\u00e4puolella, mutta v\u00e4h\u00e4n kauempana sen t\u00e4ytyy olla, Tyrn\u00e4v\u00e4 tai sitten samoilla seuduilla sijaitseva Liminka tai Lumijoki voisi olla l\u00e4hin esikuva. Omakohtaisesti en tunne n\u00e4ist\u00e4 kunnista mit\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin ett\u00e4 olen joskus niist\u00e4 l\u00e4pi matkustanut matkalla Ouluun tai Lappiin, mutta Tyrn\u00e4v\u00e4, Liminka tai Lumijoki n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t Varjakkaa muistuttavilta maaseutumaisilta kunnilta.]<\/p>\r\n Maailmassa on muutaman viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 edess\u00e4 er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 henkil\u00f6valinnoista. Nelj\u00e4ksi seuraavaksi vuodeksi valitaan kaiketi kaikkein merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen henkil\u00f6, Yhdysvaltojen presidentti. Vaalitapahtumaa seurataan vaalip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 medioissa eri puolilla maailmaa suorissa uutiskatsauksissa, varmaankin l\u00e4hes kaikissa maissa, ja tapahtumat sitten tiivistyv\u00e4t ratkaisuhetkiin ja vaalituloksen selvi\u00e4miseen vaalip\u00e4iv\u00e4n iltaa kohti. Eri maitten mediat pyrkiv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin ajantasaisen tiedon riippumatta siit\u00e4, mihin aikaan vuorokaudesta paikallista aikaa ratkaisutapahtumat ajoittuvat.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Muistan hyvin esimerkiksi nelj\u00e4n vuoden takaa, miten itsekin kuuntelin aamuy\u00f6ll\u00e4 radiosta vaalituloksen muodostumista. Menin silloin vaalip\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeiseksi aamuksi kuudeksi t\u00f6ihin, joten l\u00e4pi y\u00f6n en medioita seurannut, nukkuakin piti v\u00e4lill\u00e4, mutta kun aamuy\u00f6ll\u00e4 valmistauduin t\u00f6ihin l\u00e4ht\u00f6\u00f6n ja py\u00f6r\u00e4ilin ty\u00f6paikalle, seurailin tuloksen muodostumista ja yll\u00e4ttyneit\u00e4 tunnelmia. Vaalituloshan oli lopulta varsin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja valituksi tuli eri ehdokas kuin mit\u00e4 gallupit olivat viimeiseen asti ennustaneet. Marginaalit kyll\u00e4 olivat pieni\u00e4, niin viime vaiheitten gallupeissa kuin vaalituloksessakin, mutta yll\u00e4tysk\u00e4\u00e4nne vaalitulos kuitenkin oli.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Nyt maailma on sitten el\u00e4nyt nelj\u00e4 vuotta Donald Trumpin presidenttiyden kanssa. V\u00e4hitellen on j\u00e4\u00e4nyt jopa melko unohduksiin, ett\u00e4 vaalitulos oli hyvin kiistanalainen, mutta niinh\u00e4n se on, ett\u00e4 kun vaalitulos on vahvistettu, niin loputtomiin ei voida spekuloida sill\u00e4, oliko se aivan laillisin keinoin saatu. Mit\u00e4\u00e4n vaalivilppi\u00e4h\u00e4n asiassa ei ole todistettu tapahtuneen, joten silt\u00e4 osin asiaa on pidett\u00e4v\u00e4 loppuun k\u00e4siteltyn\u00e4. Kun ei toisin todistettu.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n (Pid\u00e4n kyll\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 jotain hyvin h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 vaaleissa tapahtui. Ratkaiseva keikaus oli kolmen merkitt\u00e4v\u00e4n osavaltion, Floridan, Ohion ja Pennsylvanian, k\u00e4\u00e4ntyminen gallupien ennustamasta demokraattien voitosta republikaanien voitoksi. Miten sattuikin, ett\u00e4 kolme ratkaisevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osavaltiota meni toisin p\u00e4in kuin gallupien mukaan piti? En t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 nyt enemp\u00e4\u00e4 spekuloi sill\u00e4, kuka ja mill\u00e4 keinolla sen mahdollisesti teki.)<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Vapaa-ajattelijana tuota kaikkea seuratessa esille nousee amerikkalaisen poliittisen retoriikan ylipursuava uskonnollisuus. Ehdokkaitten t\u00e4ytyy suorastaan itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti tuoda esille uskonnollista vakaumustaan, muuten mahdollisuuksia voittoon ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Suomalaisena on joskus v\u00e4h\u00e4n h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurata sit\u00e4 amerikkalaista julkisuuskeskustelua, jossa keskeiset poliitikot voivat kesken poliittisen puheen aloittaa suoranaisen uskonnollisen julistuksen ja rukoilun. Kyll\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 Suomessakin t\u00e4ysin uskovaisia poliitikkoja on, mutta meill\u00e4 varsinainen uskonnonharjoitus pidet\u00e4\u00e4n sent\u00e4\u00e4n sivussa poliittisesta keskustelusta. Politiikkaan voidaan kyll\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 uskonnollisia perusteluja, mutta puhetapa on sent\u00e4\u00e4n sill\u00e4 pohjalla, ett\u00e4 muunlaisten perustelujen joukkoon voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 lauseita tyyliin \u201dUskonnollisen vakaumukseni mukaan ajattelen, ett\u00e4…\u201d.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Tiettyj\u00e4 institutionalisoituja uskonnonharjoittamisen muotoja Suomenkin poliittiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy, mm. kirkon sis\u00e4isten asioitten s\u00e4\u00e4t\u00e4minen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muodossa, valtiop\u00e4ivien avajaisjumalanpalvelukset ja presidentin uudenvuodenpuheen perinteinen tapa toivottaa kansalle \u201djumalan siunausta\u201d. N\u00e4m\u00e4 ovat muodoltaan aika paljon hillitympi\u00e4 asioita kuin Yhdysvaltojen poliittiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t julistukset ja mm. presidentin johtamat ns. rukousaamiaiset, tosin en ole varma, onko se sitten ratkaisevasti parempi, jos uskonnolliset elementit ovat muodoltaan hillittyj\u00e4, jos ne sitten kuitenkin vaivihkaa vaikuttavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Minulla ei henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ole paljoakaan kontaktia Yhdysvaltoihin. En ole koskaan k\u00e4ynyt siell\u00e4, en muistaakseni l\u00e4heisesti tunne ket\u00e4\u00e4n, joka olisi kotoisin sielt\u00e4 tai edes koskaan asunut siell\u00e4. Harvoin olen edes tavannut ket\u00e4\u00e4n amerikkalaisia, joitakin toki silloin t\u00e4ll\u00f6in, mutta harvoin.