Ensimm\u00e4inen aalto uskonnottomien j\u00e4rjest\u00e4ytymisess\u00e4 tapahtui 1929-1930 kirkostaeronneiden yhdistysten nimell\u00e4. Tampere oli mukana jo t\u00e4ss\u00e4 aallossa: ensimm\u00e4inen edelt\u00e4j\u00e4mme perustettiin 11.5.1930.<\/p>\n
Perustavassa kokouksessa oli 51 allekirjoitti perustamiskirjan. Vapaa-ajattelun juuret Suomessa ja maailmallakin ovat toisaalta ty\u00f6v\u00e4enliikkeess\u00e4 ja toisaalta radikaalissa sivistyneist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yhdistys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuuluneen pikemminkin ensinmainittuun ryhm\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 perustavassa kokouksessa ”ensimm\u00e4isen puheenvuoron sai kysymyksest\u00e4 Oskari Rajala, selostaen lyhyesti sit\u00e4 agitaattorista ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 kirkko on aina harjottanut omistavien luokkien hyv\u00e4ksi, kuinka ty\u00f6t\u00e4tekev\u00e4t joutuvat vuosittain uhraamaan jopa suuriakin summia tuolle laitokselle, jonka toiminta on t\u00e4hd\u00e4tty heit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. – -”<\/p>\n
Johtokunta ehti j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 ja tilata j\u00e4senkortteja, rekister\u00f6inti oli ollut tarkoitus hoitaa ensi tilassa. Yhdistys ehti saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ty\u00f6v\u00e4entalosta huoneen tunniksi viikossa, mutta ilmeisesti ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa tuolla ei kokoonnuttu. Joidenkin tietojen mukaan yhdistys lakkautettiin. Virallisesti ottaen sen rekister\u00f6inti hyl\u00e4ttiin, mutta vasta kaksi vuotta perustamiskokouksesta. Kenties toiminta tosiasiallisest tukahdutettiin jo ennen virallisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kaiken kaikkiaan t\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 aalloista j\u00e4ljelle j\u00e4i vain Kotkan yhdistys<\/a>.<\/p>\n Toinen aalto alkoi vuonna 1936, nyt yhdistykset syntyiv\u00e4t siviilirekisteriyhdistysten nimell\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ehtiv\u00e4t Helsinki<\/a>, Turku<\/a> ja Kemi<\/a>, nelj\u00e4nten\u00e4 oli vuorossa Tampere. Kirkosta erosi tuolloin koko maassa noin 2500 ihmist\u00e4 vuosittain, Tampereella siviilirekisteril\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 4.3% v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Siviilirekisteristeriyhdistyksen perustavat kokoukset pidettiin lokakuussa 1936. Kokouksissa oli paikalla noin sata henke\u00e4, ja 106 j\u00e4sent\u00e4 liittyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yhdistykseen.<\/p>\n Yhdistys j\u00e4rjesti kerhokokouksia, joissa usein oli yli sata kuuntelijaa – 2000-luvulla edes valtakunnalliset Vapaan ajatuksen p\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t ole ker\u00e4nneet moista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 osallistujia. Kokouksissa pidettiin esitelmi\u00e4 eri aiheista. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1937 oli juhlatilaisuus nuoremmille, ja ehdittiin jo harkita varsinaista lapsi- ja nuorisotoimintaakin.<\/p>\n Kerhokokouksissa tehtiin omaa lehte\u00e4 nimelt\u00e4 Pakana. Ensimm\u00e4isen toimintavuoden aikana pidettiin kaksi puhekurssiakin, ja yhdistyksess\u00e4 toimi opintopiiri.<\/p>\n Uskonnonopetus oli ongelma. Ensin tehtiin kaupungille aloite siveysopin opetuksen aloittamisesta. Kun t\u00e4m\u00e4 saatiin, nousi esille uskonnonopetuksesta vapautettujen lasten syrjint\u00e4 kouluissa. Oppilaiden vanhemmille j\u00e4rjestettiin kaksi kokousta.<\/p>\n Huvitoimikunta j\u00e4rjesti illanviettoja, huoltojaosto auttoi hautajaisten j\u00e4rjestelyss\u00e4 ja ompelukerho kartutti varoja k\u00e4sit\u00f6in. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 toimintaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen todella paljon.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1937 yhdistys julkaisi vihkosen ”Mihin siviilirekisteriyhdistys pyrkii”, joka saatiin myyty\u00e4 pienell\u00e4 voitolla. T\u00e4st\u00e4 innostuneena alettiin suunnitella oman lehden perustamista. Yhdistyksell\u00e4 ei ollut varoja, joten ensimm\u00e4inen numero tehtiin kuuden johtokunnan j\u00e4senen henkil\u00f6kohtaisella takauksella. Lokakuussa ilmestyikin uuden Ajatuksen vapaus -lehden n\u00e4ytenumero. Painos oli 2000 kappaletta ja lehti saatiin myyty\u00e4 kokonaan. Lehti ilmestyi t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in kuukauden v\u00e4lein ja jo kolmatta numeroa painettiin 3000 kappaletta.