Vapaa-ajattelijain liitto ry

Kannanottoja

 
VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO RY
Neljäs linja 1
00530 Helsinki
Puh. 0440 715 601, fax (09) 739 055    2.1.2001

Viite: Lausunto työryhmämuistiosta 2003:39 (poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus)

LAUSUNTO


Vapaa-ajattelijain liitto ry antaa lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön nimittämän työryhmän mietinnöstä koskien poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta. Liitto esittää kantanaan, että poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta ei pidä antaa työryhmän ehdottamaa lakia. Liiton kantaa ohjaavat sekä ihmisoikeus- että eettiset näkökohdat.

Sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilla ministeriö julistaa seuraavasti:

”Naisen keho on kaunein sellaisena, miksi se on luotu. Sukuelinten silpominen aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja naiselle.”

Lähde: http://www.stm.fi/Resource.phx/julkt/maame/silpo/suomi.htx

Ministeriön internet-sivuillaan ottama kanta on totta. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan myös seuraava on totta:

”Miehen keho on kaunein sellaisena, miksi se on luotu. Sukuelinten silpominen aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja miehelle.”

Vapaa-ajattelijain liiton mukaan sekä miehen että naisen keho on kauneimmillaan sellaisena kuin ihminen on. Suomen perustuslain mukaan jokaista on kohdeltava syrjimättä ja yhdenvertaisesti riippumatta hänen sukupuolestaan. Siten, jos naisen sukuelimiä ei saa silpoa naisen tahtoa kysymättä, myöskään miehen sukuelimiä ei saa silpoa miehen tahtoa kysymättä. Siksi ministeriön pitäisi Suomen perustuslain mukaan ihmisten yhdenvertaisuuden nimissä esittää kantanaan seuraavaa:

”Ihmisen keho on kaunein sellaisena, miksi se syntymässä muotoutuu. Sukuelinten silpominen aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja ihmiselle.”

Jotta suomalaisille ei jäisi työryhmän ehdotusten jatkokäsittelyssä ikävää epäilystä ministeriön mahdollisesta ennakkoasenteesta koskien eri sukupuolten yhdenvertaista kohtelua, ministeriön pitäisi muuttaa internet-sivujensa sisältöä mainitulta kohdalta.


LAIN VALMISTELUN KESKEYTTÄMISTÄ PUOLTAVAT PERUSTEET

Poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta käsitelleen työryhmän esitys laiksi on Suomen perustuslain, Suomen hyväksyminen ihmisoikeussopimusten ja muiden sopimusten sekä eduskunnan oikeusasiamiehen aiempien lausuntojen vastainen. Nämä kaikki ovat perusteita lain valmistelun keskeyttämisen puolesta. Suomeen ei pidä säätää lakia, joka sallisi poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen.

Perustuslain vastaisuus

Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän 6 § 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan uskonnon perusteella. Ei-lääketieteellinen ympärileikkaus alaikäisille lapsille, joiden mielipidettä ei kysytä, on tämän lainkohdan vastaista. Perustuslain 6 § 3 momentti on lasten kohdalla erikseen velvoittava. ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” Lapselle ei saa tämän lainkohdan mukaan tehdä uskonnolla perusteltuja haitallisia silpomisia. Perustuslain yksityiskohtaisissa perusteluissa lisäksi korostetaan lapsen oikeuksia viittaamalla YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen, jonka 24 artiklan mukaan lapsella on oikeus alaikäisyytensä edellyttämään suojeluun perheensä, yhteiskunnan ja valtion taholta ilman syrjintää. Valtion on siten suojeltava lasta hänen terveyttään uhkaavilta tarpeettomilta silpomisilta. Koska perustuslain mukaiset perusoikeudet koskevat myös lasta, hänellä on aikuisten tavoin oltava oikeus päättää, tehdäänkö hänelle tarpeeton ei-lääketieteellinen ympärileikkaus. Yhdenvertaisuuspykälän perusteluissa mainitaan erikseen, että lapsella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti aikuisten tavoin yksilönä. Perustelujen mukaan jokainen lapsi on yksilö, eikä häntä saa kohdella passiivisena toiminnan kohteena. Lapsella on oma henkilökohtainen alue, johon edes vanhemmat eivät omaan vapauteensa vedoten saa puuttua kohdellen lasta objektina.

Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Koska perusoikeudet koskevat aikuisten tavoin myös lapsia, heilläkään ei ole velvollisuutta osallistua omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Ei-lääketieteellistä ympärileikkausta perustellaan uskonnollisena perinteenä. Koska kyseessä on uskonnollisen rituaalin toimittaminen, lapsella ei ole velvollisuutta osallistua tällaiseen rituaaliin ilman omaa vapaata tahdonilmaisua. Lapsen oikeus suojeluun on sama riippumatta siitä, mikä on lapsen sukupuoli tai huoltajan uskonnollinen identiteetti.

Uskonnon ja omantunnon vapautta koskevan lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa erikseen todetaan, että uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten ei voida harjoittaa toimia, jotka loukkaavat ihmisarvoa tai muita perusoikeuksia (mm. suojelu, turvallisuus, henkilökohtainen koskemattomuus) tai ovat oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisia. Perusteluissa mainitaan, että uskonnon ja omantunnon vapaus ei siten voi esimerkiksi oikeuttaa missään olosuhteissa ihmisen silpomista, huolimatta tällaisen toimenpiteen mahdollisesta yhteydestä johonkin uskonnolliseen suuntaukseen. Esimerkkinä uskonnollisin perustein tehdystä silpomisesta perusteluissa mainitaan naisten ympärileikkaus. Kun myös poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on terveen elimen ja kudoksen silpomista, sitäkään ei saa tehdä eikä perustella uskonnollisilla perinteillä ja se on siten Suomen perustuslain vastaista. Lain perustelujen tämä kohta päättyy lapsen oikeuksien kannalta tyhjentävään virkkeeseen: ”Esimerkiksi lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, ei saa loukata muun henkilön uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten.” Puolustuskyvyttömän lapsen ei-lääketieteellisessä ympärileikkauksessa ei ole kyse lapsen uskonnon vapauden toteuttamisesta vaan nimenomaan muun henkilön uskonnon vapauden toteuttamisesta, joka lain perustelujen mukaan on kielletty.

Ihmisoikeussopimusten vastaisuus

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on selkeästi lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen (SopS: 60/1991). Suomi on ratifioinut sopimuksen, ja siten se on Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ihmisoikeussopimukset menevät muun lainsäädännön edelle, eivätkä muut lait tai viranomaisten toiminta voi olla ristiriidassa näiden sopimusten kanssa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 14 artiklan mukaan myös lapsella on ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus. Tätä vapautta voidaan kuitenkin rajoittaa 3 kohdan mukaan lailla, jos lapsen terveys on uhattuna. Tällä tarkoitetaan sitä, että muiden (esim. lapsen vanhempien) uskonnonvapauden toteuttamista voidaan rajoittaa, jos se uhkaa lapsen terveyttä (ympärileikkauksen uhka).

Sopimuksen 17 artiklassa Suomi on sopimuksen allekirjoitettuaan tunnustanut joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja taannut, että lapsi saa tietoa erityisesti sellaisista lähteistä, joiden toiminnalla tähdätään lapsen ruumiillisen terveyden edistämiseen. Sopimusvaltiona Suomi on sitoutunut kehittämään ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistolta. Jos Suomeen säädettäisiin ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset salliva laki, voi kysyä, onko valtio suojellut ympärileikkauksen uhan alla eläviä lapsia heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta, niin kuin sopimuksessa edellytetään. Saavatko lapset tietoa tarpeettoman ympärileikkauksen haitoista?

Sopimuksen 19 artiklan mukaan Suomi muiden sopimusvaltioiden mukana on luvannut ryhtyä kaikkiin lainsäädännöllisiin ja vastaaviin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä. Kun terveen kudoksen ja elimen silpomista ei tehdä lääketieteellisin perustein, kyseessä on vähintään pahoinpitely, jolta valtion pitäisi lasta suojella.

Ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kannalta valtiota velvoittavimmat ovat sopimuksen 24 artiklan kohdat 1 ja 3. Kohdan 1 mukaan sopimusvaltiot ovat allekirjoituksellaan tunnustaneet, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Kohdan 3 mukaan Suomen valtion pitäisi ryhtyä tämän epäinhimillisen tavan pois kitkemiseen. (suora lainaus sopimuksesta) ”Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja.” Sopimuksen lainattu kohta tarkoittaa juuri ympärileikkauksia ja vastaavia vahingollisia tapoja, joita perustellaan vain perinteellä ja uskonnolla. Työryhmän esitys ja mahdollinen lainsäädäntö vahvistaisivat tämän vahingollisen perinteen jatkumisen ollen siten ihmisoikeussopimuksen vastaista.

Kun sosiaali- ja terveysministeriössä ja työryhmässä on todettu, ettei ole todennäköistä, että tietyt uskontoryhmät luopuisivat lapsiin kohdistuvista esinahan silpomisperinteistä, onko ministeriö edes yrittänyt noudattaa sopimuksen 42 artiklaa, jonka mukaan ”sopimusvaltiot sitoutuvat saattamaan yleissopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti.” Onko suomalaisille muslimi- ja juutalaisyhteisöille tiedotettu lapsen oikeuksien sopimuksesta ja sen lasta turvaavista säännöksistä? Jos nämä yhteisöt saataisiin ymmärtämään ympärileikkauksen vahingollisuus ja ihmisoikeussopimusten vastaisuus, ne saattaisivat luopua haitallisesta perinteestään. Ennen minkäänlaisia lainsäädäntötoimia on välttämätöntä ryhtyä ihmisoikeussopimuksen vaatimiin toimiin.

Työryhmän esitys poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen sallimisesta on ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen vastainen. Professori Raimo Lahti, joka on vuonna 1999 ollut terveydenhuollon eettisen neuvottelukunta Etenen jäsen, kirjoittaa eriävässä mielipiteessään Etenen lausuntoon vuonna 1999, että ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (1997) vastaista. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen, mutta sitä ei ole ratifioitu. Euroopan neuvoston bioetiikan ohjausryhmän puheenjohtaja tohtori Elaine Gaddin mukaan sopimus velvoittaa allekirjoittajamaitakin moraalisesti. Sopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa todetaan, että suostumukseen kykenemättömän henkilön (eli lapsen) koskemattomuuteen voidaan puuttua vain, jos toimenpiteestä on hänelle välitöntä hyötyä. Koska ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta tarpeettomana toimena ei ole lapselle välitöntä hyötyä, ympärileikkaus on selkeästi tämän sopimuksen vastaista.

Monikulttuurisuuden laajeneva arvostus yhteiskunnassamme perustuu oletukseen, että ihmisellä on oikeuksia, joita hän hallitsee yksilönä eikä ryhmänsä jäsenenä ja jotka ovat hänen kulttuuritaustastaan riippumattomia. Avoimelle yhteiskunnalle ominainen suvaitsevaisuus on seuraus siitä, että kaikkien ihmisten oikeuksia kunnioitetaan yhdenvertaisesti. Suljetut yhteiskunnat sen sijaan ovat katsoneet, että ihmisellä on oikeuksia vain uskonnollisen, kulttuurisen tai poliittisen ryhmänsä jäsenenä ja että ihmisoikeusnormit eivät näin ollen olekaan kaikille yksilöille samat. Tämä käsitys on jyrkästi ristiriidassa oikeusvaltioiden ihmisoikeuskäsityksen kanssa. Suomessa on uuden perustuslain aikana siirrytty avoimen yhteiskunnan noudattamiin ihmisoikeus- ja suvaitsevaisuusperiaatteisiin. Työryhmän esitys on siten Suomessa hyväksyttyjen ihmisoikeuskäsitysten vastainen.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton vastaisuus