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Television kautta minunkin el\u00e4m\u00e4\u00e4ni amerikkalaista todellisuutta jossain m\u00e4\u00e4rin virtaa, olen joskus katsellut paljonkin amerikkalaisia elokuvia ja tv-sarjoja, joitten fiktiivinen ja usein kiiltokuvamainen maailma on tietysti aika eri asia kuin varsinainen amerikkalainen todellisuus, mutta viime vuosina en kovin paljoa niit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Tv-sarjoja on tietysti moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n, monella eri maailmankuvalla tehtyj\u00e4, kuten on tekij\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 onhan Yhdysvalloissa eri maailmankuvaa edustavia ihmisi\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 Suomessa tai miss\u00e4 tahansa muuallakin. Jossain m\u00e4\u00e4rin kuitenkin tv-sarjojen tarjonnastakin on aistittavissa, ett\u00e4 amerikkalainen ajattelutapa suhteessa uskontoon on erilainen kuin suomalainen.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Millaista sitten on ihmiskunnan vallitseva uskonnollisuus? Onko se l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 amerikkalaista kuin suomalaista? Luulisin, ett\u00e4 amerikkalaista. Suomalainen j\u00e4yh\u00e4 maallisuus on sent\u00e4\u00e4n varmaankin aika \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4. Voi olla, ett\u00e4 harvassa maassa ilmapiiri on p\u00e4\u00e4ssyt yht\u00e4 vapaaksi uskontojen vaikutuksesta kuin Suomessa. Kokonaiskuvaa on kyll\u00e4kin vaikea saada, sill\u00e4 vaikka matkustelisi paljon eri maissa ja olisi aktiivisessa kontaktissa monien erimaalaisten ihmisten kanssa, niin oma kokemusmaailma on joka tapauksessa vain ohut siivu kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 maailmalla on. Helposti se on my\u00f6s juuri se oman maailmankuvan mukainen kupla, johon valikoituu p\u00e4\u00e4asiassa melko samanlaisia ihmisi\u00e4.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mutta ei poliittisen yl\u00e4tason seuraaminenkaan tietyn maan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 anna sen t\u00e4ydemp\u00e4\u00e4 kuvaa. Me voimme seurata Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaitten debattia ja sen j\u00e4lkeen presidentiksi valitun julkilausumia, mutta kyll\u00e4h\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen politiikassa tapahtuu paljon muutakin, ja tapahtuu monella tasolla. Yhdysvallat on kyll\u00e4kin suhteellisen presidenttikeskeinen maa, siell\u00e4 presidentin painoarvo p\u00e4\u00e4t\u00f6sten teossa on suurempi kuin demokratioissa yleens\u00e4, mutta on siell\u00e4 erikseen parlamentti eli kongressi ja on osavaltioitten omat parlamentit ja viel\u00e4 paikallishallinto. Meille kansainv\u00e4lisest\u00e4 uutisvirrasta suodattuu Yhdysvalloistakaan aika vaikeasti mit\u00e4\u00e4n muuta kuin presidenttitason tapahtumia. Kongressin tapahtumia jonkin verran kyll\u00e4, tosin sielt\u00e4kin taidetaan viime vuosilta muistaa l\u00e4hinn\u00e4 vain se, miten demokraattinen puhemies Nancy Pelosi teatraalisesti repi presidentin puheen sis\u00e4lt\u00e4neet paperit palasiksi.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Kaikkiaan on valitettavaa, miten koko maailman huomio niin paljon kiinnittyy juuri yhteen henkil\u00f6\u00f6n ja h\u00e4nen valintaansa, kun kuitenkin h\u00e4nt\u00e4 virkaansa valitsemaan p\u00e4\u00e4see vain muutama prosentti maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Yhdysvaltojen osuus maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on viitisen prosenttia, ja siit\u00e4kin demokraattisen prosessin tavoitettavuus hieman ontuu, sill\u00e4 syrj\u00e4ytyneess\u00e4 asemassa olevan v\u00e4est\u00f6n on v\u00e4h\u00e4n vaikeaa rekister\u00f6ity\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jiksi eik\u00e4 \u00e4\u00e4nestysprosentti kovin korkeaksi nousekaan, viime vaalissa se oli 54,7. Mutta l\u00e4hitulevaisuudessa ei ole odotettavissa muutostakaan sellaista tilannetta kohti, ett\u00e4 maailman vaikutusvaltaisimmaksi henkil\u00f6ksi muodostuisi joku sellainen, jonka valintaan edes jonkin v\u00e4lillisen prosessin kautta olisi osallistunut enemmist\u00f6 maailman ihmisist\u00e4. Kun emme muuta voi, niin pysytelk\u00e4\u00e4mme sitten edes joten kuten selvill\u00e4 siit\u00e4, millainen<\/em> on se henkil\u00f6, joka maailman vaikutusvaltaisimpaan virkaan valitaan.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Sill\u00e4 mielell\u00e4 min\u00e4kin sitten varmaankin taas marraskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n varhaisaamuna her\u00e4ilen ihmettelem\u00e4\u00e4n, mihin suuntaan maailma seuraavat nelj\u00e4 vuotta menee.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Sanotaan nyt sitten viel\u00e4, ett\u00e4 toivottavasti Joe Bidenin suuntaan. Vaikka vain sen takia, ett\u00e4 kumpikin ehdokas tulisi t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 nimelt\u00e4 mainituksi.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 29.9.2020<\/em><\/p>\r\n Olen \u00e4skett\u00e4in lukenut Martti Ruudun kirjan Suomen historia. Varsin hyv\u00e4, pieni ja kompakti tietokirja. Olen lukenut montakin yleisteosta Suomen historiasta, mutta t\u00e4m\u00e4n Martti Ruudun kirjan luettuani koen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni paremmin kuin koskaan aiemmin er\u00e4it\u00e4 Suomen historian tapahtumia, esimerkiksi sit\u00e4, miten Suomi p\u00e4\u00e4tyi osaksi Ruotsin valtakuntaa, ja miten se my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4tyi pyrkim\u00e4\u00e4n itsen\u00e4iseksi valtioksi ja lopulta siin\u00e4 onnistuikin, samoin kuin mm. sit\u00e4, miten s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta syntyi, rakentui ja toimi ja miten ja miksi se purkautui.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Moni historiasta tietokirjoja kirjoittava tuntuu sotkeutuvan kirjoittaessaan turhaan jaaritteluun ja py\u00f6rittelyyn, joka muodostaa suuria tekstim\u00e4\u00e4ri\u00e4, mutta ei lopulta oikein valaise asioita lukijalle. Martti Ruutu on tiivist\u00e4nyt koko Suomen historian esihistoriasta kirjan kirjoitushetkeen 1950-lukuun asti varsin pieneen teokseen: v\u00e4h\u00e4n A5-kokoa pienempi\u00e4 sivuja on alle 300. Ehdottomasti suosittelen jokaiselle Suomen historiasta kiinnostuneelle, jos antikvariaatin tai kirpputorin hyllyss\u00e4 n\u00e4kee Martti Ruudun Suomen historian. (L\u00f6ytyy varmasti kirjastoistakin, Turun p\u00e4\u00e4kirjastossa se n\u00e4ytt\u00e4isi olevan varastossa, josta sen kyll\u00e4 tilaamalla saa lainattavaksikin.)