![\"\"](\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2021\/03\/piispa-gezeliuksen-kinkerit-300x200.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
\u201d16<\/strong> prosenttia. Niin pieni osuus suomalaisista 15\u201340-vuotiaista sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Suomen historiassa ei luultavasti ole koskaan ollut aikaa, jolloin nuoret aikuiset olisivat olleet yht\u00e4 vieraantuneita kristinuskosta.\u201d -Kirkko ja kaupunki 25.2.<\/p>\n Etologian ja biologian tutkija Edvard O. Wilson: \u201dTaipumus uskonnollisen uskon omaksumiseen on ihmismieless\u00e4 monivivahteisin ja v\u00e4kevin voima ja hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti ihmismielen osa, jota ei voida poistaa. Se kuuluu sosiaalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen universaalisiin piirteisiin.\u201d<\/em><\/p>\n Meihin on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti evoluution ja abstraktin ajattelukyvyn my\u00f6t\u00e4 rakentunut ominaisuus, joka altistaa jumaluskoon. Meill\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on tarve saada selitys tapahtumiin ja ilmi\u00f6ihin. Koko maailma ja el\u00e4m\u00e4 vaatii selityksen. Miksi olemme? Miksi koko universumi on? Tiedekin syntyi tarpeesta saada tiet\u00e4\u00e4 ja hahmottaa maailmaa. Sik\u00e4li uskolla ja tieteell\u00e4 on tavallaan yhteiset l\u00e4ht\u00f6kohdat. Mutta siihen se j\u00e4\u00e4kin. Uskonnoilla on pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko maailma, el\u00e4m\u00e4 ja viel\u00e4 tuonpuoleinenkin. Uskonto on selitys. Tiede taas on v\u00e4line ottaa maailmasta selv\u00e4\u00e4. Sen tuloksien perusteella voidaan laatia selityksi\u00e4.<\/p>\n Vain 16 % siis. Niin se maailma muuttuu. Usko alkaa olla marginaalinen ihmisen tila. Uskomattomuus levi\u00e4\u00e4. Niin my\u00f6s uskonnottomuus. Eli se, ettei ole mit\u00e4\u00e4n uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, uushengellisyytt\u00e4 tai muuta vastaavaa Jumalaan uskomisen tilalla. Juttu oli otsikoitu: \u201dEhk\u00e4 ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei\u201d.<\/em> N\u00e4in olen itsekin monesti todennut. Se, ett\u00e4 olen uskomaton, ei ole valintani eik\u00e4 tahtoni tila, vaan se on suurimmalta osaltaan synnynn\u00e4inen ominaisuuteni. Tietysti kasvuolosuhteeni ja se, etten lapsena joutunut indokrinoiduksi, vaikuttivat my\u00f6s. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut ryhm\u00e4painetta.<\/p>\n Yksil\u00f6n uskomiseen liittyy siis my\u00f6s sosiaalinen paine. On melko selv\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n tulla uskovaksi uskovassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4li taipumus uskoon on. Uskominen on my\u00f6s sosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja yhteis\u00f6n tuoma turva ovat vahvoja tekij\u00f6it\u00e4. Uskomiseen liittyy vahvasti sosiaalinen konstruktio, jossa maailmaa hahmotetaan muiden kautta.<\/p>\n Itse kasvoin tapakristityss\u00e4 perheess\u00e4, jossa uskonto oli vain ohuesti l\u00e4sn\u00e4. Jumala ja Jeesus olivat olemassa olevia asioita, v\u00e4h\u00e4n kuin sadut ja muut kertomukset, vaikka Aarno Karimon \u201dKumpujen y\u00f6st\u00e4\u201d<\/em> -kirjasarjan tarinat, joita pienen\u00e4 luin ja ihmettelin kuvia. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 oli esill\u00e4 koristeina rairuoho, puput ja noidat, jouluun kuuluivat tontut ja joulupukki. Minua ei pantu pyh\u00e4kouluun, kuten er\u00e4it\u00e4 silloisia kavereitani. Vanhempani ja sukulaiset kyll\u00e4 puhuivat paheksuvaan s\u00e4vyyn, jos joku kuului \u201dsiviilirekisteriin\u201d, kuten silloin sanottiin. Ateisti -sanan kuulin my\u00f6s jo lapsuudessani, eik\u00e4 s\u00e4vy tietty ollut mairitteleva siin\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4t\u00e4 aiheetonta mainehaittaa Vapaa-ajattelijat joutuvat viel\u00e4kin kohtaamaan, mit\u00e4 ei kirjailija Kari Hotakaisen<\/em> kumma heitto Kirkko ja kaupunki<\/em> -lehden haastattelussa helpottanut. Ett\u00e4 \u201dJumalan kaltaista n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 voimaa vastustamaan on pit\u00e4nyt perustaa yhdistyksi\u00e4\u201d. Lukija voi hyvin kuvitella t\u00e4ss\u00e4 tarkoitetun Vapaa-ajattelijat ry:t\u00e4, tarkoitti Hotakainen sit\u00e4 tai ei.<\/p>\n Kirkko, papit ja perheraamattu olivat siis lapsuudenkotonani itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 asioita. Mutta uskosta ei kotona puhuttu. Eik\u00e4 sukulaisissakaan. \u00c4itini ei ole ollut k\u00e4sitykseni mukaan koskaan uskossa, eik\u00e4 nyt 90-vuotiaana ole antanut ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n merkki\u00e4 muusta. Kerran kysytty\u00e4ni h\u00e4n kertoi minulle, etteiv\u00e4t h\u00e4nen vanhempansa olleet uskossa. Kirkkok\u00e4ynnit olivat harvinaisia. \u00c4itini \u00e4idin puoleinen suku on tiet\u00e4\u00e4kseni enimm\u00e4kseen sekulaareja tai h\u00e4ll\u00e4v\u00e4listej\u00e4. Is\u00e4ni oli tapakristitty, mutta ep\u00e4ilen h\u00e4nenkin olleen heikkouskoinen, vaikka viime vuosinaan veti seurakunnan miestenpiiri\u00e4. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 kyll\u00e4 oli harras uskovainen.<\/p>\n \u00c4idill\u00e4ni ei ollut sosiaalista painetta uskomiseen, eik\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti taipumustakaan ole. Is\u00e4ni kasvoi uskovan \u00e4idin kristillisesti kasvattamana. Sosiaalista painetta lienee ollut l\u00e4hipiiriss\u00e4 muutenkin maalaisliittolais-kristillisess\u00e4 ilmapiiriss\u00e4. Luterilaisuudesta tuli h\u00e4nelle perinne ja tapa. Minulla ei ole ollut sosiaalista painetta uskomiseen (rippileiri\u00e4 lukuun ottamatta), eik\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti aivorakenteeni ole otollinen uskonnolliselle uskolle. Voin hyvin ep\u00e4ill\u00e4 kyseess\u00e4 olevan perinn\u00f6llinen juttu.<\/p>\n Kukaan ei synny rikollisena. Perim\u00e4, geenit vaikuttavat siihen, mutta varsinkin kasvuolosuhteet. N\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 sanelevat sen, kenest\u00e4 tulee rikollinen. Samoin ei kukaan synny uskovana. Uskoon tullaan. Ja paljon todenn\u00e4k\u00f6isemmin, jos kasvaa uskonnollisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mutta geenist\u00f6 my\u00f6s vaikuttaa. Ja usko valikoituu sen mukaan, mihin kulttuuriin on sattunut syntym\u00e4\u00e4n. N\u00e4in se k\u00e4y. Mutta jos itse olisin kasvanut uskonnollisessa ilmapiiriss\u00e4 n\u00e4ine ominaisuuksineni, olisin hyvin mahdollisesti uskon suhteen samassa tilassa kuin olen nyt. Joka kulttuurissa ja uskontoj\u00e4rjestelmiss\u00e4 on uskonnottomansa. – Ja salassa, jos se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hengiss\u00e4 pysymiseksi\u2026<\/p>\n –\u00a0 – \u00a0–<\/p>\n Lopuksi Itse kristinuskosta ja sen