Vuonna 1999 Suomessa keskusteltiin poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), joka käsittelee periaatteelliselta kannalta terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, antoi 15.6.1999 lausunnon, jossa neuvottelukunnan enemmistö kannatti poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten tekemistä julkisessa terveydenhuollossa. Neuvottelukunnan mukaan Suomen olosuhteissa ei-lääketieteelliset poikien ympärileikkaukset voivat olla eettisesti hyväksyttäviä vain, jos ympärileikattavat ovat juutalaisten tai islamilaisten yhteisöjen jäseniä. Suomen perustuslaki kuitenkin nimenomaan kieltää ihmisen asettamisen eri asemaan uskonnon perusteella. ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella” (6 §). Siten Etene lausunnossaan suosii ihmisen asettamista eri asemaan uskonnon perusteella.

Eduskunnan oikeusasiamies on riippumaton viranomainen, joka valvoo laillisuutta julkisen vallan käytössä ja julkisten tehtävien hoitamisessa. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset, virkamiehet ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa sekä kunnioittavat perus- ja ihmisoikeuksia. Muun muassa Etenen lausuntoon liittyen eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 22.12.1999 lausunnon, jossa tuolloinen apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio otti täysin eri kannan kuin Etene omassa lausunnossaan. Apulaisoikeusasiamies yhtyi monelta osin Etenen mainittuun lausuntoon eriävän mielipiteen jättäneen oikeustieteen professori Raimo Lahden kantaan. Apulaisoikeusasiamiehen lausunnossa sanotaan seuraavaa:

Käsitykset poikkeavat siinä, onko uskonnonvapauden turvaamiseksi oikeudellisesti hyväksyttävää puuttua lapsen koskemattomuuteen silloin, kun tämä on niin pieni, ettei itse pysty antamaan suostumustaan toimenpiteelle. Eri asia, jos toimenpide suoritetaan siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy itse antamaan tietoon perustuvan suostumuksensa toimenpiteelle. Sitä ennen ympärileikkausta ei tulisi suorittaa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Terveydenhuollon tehtävänä on auttaa ihmisiä pysymään terveenä tai parantaa heitä sairauksista, ei aiheuttaa terveysongelmia tarpeettomilla, hyödyttömillä ja haitallisilla silpomisilla. Ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen toteuttamista on perusteltu uskonnoissa muun muassa sillä, että ihminen ei kuulu tiettyyn joukkoon, ellei hänelle tehdä ympärileikkausta. Poikien ympärileikkaus on tehty muun muassa siksi, että poikien feminiinisyyttä on haluttu vähentää leikkaamalla esinahka. Jos ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella on tällainen tavoite, sillä pyritään puuttumaan ihmisyyteen, ihmisen omimpaan luontoon. Sillä typistetään ihmisyyttä, sitä mitä lapsi on. Tyttöjen ympärileikkausta on perusteltu vastaavasti sillä, että tyttöjen maskuliinisuutta vähennetään poistamalla häneltä ulommat häpyhuulet ja häpykieli eli klitoris. Tämäkin on räikeää ihmisyyden typistystä. Kun ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta on herännyt keskustelu, ympärileikkausta puolustavat ovat sanoneet, että siitä on terveydellistä hyötyä leikattaville. Tällainen perustelu on asiaton, sillä leikkausta perustellaan nimenomaan uskonnon asettamilla vaatimuksilla. Sitä paitsi, tutkimukset kiistattomasti osoittavat, että mitkään terveydelliset perusteet eivät puolla ympärileikkausta. On lisäksi huomattava, että Etene haluaa rajata ympärileikkaukset vain muslimien ja juutalaisten piiriin. Tämäkin kanta lopulta paljastaa sen, että leikkauksen motiivi on uskonto, ei terveyden edistäminen. Uskonnollisilla perusteilla tehtävää ei-lääketieteellistä ympärileikkausta perustellaan myös siten, että jos poikaa ei leikata, hän jää yhteisön ulkopuolelle. Poika on täysin syytön siihen, jos uskonnolliset määräykset vaativat ympärileikkaamattomien hylkäämisen yhteisön ulkopuolelle. Sen sijaan tällainen hylkäämisellä uhkaaminen on julmaa käyttäytymistä viatonta lasta kohtaan. Uhkaus on verrattavissa myös kiristykseen.

