Uskonnot ovat selvästi kehitetty hallinnon apuvälineeksi. Kun selvästi ihmisillä, ainakin suurella osalla, on tarve uskoa yliluonnollisiin ja tuonpuoleisiin ym. metafysiikkaan, on siinä ollut hyvä rako rakentaa uskonjärjestelmiä ja niiden avulla saada joukot hallintaan.
Uskonnot ovat itse asiassa aivan yhtä esoteerisia kuin mikä tahansa kultti, vapaamuurarius tms. Uskontojärjestelmässä kiinni oleva uskova vain ei mitenkään voi hyväksyä tätä. Uskonto EI ole kultti! Vaikka kyllä se on. Nykyisissä hyvinvoivissa ja valistuneissa maissa uskonnot ovat joutuneet antamaan periksi ja luopumaan vallasta. Mutta ei siitä niin hirmuista määrää ajastaikoja ole, kun papit pitivät Raamatun kertomukset ja tiedon salattuna. Tavallinen kansa pakotettiin rangaistuksen uhalla kirkkoon kuuntelemaan kirkkolatinaa ja kumartamaan ja ristimään kädet aina kun pappi merkin antoi. Mutta aikaa myöten papisto joutui antamaan periksi Raamatun kääntämiselle kansojen kielille. Siitä se alkoi, kirkon alamäki, joka jatkuu edelleen, mikä näkyy meillä Suomessa kirkon jäsenistön jatkuvana vähenemisenä. Pian kirkko joutuu luopumaan lopuistakin erioikeuksistaan. Uskonnonopetuskin kouluissa vetelee viimeisiään. On vain ajan kysymys, milloin siirrytään yhteen yhteiseen katsomusaineeseen. Mutta se on eri tarina.
Valtajärjestelmä eri uskonnoissa näkyi jo antiikin Egyptissä. Tekstit kirjoitettiin hieroglyfeillä, kuten myös uskonnon tekstit. Merkkejä oli satoja. Mutta kävi niin, että tavallinen kansa alkoi oppia merkkien merkityksiä eli siis lukemaan. Papisto ei digannut yhtään. He halusivat pitää kansan tyhmänä ja ymmärtämättömänä ja uskovan, että näillä oli hallussaan salattua tietoa. Niinpä nuo kunnon papit alkoivat kehittelemään uusia merkkejä, joita kansa ei ymmärtänyt. Niinpä hieroglyfimerkkejä onkin jo loputon määrä.
Kirkon ja uskontojen valta on vähin erin rapistunut ja se kehitys tulee jatkumaan. Joka puolella aina siellä, missä sivistystä, tietoa, koulutusta saadaan edistettyä, uskontojen ja papiston valta vähenee. Näin on käynyt nyt lähinnä kehittyneissä maissa. Takapajuisissa ja autoritäärisissä maissa valtaapitävät, papit ja imaamit ja mitä näitä nyt onkaan, viihtyvät hyvin keskenään. Monissa maissa vielä on uskottava henkensä kaupalla. Jos et usko tai uskot väärin, saat köyden kaulaasi tai viimeisen tervehdyksen kalashnikovista.
Jos ei olisi tullut Lutheria ym., olisi kirkko saanut pitää valtansa paljon pitempään ja kansan pimennossa uskontonsa sisällöstä. Syy on aivan ilmeinen, kun Raamattua lukee: siinä nyt vain on niin paljon ristiriitaisuuksia ja häröilyjä, että epäusko olisi vallannut monen viattoman mielen. Niin monet ovat kadottaneet uskonsa kun ovat omia aikojaan lukeneet Raamattua. Mitä enemmän epäuskoa, sitä höllemmässä papiston valta. Ja niin se oli Suomessakin pitkään. Uskonnonvapaus Suomeen tuli vasta 1923. Historiallisesti katsoen ihan taannoin.