<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mutta se, mik\u00e4 sai minut tarttumaan n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00f6n kirjoittaakseni vapaa-ajattelijoitten blogiin artikkelin juuri t\u00e4st\u00e4 kirjasta, on kirjoittajan suhtautuminen uskonnollisuuteen. Martti Ruutu sivuaa uskontoa kirjassa monessa kohdassa, nykylukijan mielest\u00e4 ehk\u00e4 turhan monessa kohdassa, modernimpi kirjoittaja sivuuttaisi vastaavassa tekstiss\u00e4 monta uskontomainintaa kokonaan.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n En tied\u00e4, mik\u00e4 Martti Ruudun el\u00e4m\u00e4nkatsomus varsinaisesti oli, ja uskonnosta kirjoittaessaankin Ruutu pyrkii kyll\u00e4 olemaan objektiivinen historiantutkija, mutta kokonaiskuva tuntuu olevan, ett\u00e4 uskonto h\u00e4nen tekstiss\u00e4\u00e4n ilmenee jatkuvasti jotenkin hienoisesti my\u00f6nteisess\u00e4 valossa.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Esimerkiksi 1700-luvun rationalismin noususta Ruutu kirjoittaa mm.: ”…rationalismi teki uskonnosta ensi sijassa tiedon asian, joka nojautui j\u00e4rjen todisteluihin” ja ”… uskonnon muuttuessa j\u00e4rkeilev\u00e4ksi uskonnollisuus alkoi pinnallistua, suvaitsevaisuus vaihtui helposti v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi. Osassa sivistyneist\u00f6\u00e4 alkoikin ilmet\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen v\u00e4hitt\u00e4ist\u00e4 et\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kristinuskon perustalta.”<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n 1800-luvun her\u00e4nn\u00e4isyysliikkeest\u00e4 Ruutu kirjoittaa: ”My\u00f6hempi her\u00e4nn\u00e4isyys oli vuosisatoja kest\u00e4neen kypsymisen tulos. Siin\u00e4 vihdoinkin kristillisyys ilmeni kansamme sis\u00e4isesti omaksumana, omakohtaisena uskonel\u00e4m\u00e4n\u00e4, jonka s\u00e4vy oli muovautunut suomalaisen kansanihmisen sielullisen rakenteen mukaiseksi.” Ja viel\u00e4 1800-luvun lopusta: ”Raamattua monet alkoivat pit\u00e4\u00e4 vanhanaikaisena.” … ”Tiede n\u00e4ytti tekev\u00e4n Jumalan tarpeettomaksi. Mutta monet niist\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t n\u00e4in pitk\u00e4lle, t\u00e4ydelliseen ateismiin menneet, vaativat, ett\u00e4 entiset katsomukset oli luonnontieteen valossa tarkistettava, ja hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet olevan sopusoinnussa sen kanssa.”<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Varhaisemmista vuosisadoista Ruutu kirjoittaa mm.: ”Keskiajan hengen mukaisesti kansa suhtautui kirkonmiesten opetukseen suuresti kunnioittaen, vaikka sen sis\u00e4llyst\u00e4 ei aina t\u00e4ysin k\u00e4sitettyk\u00e4\u00e4n. Kirkon ty\u00f6 sairaiden auttamiseksi ja sen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 opetustoiminta lis\u00e4siv\u00e4t sen arvovaltaa.”<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Monia muitakin mainintoja uskonnosta kirjassa on, mutta yll\u00e4 olevissa sitaateissa nyt l\u00e4hinn\u00e4 ne, jotka nykyaikaisen ateistin n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi kannattanut kokonaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Kokonaisuus kuitenkin pakottaa nykyaikaisen vapaa-ajattelijan miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on uskonnon osuus todellisuusk\u00e4sityksess\u00e4, ja etenkin, mit\u00e4 uskonnollisuuden ajallinen muuttuminen tekee menneist\u00e4 ajoista muodostuvalle todellisuusk\u00e4sityksellemme. Uskonnolla on aivan kiistattomasti ollut entisin\u00e4 aikoina suurempi rooli ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta jos 1950-luvulla kirjoitettu kirja pyrkii kuvaamaan jotain 1800-luvun ihmisten ajatusmaailmasta, niin kertooko se nykylukijalle enemm\u00e4n 1800-luvun ajattelusta vai kirjoitusajankohtansa 1950-luvun ajattelusta? Onko 1950-luvun kirjoittaja jotenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tullut n\u00e4hneeksi 1800-luvun ilmi\u00f6t osana itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 kehityskaarta, jonka on pit\u00e4nyt johtaa juuri siihen, mit\u00e4 1950-luku oli?<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n 1950-luku (Suomessa) oli, jos nykyihmisen\u00e4 sen pyrkii oikein tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n, sodan kokeneen kansakunnan kansallismielisyytt\u00e4 ja vauhdilla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n luonnontieteellisen tutkimuksen aikaa. Mutta ent\u00e4 jos asiat olisivatkin menneet aivan toisin, esimerkiksi jos Suomi ei 1950-luvulla olisikaan ollut itsen\u00e4inen ja luonnontieteellinen tutkimus ei olisikaan 1900-luvun alkupuolella l\u00e4htenyt etenem\u00e4\u00e4n? Olisivatko 1800-luvun aatteet silloin olleetkin jotain aivan muuta kuin ”suomalaisen kansanihmisen sielullista rakennetta” ja ”luonnontieteen valossa tarkistettavia entisi\u00e4 katsomuksia”?<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mik\u00e4\u00e4n historiaa kuvaava tietokirja ei tietenk\u00e4\u00e4n voi olla tyhjent\u00e4v\u00e4 kuvaus kuvaamastaan ajanjaksosta, seh\u00e4n on aina rankka tiivistelm\u00e4 kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 vuosisatojen aikana on tapahtunut. Martti Ruudun Suomen historia on paras lukemani Suomen historia. Aivan ensimm\u00e4inen luku ”Suomen kansan synty” on ehk\u00e4 liiankin suurpiirteiseksi vedetty tiivistelm\u00e4 vuosituhansien takaa 1100-luvulle asti, mutta jonkinlaiseksi johdannoksi itse asiaan p\u00e4\u00e4semiselle sekin on ehk\u00e4 ollut v\u00e4h\u00e4n pakko kirjoittaa.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Eih\u00e4n Suomen historiaa ennen 1100-lukua voi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti oikeastaan ollakaan. Ensinn\u00e4kin siksi, ett\u00e4 ei t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ennen 1100-lukua ole kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 (hyvin v\u00e4h\u00e4n 1100-luvultakaan), joten sit\u00e4 varhaisemman ajan tutkiminen on arkeologiaa eik\u00e4 historiaa. Toiseksi ei ennen 1100-lukua ollut Suomea oikein miss\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 olemassa, oli vain alue, jolla voitiin tunnistaa asuvan kesken\u00e4\u00e4n kielellist\u00e4 sukua olevia suomensukuisia heimoja, Suomi jotenkin j\u00e4rjellisesti m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4n\u00e4 aluekokonaisuutena oli aikaisintaan 1300-luvulla.<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 31.8.2020<\/em><\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Minne ihminen p\u00e4\u00e4tyy kuoltuaan?