naisten tasa-arvoisuudesta lyhyt fragmentti l\u00e4hihistoriasta \u2013 naistenp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi:<\/p>\n Kenraali Rudolf Walden, Yhtyneitten paperitehtaiden perustaja, rakennutti tehdaspaikkakunnilleen kirkkoja. H\u00e4nelle koti, kirkko ja is\u00e4nmaa olivat t\u00e4rkeit\u00e4 arvoja. Poika Juuso jatkoi arvokasta asiaa, mutta ei ollut niin turhan tarkka hengellisist\u00e4 seikoista. Kerran 60-luvun alussa h\u00e4n lahjoitti Simpeleen (Yhtyneitten paperitehtaitten tehdaspaikkakunta) kirkolle kolmekymment\u00e4 lasimaalausta. N\u00e4ist\u00e4 kahdeksan maalauksen sarja esitti miehi\u00e4 eri t\u00f6iss\u00e4\u00e4n: sadonkorjaaja, puutarhuri, kalastaja jne., viimeisin\u00e4 puunkaataja, puunkuorija ja paperintekij\u00e4. T\u00f6iden paljastustilaisuus oli arvokas. Yleis\u00f6n\u00e4 tuhatlukuinen kirkkokansa, kolme piispaa ja arkkipiispa Ilmari Salomies puheineen arkisen ty\u00f6n pyhyydest\u00e4. Vuorineuvos Juuso W. itse tuumi t\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kun ty\u00f6l\u00e4iset eiv\u00e4t k\u00e4y kirkossa, pit\u00e4\u00e4 siell\u00e4 olla ainakin niiden kuvat. (l\u00e4hde: Pertti Klemola: Juuso Walden, viimeinen patruuna)<\/em><\/p>\n Niin, ty\u00f6l\u00e4iset olivat siis miehi\u00e4. Ei n\u00e4ihin arjen t\u00f6ihin naiset mahtuneet. Naisten ty\u00f6 kotona ei ollut ihan niin pyh\u00e4\u00e4. Arkkipiispa tuskin puuttui siihen, ettei maalauksissa ollut naisia. Aihe peilasi my\u00f6s vuorineuvos Juuso Waldenin n\u00e4kemyst\u00e4: Yhtyneiss\u00e4 paperitehtaissa avioon menneet naiset saivat l\u00e4ht\u00f6passit. N\u00e4iden paikka oli patruunan (nimen alkuper\u00e4 latinan sanasta pater) mielest\u00e4 kotona kasvattamassa lapsia. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 poistui vasta 60-luvun lopussa, kun patruunan aika alkoi olla ohi.<\/p>\n Tuolloin naiset siis eiv\u00e4t Suomen kirkoissa mahtuneet viel\u00e4, eiv\u00e4t alttarille, eiv\u00e4tk\u00e4 alttarimaalauksiin – tietty Mariaa lukuun ottamatta.<\/p>\n Kirjanuskonnot ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti misogynistisi\u00e4. Niin my\u00f6s kristinusko. Edelleen moni pappi ja ainakin yksi piispa katsoo naisen paikan seurakunnassa paavalilaisittain \u2013 vaietkoon. Naisten ja miesten tasa-arvon lis\u00e4\u00e4ntyminen on varsin paljon sekularismin satoa. Naisten tasa-arvo on lis\u00e4\u00e4ntynyt maallistumisen my\u00f6t\u00e4 sit\u00e4 mukaa kuin uskontojen ja kirkkojen asema on heikentynyt.<\/p>\n Yki R\u00e4ikk\u00e4l\u00e4, 8.3.2021<\/p>\n \u201d16 prosenttia. Niin pieni osuus suomalaisista 15\u201340-vuotiaista sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Suomen historiassa ei luultavasti ole koskaan ollut aikaa, jolloin nuoret aikuiset olisivat olleet yht\u00e4 vieraantuneita kristinuskosta.\u201d -Kirkko ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":38,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-509","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/38"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=509"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":523,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions\/523"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/satakunta\/wp-content\/uploads\/sites\/13\/2021\/03\/Simpeleen-lasimaalaus-ja-Walden-300x256.jpg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"