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen lehden sis\u00e4lt\u00f6 on oikeastaan aika tuttua nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Lehdess\u00e4 on mm. pakina, looginen todistus kaikkivaltiaan jumalan mahdottomuudesta, runo ja tietoa yhdistyksen toiminnasta. Juttu jossa kysyt\u00e4\u00e4n ”onko uskonnon kritiikki kuolleen koiran potkimista”, sopisi suoraan t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin. Mainoksia lehdess\u00e4 oli kuusi kappaletta.<\/p>\n L\u00e4hiaikoina olleiden jumalanpilkkajuttujen vuoksi piti lehden linjan olla hyvin varovainen. T\u00e4st\u00e4 huolimatta edell\u00e4 mainittu kuolleen koiran potkiminen riitti nostamaan kohua ja toimintakertomuksen mukaan lehden pelasti ehk\u00e4 vain se, ett\u00e4 n\u00e4kyvimmin vastalauseita esittiv\u00e4t ”kaikkein pahimmin maineensa pilanneet valtiolliset hihhulipiirit” eiv\u00e4tk\u00e4 ”v\u00e4hemm\u00e4n tunnetut taantumukselliset”.<\/p>\n Maanlaajuisen liiton perustaminen oli tavoitteena heti alusta l\u00e4htien ja jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1937 l\u00e4hetettiin aiheesta sisaryhdistyksille kirje. Kotkan yhdistys tarttui asiaan kes\u00e4ll\u00e4, ja niinp\u00e4 21. marraskuuta 1937 pidettiin liiton perustava kokous Helsingiss\u00e4. Liiton kotipaikaksi tuli Tampere ja \u00e4\u00e4nenkannattajaksi otettiin yhdistyksen Ajatuksen vapaus -lehti.<\/p>\n Vuoden 1937 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 oli 390, lehdest\u00e4 oli ilmestynyt kolme numeroa ja talous oli kunnossa. Sisaryhdistyksi\u00e4 oli seitsem\u00e4n, ja valtakunnallinen liittokin oli perustettu.<\/p>\n Marraskuussa 1937 oli Helsingiss\u00e4 pidetty juhla ja siin\u00e4 erityisesti Ernst \u201cIso-Keisari\u201d Lamp\u00e9nin puhe nostattanut julkista kohua. Loppuvuodesta 1937 j\u00e4rjestettiin \u201ckansalaiskokouksia\u201d, joissa vaadittiin valtiovaltaa puuttumaan \u201cjumalattomuusliikkeeseen\u201d. Asia tuli esille eduskunnassakin, mutta t\u00e4lt\u00e4 er\u00e4\u00e4 kohu tyyntyi.<\/p>\n Nyt p\u00e4\u00e4stiin jatkamaan suhteellisen tasaista toimintaa. Pidettiin kokouksia sadan ja useammankin hengen voimin. P\u00e4\u00e4huolina olivat kunnallisen hautausmaan hankkiminen, uskonnon opetuksesta vapautettujen oppilaiden asema kouluissa ja yleisradion ohjelmatarjonta — kaikki tuttuja aiheita vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemminkin.<\/p>\n Tammikuussa 1939 ehdotettiin yhdistyksen tukevan sosiaalidemokraattien ehdokkaita tulevissa vaaleissa. P\u00f6yt\u00e4kirjaan tuli merkint\u00e4 \u201cKoska yhdistyksen toimintaan ei kuulu kannattaa mit\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 valtiollista puoluetta ja koska on olemassa my\u00f6s liikkeelle suosiollisia vapaamielisi\u00e4 porvarillisia edustajaehdokkaita, ei asiasta tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 – -\u201d. Luontevin tulkinta on, ett\u00e4 enemmist\u00f6 j\u00e4senist\u00e4 oli vasemmistolaisia, mutta ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 yhdistyksen linjan on s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 poliittisesti sitoutumattomana.<\/p>\n Yhdistyksen lakkauttaminen alkoi poliisikuulusteluilla talven vaihtuessa kev\u00e4\u00e4ksi 1939. Yksityiskohtana todettakoon, ett\u00e4 lakkautuspyynn\u00f6n muodollisena allekirjoittajana oli silloinen sis\u00e4ministeri Urho Kekkonen.<\/p>\n Lakkautuksen perusteeksi syytt\u00e4j\u00e4 esitti mm. lakien ja hyvien tapojen vastaisen toiminnan. Syytt\u00e4j\u00e4n mukaan erityisesti uskonnolliset tunteet olivat arvokkaita, ja melkein koko kansaa loukkasi niiden kritiikki. Perustelu oli oikeuden mielest\u00e4 p\u00e4tev\u00e4, ja niinp\u00e4 yhdistys lakkautettiin 16.11.1939.<\/p>\nSiviilirekisteriyhdistys<\/h2>\n
Lehti ja liitto syntyv\u00e4t<\/h2>\n
Lakkautus<\/h2>\n
L\u00e4hteit\u00e4 ja lis\u00e4tietoa<\/h2>\n
\n