<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n En t\u00e4ss\u00e4 pohdi filosofista kysymyst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu ihmisen tietoiselle minuudelle, jota sieluksikin kutsutaan \u2013 mihin vastauskin on yksinkertainen, h\u00e4n vain lakkaa kuolemishetkell\u00e4 olemasta \u2013 vaan konkreettisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sijoituspaikkaa. Mihin p\u00e4\u00e4tyy se materia, josta ihmisruumis on muodostunut, mihin sen tulisi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 ja mit\u00e4 merkityst\u00e4 on sill\u00e4, mihin se p\u00e4\u00e4tyy. Aihe on Turussa tietyss\u00e4 mieless\u00e4 hyvinkin ajankohtainen, kun kaupunkiin l\u00e4hestyy uuden krematorion rakentaminen, kun vanha on tulossa k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mielikuviamme kuolleen ruumiin k\u00e4sittelyst\u00e4 ehk\u00e4 hallitsee kuva arkkuhautauksesta. Kuusi tummiin pukeutunutta miest\u00e4 kantaa valkoisen arkun hautausmaalle, jossa se lasketaan hihnoilla l\u00e4hes kaksi metri\u00e4 syv\u00e4\u00e4n hautaan ja peitet\u00e4\u00e4n lapioimalla multaa p\u00e4\u00e4lle. Arkku ja ruumis j\u00e4\u00e4v\u00e4t hitaasti maatumaan, kest\u00e4\u00e4 joitakin vuosikymmeni\u00e4, ett\u00e4 jotakuinkin kaikki on muuttunut mullaksi ja samaan paikkaan voidaan vaikka haudata uusi ruumis. Atomitasolla tarkasteltuna osa materiasta on jo kauan sit\u00e4 ennen liuennut maaper\u00e4ss\u00e4 liikkuvien vesien mukana jonnekin, luonnon kiertokulkuun, osittain my\u00f6s vapautunut kaasuina, kuten hiilidioksidina ja metaanina, ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Todellisuus on kuitenkin v\u00e4h\u00e4n toinen sik\u00e4li, ett\u00e4 selv\u00e4 enemmist\u00f6 kaupunkilaisvainajista, ja enemmist\u00f6 kaikistakin Suomen vainajista, nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy tuhkaukseen eik\u00e4 arkkuhautaukseen. Se varmasti onkin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Kaupungit ovat kasvaneet niin, ett\u00e4 jos kaikki kaupunkilaiset haudattaisiin arkussa maahan, hautausmaat vaatisivat valtavia ja nopeasti kasvavia alueita. Suuria ne ovat nytkin, Turussa suurin hautausmaa on puolen neli\u00f6kilometrin suuruusluokkaa ja muitakin hautausmaita on. Jonnekin kuitenkin tuhkakin on sijoitettava, eik\u00e4 ole t\u00e4ysin merkitykset\u00f6nt\u00e4, minne.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Tuhkakin voidaan haudata, uurnassa tai ilman uurnaa, mutta siihen ei ole mit\u00e4\u00e4n varsinaista tarvetta. Tuhka ei muodosta hygieniaongelmaa, kuten maanpinnalle sellaisenaan j\u00e4tetty ruumis muodostaisi, tuhka ei ole mikrobeille kasvualusta, vaan se on jo sellaiseen muotoon hajoitettua materiaa, joka on valmista sitoutumaan kasvavaan kasvillisuuteen. Tuhka siis voidaan sirotella periaatteessa minne tahansa, mielell\u00e4\u00e4n paikkaan, jossa on kasvillisuutta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteet, mutta mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 sirottelemasta sit\u00e4 esimerkiksi avokalliolle, josta se v\u00e4hitellen sadevesien mukana huuhtoutuu ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, tai vesist\u00f6\u00f6n. (Maanomistajan lupa sirotteluun kyll\u00e4 tarvitaan, vaikka ei luvatonkaan maastoon sirottelu n\u00e4hd\u00e4kseni mit\u00e4\u00e4n todellista ongelmaa muodostaisi!)<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Tuhkan sirotteluun on hautausmailla erikseen osoitettuja sirottelualueita, mutta lis\u00e4ksi on my\u00f6s esimerkiksi Aurajoen rannalla kaupungin tarkoitukseen osoittamia sopivia veteensirottelupaikkoja, osa on aivan keskikaupungilla, osa syrjemm\u00e4ll\u00e4. (N\u00e4ist\u00e4 Turun kaupungin laatima kartta<\/a>.)<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Tuhkan sirottelussa vesist\u00f6\u00f6n minua mietitytt\u00e4\u00e4 ekologiselta kannalta tuhkan sis\u00e4lt\u00e4mien ravinteitten vaikutus jo muutenkin rehev\u00f6itymisest\u00e4 k\u00e4rsiviin vesist\u00f6ihin.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavista aineista on fosfori, jota tuhka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti. Ihmisruumis sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 fosforia noin kilon verran. Eri l\u00e4hteet mainitsevat fosforia olevan 1,0 \u2013 1,5 prosenttia ihmiskehosta, osuushan ei ole kaikilla ihmisill\u00e4 samakaan, sill\u00e4 fosforia on l\u00e4hinn\u00e4 luissa, joten sellaisessa ihmisess\u00e4, jossa luitten osuus painosta on suuri, on fosforia suurempi prosenttiosuus. Keskim\u00e4\u00e4rin fosforia on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n alle kilo ihmist\u00e4 kohti, mutta k\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 py\u00f6re\u00e4n\u00e4 lukuna kiloa, suuruusluokka on ainakin oikein. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikki fosfori ei j\u00e4\u00e4 tuhkaan, kaipa sit\u00e4 lentotuhkanakin poistuu taivaan tuuliin, mutta oletan t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 noin kilon verran fosforia ihmisest\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4 tuhka saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Turussa kuolee noin 2000 ihmist\u00e4 vuodessa. Turun asukkaista nykyisin noin 1800, mutta naapurikunnat mukaan laskien ainakin tuo 2000 ihmist\u00e4 vuodessa. Turun krematoriossa tuhkataan vuosittain noin 3000 ihmist\u00e4, mutta siihen sis\u00e4ltyy jo melko laajasti aluetta Ahvenanmaata ja Paimiota ja Sauvoa my\u00f6ten, heid\u00e4n tuhkansa oletettavasti vied\u00e4\u00e4n takaisin kotiseudulleen, joten lasken t\u00e4ss\u00e4 Turussa kuoleviksi 2000 ihmist\u00e4 vuodessa. Jos nyt ajatellaan, ett\u00e4 tuhkan sirottelu Aurajokeen tai l\u00e4hialueen mereen tulisi yleiseksi tavaksi, niin voidaan arvoida, ett\u00e4 niist\u00e4 kahdesta tuhannesta vaikkapa noin puolet eli noin 1000 ihmisen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset joka vuosi p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t l\u00e4hialueen mereen. Siis noin 1000 kiloa fosforia joka vuosi suoraan mereen, joka muutenkin k\u00e4rsii fosforin aiheuttamasta rehev\u00f6itymisest\u00e4. Ei tunnu hyv\u00e4lt\u00e4 ajatukselta, kun l\u00e4hivesiemme tila jo muutenkin on sellainen, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 joka kes\u00e4 uimarannat joudutaan sulkemaan pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syanobakteerien runsauden takia. Kysymys on siis kasvustosta, jota sinilev\u00e4ksikin sanotaan, mutta koska se biologian taksonomiassa ei ole mik\u00e4\u00e4n lev\u00e4, pyrin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n biologisesti oikeampaa termi\u00e4 syanobakteeri.