xx luonnostelua<\/p>\n
Ep\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ja kriitikoita lienee ollut niin kauan kuin uskoa ja uskontoja, ja\u00a0 reilua peli\u00e4 toivovia niin kauan kuin uskonnoilla etuoikeuksia. Vapaa-ajattelijoiden tavoitteita – yhteiskunnan tasolla uskonnonvapaus ja valtion sitoutumattomuus uskontoihin, yksil\u00f6n tasolla uskomuksista luopuminen – on tavoiteltu erilaisin painotuksin.<\/p>\n
Englannissa j\u00e4rjest\u00e4ytyminen alkoi 1860-luvulla kun perustettiin yh\u00e4 toimiva National Secular Society. Se oli mukana kun 1880 perustettiin Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, joka nimest\u00e4\u00e4n huolimatta toimii vain Euroopassa.<\/p>\n
Ulkomaalaisille oli Suomen alueella jo 1741 annettu oikeus harjoittaa muuta protestanttista uskoa kuin evankelis-luterilaista. Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius ajoi t\u00e4m\u00e4n laajentamista kaikkiin uskontoihin, ”kuitenkin mit\u00e4 vakavimmalla ehdolla, etteiv\u00e4t he salaa eiv\u00e4tk\u00e4 julkisesti koeta vietell\u00e4 ket\u00e4\u00e4n luopumaan puhtaasta evankelis-luterilaisesta opista”. Aikanaan ajatus oli kuitenkin edistyksellinen, ja se toteutui 1781.<\/p>\n
Suomen uskonnonvapaus- ja suvaitsevaisuusyhdistys perustettiin 1887. Perustajista mm. kaksi metodistipastoria ilmoitti vet\u00e4ytyv\u00e4ns\u00e4 hankkeesta, kun heille kerrottiin muiden allekirjoittajien kirkkokriittisest\u00e4 suhtautumisesta. Kaikkia uskontoja kritisoivat eiv\u00e4t liittyneet mukaan, koska jo kutsukirjeess\u00e4 todettiin ”uskonto on ihmisen syvin tarve”. Yhdistys ehti toimia vuoden verran. Yhdistysmisvapautta tuolloin ei viel\u00e4 ollut, vaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t piti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Senaatin vahvistettavaksi. Senaatti p\u00e4\u00e4tti yksimielisesti, ettei yhdistys saanut perustamislupaa.<\/p>\n
Jumalanpilkkaa Tampereella<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 Vapaa Ajatus -lehdest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"