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Onko 1000 kiloa fosforia sitten m\u00e4\u00e4r\u00e4, josta pit\u00e4\u00e4 olla huolissaan? Suomesta ihmisen toiminnan takia It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaikkiaan on luokkaa 3 miljoonaa kiloa vuodessa. T\u00e4m\u00e4 on koko Suomen m\u00e4\u00e4r\u00e4, josta Aurajoen valuma-alue ja muu l\u00e4hiseutu on pieni murto-osa, mutta varmasti kymmeni\u00e4 tuhansia kiloja. T\u00e4h\u00e4n verrattuna 1000 kiloa ei tunnu mitenk\u00e4\u00e4n suurelta, etenkin kun se on kuitenkin vain spekulatiivinen yl\u00e4kanttiin arvioitu m\u00e4\u00e4r\u00e4, todellisuudessa Turussa ei veteen sirotella l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n tuhatta ihmist\u00e4 vuodessa eik\u00e4 yhden tuhka ehk\u00e4 todellisuudessa sis\u00e4ll\u00e4 yht\u00e4 kiloa fosforia.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Ei siis voi parhaalla tahdollakaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuhkattujen ihmisruumiitten sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 fosfori vesist\u00f6ihin siroteltuna uhkaisi m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 muodostua erityisen suureksi kuormitukseksi. Kuitenkin tilanteessa, jossa vesist\u00f6t joka tapauksessa k\u00e4rsiv\u00e4t fosforin suuresta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, pienikin lis\u00e4kuormitus tuntuu v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 ajatukselta. En siis halua kielt\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n sirottelemasta tuhkaa Aurajoen rannalta veteen, jos se tuntuu oikealta paikalta omaisensa loppusijoittamiseen, mutta en voi sit\u00e4 suositellakaan, kiinte\u00e4lle maalle sirottelu on parempi.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Turkuun on l\u00e4hivuosina rakenteilla uusi krematorio. Seurakuntayhtym\u00e4n omistamana, kuten nykyinenkin on. Jos turkulainen siis haluaa kierr\u00e4t\u00e4\u00e4 ruumiinsa paikallisesti tuhkana l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n kiertokulkuun, niin seurakunnan krematorion kautta sen joutuu tulevaisuudessakin tekem\u00e4\u00e4n. Tokihan Suomessa on sek\u00e4 krematorioita ett\u00e4 hautausmaita muittenkin kuin seurakuntien omistamina, mutta ei aivan Turun seudulla. Turun Vapaa-ajattelijat yhdistyksen\u00e4 pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 olisi ainakin tuhkan loppusijoituspaikaksi jokin asianmukainen paikka, mielell\u00e4\u00e4n seurakunnista riippumaton paikka.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Soisin, ett\u00e4 kaupunki j\u00e4rjest\u00e4isi vesillesirottelualueitten lis\u00e4ksi my\u00f6s kuivan maan sirottelupaikan, tai paikkoja, jonnekin sopiviin l\u00e4himetsiin. Mik\u00e4p\u00e4 olisi ekologisesti ajatellen parempi tapa palauttaa oma materiansa kiertoon kuin antaa sen sis\u00e4lt\u00e4mien ravinteitten osallistua puitten kasvamiseen, ja siten auttaa poistamaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilidioksidia se m\u00e4\u00e4r\u00e4, mik\u00e4 sitoutuu puuainekseen. Minusta sopivia paikkoja olisivat esimerkiksi muinaishautojen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 olevat mets\u00e4t, neh\u00e4n ovat joka tapauksessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakentamiselta rauhoitettuja, sill\u00e4 itse muinaishaudat ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja. Ei ehk\u00e4 itse muinaishaudan p\u00e4\u00e4lle sovi sirottelu, ne on hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muinaismuistoina sellaisinaan olemaan, lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uusia ihmisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 niitten p\u00e4\u00e4lle, ja itse asiassa se olisi muinaismuistolain perusteella suoraan kielletty\u00e4kin, lakihan sanoo, ett\u00e4 \u201dIlman t\u00e4m\u00e4n lain nojalla annettua lupaa on kiinte\u00e4n muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kaivaminen, peitt\u00e4minen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. \u201d<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mutta mets\u00e4t muinaishautojen ymp\u00e4rill\u00e4 sopisivat kyll\u00e4 tuhkansirottelupaikoiksi. Er\u00e4s hyvin sopiva mets\u00e4 olisi Halisissa ulkoilualueena toimiva kallioinen m\u00e4ki, Vanhan Ravattulantien, Hinkalokujan, S\u00e4kkikujan ja Myllytontunkadun v\u00e4linen alue, joka n\u00e4kyy ainakin jollain kartalla P\u00e4hkin\u00e4m\u00e4en nimell\u00e4, jollain kartalla Myllytontunpuistoksi nimettyn\u00e4, tai ainakin alueen se osa, joka on Vanhaa Ravattulantiet\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevan muinaishaudan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kyseess\u00e4 on kyll\u00e4 ihan kunnon mets\u00e4, ei puisto siin\u00e4 mieless\u00e4 mit\u00e4 puistolla varsinaisesti ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, vaikka se nimellisesti on puistoksikin nimetty.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n T\u00e4m\u00e4 nyt siis on kuitenkin vain minun ideani, en tietenk\u00e4\u00e4n voi neuvoa ket\u00e4\u00e4n menem\u00e4\u00e4n noin vain viem\u00e4\u00e4n tuhkaa sinne, maanomistajan (kaiketi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kaupungin) lupa siihen ainakin tarvitaan.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Toisena ideana heitt\u00e4isin It\u00e4harjun kaupunginosassa sijaitsevan kolerahautausmaan. Sinneh\u00e4n ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole haudattu ket\u00e4\u00e4n ainakaan 1800-luvun j\u00e4lkeen, alue on nykyisin Turun kaupungin puistomaisena hoitama kortteli, jolla on nurmikkoa, joitakin pensaita ja muutama 1800-luvulta s\u00e4ilynyt hautakivi. Minusta sinne sopisi jonkin verran tuhkansirottelua, vaikka alueen koko, muutama tuhatta neli\u00f6metri\u00e4 eli muutaman omakotitontin verran, ei ehk\u00e4 rajoittamatonta sirottelua kest\u00e4isi.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Niin kauan kuin Turussa ei ole kaupungin tarkoitukseen osoittamaa yleist\u00e4 sirottelupaikkaa, voin l\u00e4hinn\u00e4 neuvoa, ett\u00e4 tavallinen omakotitonttikin kelpaa tuhkan sijoituspaikaksi aivan hyvin. Kukkapenkki, kasvimaa, pensaikko tai vaikka pihanurmikko, mik\u00e4 vain itsest\u00e4 oikealta tuntuu, samaan tapaan kuin mit\u00e4 tahansa muutakin tuhkaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasviston lannoitteena. Niit\u00e4, joilla ei ole omakotitonttia tai joista se ei jostain syyst\u00e4 tunnu sopivalta paikalta, neuvon k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n esimerkiksi mets\u00e4\u00e4 omistavan sukulaisen puoleen. Mit\u00e4\u00e4n erityisesti hautausmaaksi m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 aluetta tuhkan sirotteluun ei todellakaan tarvita, mik\u00e4 tahansa tavallinen mets\u00e4 maanomistajan luvalla kyll\u00e4 kelpaa.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 31.7.2020<\/em><\/p>\r\n Nyt kun koronaviruksen hallitsema kev\u00e4t on vaihtunut normalisoituvan ajan kes\u00e4ksi, on aika pohtia maailman menoa ja ilmi\u00f6itten vaihtumisia taas muustakin kuin koronavirukseen suhteutetusta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Kes\u00e4n s\u00e4\u00e4t ovat ihmetytt\u00e4neet l\u00e4mpimyydell\u00e4\u00e4n. Tosin eip\u00e4 kai normaalil\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 olekaan, sill\u00e4 aina helleaaltojen sattuessa jaksaa ihmetytt\u00e4\u00e4 se, miten kauan hellett\u00e4 voi riitt\u00e4\u00e4, ja sitten kun helleaaltoa ei ole, ihminen p\u00e4ivittelee sit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ole.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Minua kasvimaan harrastajana mietitytt\u00e4\u00e4 se, miksi sateitten t\u00e4ytyy aina olla niin satunnaisia. Olisi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4\u00e4, jos maailma voisi olla jotenkin korkeamman voiman suunnittelema niin, ett\u00e4 sateita tulisi aina tasaisin v\u00e4liajoin, ett\u00e4 kasvimaa saisi aina tarvitsemansa veden. Mutta kun ei. Jos l\u00e4htee muutaman p\u00e4iv\u00e4nkin lomamatkalle, niin on murhe siit\u00e4, miten kasvimaa saisi vett\u00e4. On j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 jokin tekninen kastelusysteemi tai sitten v\u00e4rv\u00e4tt\u00e4v\u00e4 joku ihminen tulemaan kastelemaan sit\u00e4. Ja sitten kun taas on sateinen kausi, niin sadetta voi tulla niin, ett\u00e4 kasvit romahtavat sadeveden ja tuulen painamina maahan ja sato homehtuu mullan ja m\u00e4r\u00e4n ruohikon joukkoon.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Ja mukavaa olisi, jos aurinkoakin paistaisi joka p\u00e4iv\u00e4 ainakin jonkin verran, ett\u00e4 kasveille riitt\u00e4isi energiaa. Mutta niinh\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n tapahdu, sill\u00e4 vaikka joskus aurinko paahtaa niin ett\u00e4 se kuivattaa maan aivan kovaksi, niin joskus taas kohdalle juuttuu itsepintainen pilvipeite, joka ei edes anna kasveille kasvuun ja hedelmien kypsymiseen tarvittavaa p\u00e4iv\u00e4npaistetta.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Kaiken t\u00e4m\u00e4n ilmiselv\u00e4n satunnaisuuden keskell\u00e4 on kummallista, miten jotkut jaksavat kuitenkin ajatella, ett\u00e4 maailma on jonkin korkeamman voiman suunnittelema.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Luonnonkansojen harrastamat animistiset uskonnot ovat ehk\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 realistisempia, ett\u00e4 niiss\u00e4 ei ajatella maailman olevan yhden jumalolennon suunnittelema ja ohjaama, vaan ajatellaan, ett\u00e4 on lukuisia eri henki\u00e4 ja haltijoita, vaikkapa sitten jumaliakin, jos niit\u00e4 sellaisiksi halutaan sanoa, jotka sitten jokainen vaikuttavat omaan pieneen osaansa maailmasta. Jos vaikka sateet ovat nyt erityisen voimakkaita, niin voi sen ajatella johtuvan Ukko-jumalan tekemisist\u00e4. Mit\u00e4 h\u00e4n sitten tarkalleen silloin tekee, siit\u00e4 on ainakin sellainen tulkinta suomalaisessa tarinaperinteess\u00e4, ett\u00e4 kun taivaalla jyrisee, niin silloin on Ukko naimapuuhissa. Siit\u00e4h\u00e4n meille sitten tulee nykysuomeenkin sana ukonilma ja ukkonen.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Tuskinpa monijumalaisen uskonnon harjoittaminen sen j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuin yksijumalaisen. Jos minulla nyt on monijumalaisia uskontoja kohtaan jotain sympatiaa enemm\u00e4n kuin yksijumalaisia kohtaan, se johtunee l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 yksijumalaiset uskonnot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nykymaailmassa valta-asemaa, jonka murtaminen on joka tapauksessa tavoiteltavaa.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Toinen asia sitten on, ett\u00e4 pid\u00e4n kyll\u00e4 nykymaailman suurinta ja eurooppalaisessa yhteiskunnassamme vaikutusvaltaisinta uskontoa kolmijumalaisena. Yksijumalaisia uskontoja ovat islam ja juutalaisuus, kristinusko sulautti yksijumalaisuuden idean monijumalaiseen kreikkalais-roomalaiseen perinteeseen ja jumalien hierarkiseen rakenteeseen, mist\u00e4 tuloksena on omituinen kolmen jumalan hierarkia, jossa toinen jumala on p\u00e4\u00e4jumalan poika ja kolmas jumala on jotenkin ilman kunnollista roolia olemassa vain siksi ett\u00e4 kaksi ei riit\u00e4 muodostamaan hierarkiaa.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Jokin tarve meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja aktiivisen toimijan tekemisi\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 oikeasti on vain satunnaisuutta. Siksi on tarvinnut keksi\u00e4 jumalia s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4it\u00e4 ja ilmoja. Mutta kyll\u00e4 s\u00e4itten vaihtelussa jotain logiikkaakin on. Siin\u00e4 toimivat kuitenkin matemaattisesti mallinnettavissa olevat luonnonlait, joita pystyt\u00e4\u00e4n johonkin rajaan asti laskemaan ennusteiksikin. Siksi min\u00e4kin tied\u00e4n, ett\u00e4 ylihuomenna on viile\u00e4npuoleinen ja jonkin verran sateinen p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Nyt kun olemme hyvin l\u00e4mpim\u00e4n kes\u00e4kuun lopuksi tulleet viile\u00e4\u00e4n jaksoon, jota t\u00e4st\u00e4 jatkuu niin pitk\u00e4lle kuin ennusteet jotain kertovat, jotkut ovat varmaankin valmiit jo julistamaan kes\u00e4n oikeastaan p\u00e4\u00e4ttyneeksi, mutta tuskinpa se nyt niink\u00e4\u00e4n menee. Tilastollisesti kes\u00e4n l\u00e4mpimin ajankohta on vasta hein\u00e4kuun lopulla, meill\u00e4 Turun seudulla se on aivan hein\u00e4kuun loppup\u00e4ivin\u00e4, kun muissa osissa Suomea se on jonkin verran aikaisemmin, joten kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mmin jakso ehtii viel\u00e4 palata.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Joten kaipa t\u00e4ss\u00e4 lukijoille voi viel\u00e4 toivottaa hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n \r\n\r\n<\/p>\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 30.6.2020<\/em><\/p>\r\n Nyt koronaviruksen tuotua lapset koulusta et\u00e4opetukseen olen tullut v\u00e4h\u00e4n aiempaa l\u00e4hemmin seuranneeksi, mit\u00e4 kouluty\u00f6h\u00f6n oikeastaan sis\u00e4ltyy.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Vapaa-ajattelijan\u00e4k\u00f6kulmasta kiinnostaa tietysti erityisesti el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon sis\u00e4lt\u00f6 ja sen vertaaminen uskonnontunteihin.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Yleisesti ottaen uskonnonopetuksen teemoja katsellessa tuee v\u00e4h\u00e4n absurdi olo. Siell\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aivan tosissaan opetettavan, ett\u00e4 Mooses mm. halkaisi meren kahtia p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen pakenemaan vihollisiaan merenpohjaa pitkin. Tietenkin minun on ulkopuolelta asiaa tarkastelemalla mahdotonta p\u00e4\u00e4st\u00e4 selville siit\u00e4, t\u00e4sment\u00e4v\u00e4tk\u00f6 opettajat tarpeen mukaan sit\u00e4, ett\u00e4 tuollaiset ovat pohjimmiltaan kuitenkin vain tarinaperinnett\u00e4, eiv\u00e4t tapahtuneita tosiasioita. Tokihan lapsetkin osaavat aivan luonnostaan tehd\u00e4 eroja kertomusten eri tasojen v\u00e4lille, kyll\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 jotkut tarinat ovat aivan keksitty\u00e4 fiktiota ja toisaalla taas kuvataan maailman todellisuutta, mutta v\u00e4h\u00e4n h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 uskonnon opetuksessa oikeastaan tukemaan ymm\u00e4rryksen kehittymist\u00e4 siit\u00e4, milloin tarina on pelkk\u00e4 tarina ja milloin se kuvaa tosiasioita.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ihmeen relevanssia nykysuomalaisen koululaisen kannalta on lukea tarinoita muinaisen juutalaiskansan vaiheista, orjuudesta Egyptiss\u00e4 ja kymmenen k\u00e4sky\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4neitten laintaulujen vastaanottamisesta, yms. Asiaa parhaalla tahdolla ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voisi ajatella, ett\u00e4 nuo tarinat kuvastaisivat jotain oleellista ihmisen pysyv\u00e4st\u00e4 luonteesta ja ihmisyhteis\u00f6jen dynamiikasta, mm. siit\u00e4, miten yhteis\u00f6t joskus orjuuttavat toisiaan. Kuitenkin on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi juuri tietyn kansan vaiheista vuosituhansien takaa tarinoita toistamalla jotain ymm\u00e4rrett\u00e4isiin paremmin kuin kertomalla vastaavaa asiaa meille l\u00e4heisempien tapahtumien kautta. Kyll\u00e4h\u00e4n ihmisryhmien orjuuttamista on tapahtunut paljon juutalaisten Egyptin aikaa my\u00f6hemminkin, osana tapahtumaketjuja, joilla on suoria konkreettisia vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan ja nykymaailman tapahtumiin.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Suomalaisiakin on viety laajassa mitassa orjiksi ainakin 1700-luvulla, ja orjuuden kaltaisiin oloihin, joita yleens\u00e4 orjuuden sijasta sanotaan pakkoty\u00f6leireiksi tai gulageiksi, 1900-luvullakin. Niist\u00e4 voisi koululaisille kertoa asioita, joilla olisi nykysuomalaisille selv\u00e4sti enemm\u00e4n relevanssia ja todellisuuspohjaa kuin juutalaisten vaiheilla tuhansien vuosien takaisessa Egyptiss\u00e4. Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 alaluokilla tarvitsisi orjuudesta l\u00e4hte\u00e4 puhumaan ollenkaan, mutta en muista, ett\u00e4 omina kouluaikoinani olisi noita yll\u00e4 mainittuja paljoa k\u00e4sitelty my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Onko sitten ET:n opetuksessa paljon paremmin? Parhaimmillaan kyll\u00e4 onkin, ET:n oppimateriaali tarjoaa koululaisille usein todellista miettimisen aihetta ja eri n\u00e4k\u00f6kulmien puntarointia. Siin\u00e4 mieless\u00e4 oma havaintoni vahvistaa kyll\u00e4 sen, mit\u00e4 olen ET-opettajiltakin kuullut: uskonto ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 oppilaitten p\u00e4\u00e4h\u00e4n asioita valmiista muotista, ET saa heid\u00e4t ajattelemaan itse ja puntaroimaan eri n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Mutta niin hyvin asia ei aina ole. Olen kyll\u00e4 huomannut, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 ET:n materiaali on kuitenkin kovin laiskasti toteutettu.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Ehk\u00e4 pohjanoteeraus oli p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolla, kun ET:n tunnin koko teht\u00e4v\u00e4 oli kolmen rivin kysymys:<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n ”Nyt on p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aika. Suomessa lasten p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen kuuluvat mm. virpominen ja suklaamunat. Miten sinun perheess\u00e4si vietet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4? Tai juhlistetaanko teill\u00e4 jotenkin kev\u00e4tt\u00e4? Piirr\u00e4 ja kirjoita vihkoosi omasta p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tai kev\u00e4\u00e4n vietosta.”<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Tuossa oli kyll\u00e4 kaikenlainen analyyttisyys unohtunut. Ei mit\u00e4\u00e4n pohdiskelua siit\u00e4, miksi p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n, miten eri yhteis\u00f6iss\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 tai voiko joku olla kokonaan viett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Meill\u00e4 kun ei p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n vietet\u00e4, kysymykseen on aika v\u00e4h\u00e4n vastattavaa. Ei meill\u00e4 edes ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muodostunutta vakiotapaa viett\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, vaan kun itse muistelen, miten olemme perheemme olemassaolon aikana viett\u00e4neet p\u00e4\u00e4si\u00e4isen, se on eri vuosina mennyt hyvin eri tavoilla: Joskus on oltu Saksassa esperantofestivaalissa, joskus Norjassa tapaamassa siell\u00e4 asuvia tuttuja, joskus vanhempieni luona, jossa on joskus tehty polttopuita, joskus muuten vain oltu k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4, joskus on oltu Virossa kylpyl\u00e4lomalla. Viime vuonna oli k\u00e4ynti Helsingiss\u00e4 tapaamassa yst\u00e4vi\u00e4, tosin min\u00e4 j\u00e4in silt\u00e4 matkalta vatsataudin takia pois, vaimo ja lapset sinne matkustivat. Kirjoita tuossa nyt sitten, miten meill\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, kun sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n aina eri tavalla ja ei mill\u00e4\u00e4n erityisell\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isenviettotavalla.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Ei poikani siihen sitten juuri muuta kirjoittanutkaan kuin ett\u00e4 meill\u00e4 ei vietet\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 mill\u00e4\u00e4n erityisell\u00e4 tavalla.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Jos sitten vastaamisen aiheeksi ottaisi sen vaihtoehdon, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla meill\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n kev\u00e4tt\u00e4, niin siin\u00e4 on mielest\u00e4ni pieni koululainen aika eksyksiss\u00e4 niin laajan aiheen kuin kev\u00e4t kanssa. Kev\u00e4t on kolmen kuukauden ajanjakso, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia eri asioita. Min\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 ja kokeneena kirjoittajana heitt\u00e4isin kyll\u00e4 helposti juttua aiheesta miten viet\u00e4n kev\u00e4tt\u00e4 ja nostaisin siit\u00e4 esiin oleellisimmat n\u00e4k\u00f6kohdat, mutta kyll\u00e4 kai pieni koululainen tarvitsisi niin laajaan asiakokonaisuuteen v\u00e4h\u00e4n jotain j\u00e4sennelty\u00e4 pohjaa siihen, mit\u00e4 voisi olla keskeist\u00e4 kev\u00e4\u00e4n viett\u00e4misess\u00e4, muuten siit\u00e4 ei synny mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rjellist\u00e4.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Saman p\u00e4iv\u00e4n uskonnon oppimateriaalissa olikin ET:t\u00e4 paremmin onnistuttu analysoimaan sit\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen pohjimmiltaan tarkoittaa ja mit\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on eri uskonnoissa. P\u00e4\u00e4paino toki uskonnossa (ev.lut.) oli vanhojen tuttujen kristillisten p\u00e4\u00e4si\u00e4istarinoitten toistaminen, eli sin\u00e4ns\u00e4 tarpeettomien tarinoitten, jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, ett\u00e4 niitten on oltava t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Kaikkiaan tuntuu vahvasti silt\u00e4 kuin uskonnonopetuksen tarkoitus olisi vain sitoa koululaisten aikaa ja ajatuskapasiteettia sin\u00e4ns\u00e4 tarpeettomien asioitten p\u00e4\u00e4h\u00e4np\u00e4ntt\u00e4\u00e4miseen. ET j\u00e4tt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4np\u00e4ntt\u00e4\u00e4misen v\u00e4hemm\u00e4lle ja laittaa oppilaat ajattelemaan itse, uskonnon kai on tarkoituskin keskitty\u00e4 laittamaan oppilaat p\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita, ett\u00e4 he eiv\u00e4t rupeaisi ajattelemaan itse.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Merkillist\u00e4 on, ett\u00e4 suurin osa oppilaista kuitenkin edelleen on uskonnonopetuksessa. El\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opetusryhm\u00e4t kyll\u00e4 toimivat, ja jos ei opetuksen sis\u00e4lt\u00f6 aina ole ihan optimaalisesti toteutettua, niin kyll\u00e4 se kohtuullisen hyvin on kuitenkin.<\/p>\r\n\r\n <\/p>\r\n\r\n Mikko M\u00e4kitalo, 29.4.2020<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Palavia Koraanejakin, v\u00e4h\u00e4n, pahoitellen (tammikuu 2023) Viime blogitekstiss\u00e4ni joulukuussa k\u00e4sittelin kirkkojen tuhopolttamisia. Nyt viime p\u00e4ivin\u00e4 olemme saaneet ihmetell\u00e4 Koraanin polttamista ja sen aiheuttamia reaktioita. N\u00e4iss\u00e4 kahdessa asiassa voi n\u00e4hd\u00e4 et\u00e4ist\u00e4 samankaltaisuutta, molemmissahan laitetaan palamaan uskonnollinen objekti, uskonnollisten ihmisten pyh\u00e4n\u00e4 pit\u00e4m\u00e4 asia, jonka palaminen sitten aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Oleellisia eroja on kuitenkin paljon. Kirkkorakennuksen polttaminen, yleens\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":22,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"class_list":["post-2482","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2482"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2552,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2482\/revisions\/2552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Mikko M\u00e4kitalo, 27.1.2023<\/em><\/p>\r\n
\r\nPalavia kirkkoja pahoitellen (joulukuu 2022)<\/h3>\r\n
Viime p\u00e4ivin\u00e4 meit\u00e4 suomalaisia on h\u00e4mment\u00e4nyt uutinen Rautj\u00e4rven kirkon palosta. Kirkko tuhoutui tuhopolton tuloksena. Kunnollista motiivia ei ole tiedossa ja ep\u00e4ilty tekij\u00e4kin surmasi jo itsens\u00e4.<\/p>\r\n
Mikko M\u00e4kitalo, 31.12.2022<\/em><\/p>\r\n
\r\nValoa kansalle (marraskuu 2022)<\/h3>\r\n
Mikko M\u00e4kitalo,<\/em>
29.11.2022<\/em><\/p>\r\n
\r\nPakkasia pohtiessa (lokakuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nNimip\u00e4iv\u00e4\u00e4 (syyskuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nRautaisen rajan takaa (elokuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nSynkkenev\u00e4n loppukes\u00e4n saatteeksi (hein\u00e4kuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nSaa sanoa (kes\u00e4kuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nJumalallista hierarkiaa (toukokuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nKes\u00e4laitumille (huhtikuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nPuhumista uskonnosta (maaliskuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nKarnevaali keskelle talvea (helmikuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nUnser Kampf, f\u00fcr Meinungsfreiheit (tammikuu 2022)<\/h3>\r\n
\r\nVuoden 2020 blogeja:<\/h2>\r\n
\r\nSuhteutetusti koronarokotuksen suojiin (joulukuu 2020)<\/h3>\r\n
28.12.2020<\/em><\/p>\r\n
\r\nDemokratian ongelma (marraskuu 2020)<\/h3>\r\n
\r\nVapaat Varjakka-aatteilijat (lokakuu 2020)<\/h3>\r\n
\r\nAmerikkalaista todellisuutta yli maailman (syyskuu 2020)<\/h3>\r\n
\r\nSuomea historian h\u00e4m\u00e4rist\u00e4 j\u00e4rjen valoon (elokuu 2020)<\/h3>\r\n
\r\nPuuksi pit\u00e4\u00e4 sinun muuttuman (hein\u00e4kuu 2020)<\/h3>\r\n
\r\nHyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4 (kes\u00e4kuu 2020)<\/h4>\r\n
\r\nKoronaa karussa el\u00e4m\u00e4nkatsomuksia oppimassa (huhtikuu 2020)<\/h4>\r\n