Nykytilanteessa, jossa julkisella terveydenhuollolla on resurssipulan vuoksi vaikeuksia suoriutua varsinaisesta tehtävästään, on vastuutonta kuormittaa terveydenhuoltoa sellaisilla uusilla velvoitteilla, jotka ovat vailla lääketieteellisiä perusteita ja joiden täyttäminen heikentää mahdollisuuksia taata sairaille asianmukaista hoitoa kohtuullisessa ajassa.

Ei-lääketieteellistä ympärileikkausta perustellaan uskonnollisella perinteellä

Mihin yhteiskunta joutuu, jos se suostuu uskonnollisin perustein tehtäviin terveiden elimien ja kudosten silpomiseen? Yhteiskunta joutuu uskontojen armoille. Poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkauksta perustellaan uskonnollisella perinteellä. On huomattava, että myös tyttöjen sukuelinten silpomista perustellaan uskonnollisella ja kulttuuriella perinteellä. Siten on vaarana, että jos poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus sallitaan työryhmän esittämällä tavalla (kaiken lisäksi riippumatta siitä, tehtäisiinkö se uskonnollisilla tai kulttuurisilla perusteilla), kohta aloitetaan keskustelu tyttöjen sukuelinten ”ympärileikkauksen” sallimisesta.

Poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen ja tyttöjen sukuelinten silvonnan vertailua

Keskustelussa poikien ja tyttöjen sukuelinten ympärileikkauksista (oikeammin silpomisesta) poikien silpomista puolustaneet ovat sanoneet, että tyttöjen silpominen loukkaa jotenkin enemmän ihmisoikeuksia kuin poikien silpominen. Poikien ympärileikkausta puolustavat väittävät, että pojan sukuelimen silpominen ei aiheuttaisi yhtä vakavia seurauksia kuin tyttöjen sukuelinten silvonta. Joissakin maissa, erityisesti anglo-saksisissa maissa pienenkin viillon tekeminen tyttöjen ulkoisiin sukuelimiin on kielletty, mutta samaan aikaan samoissa maissa lakeja tulkitaan siten, että poikien sukuelimestä saadaan uskonnollisista syistä silpoa peräti 50 prosenttia pojan siittimen päätä suojaavasta esinahasta. Lainsäädännön ihmisten ja sukupuolten tasavertainen suojelufunktio on siten täysin ristiriidassa ihmisoikeussopimusten vaatimusten kanssa. Toisaalta tyttöjenkään silvonnan kieltävän lain valvonta ei vaikuta toimivan. Pelkästään Englannissa arvioidaan tehtävän vuodessa noin 3 000 tyttöjen sukuelinten silvontaa. Poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen salliminen antaisi väärän ja erittäin vahingollisen signaalin niille yhteisöille, joissa harjoitetaan myös tyttöjen sukuelinten silpomista.

Ihmisoikeussopimukset ja niiden periaatteisiin perustuvat lait eivät kuitenkaan hyväksy tällaista ihmisoikeuksien hierarkisointia eikä eri sukupuolten asettamista eri asemaan toisiinsa nähden. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus, tiede ja kulttuurijärjestö Unescon Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirjassa sanotaan seuraavasti: ”Ihmisoikeudet ovat kattavia. Ihmisoikeudet sitovat kaikkia kaikkialla ihonväriin, sukupuoleen, maahan, uskontoon, varallisuuteen tai mielipiteisiin katsomatta. Ne perustuvat universaalisiin arvoihin (ihmisen arvokkuus, vapaus, tasavertaisuus ja oikeus), jotka sekä edustavat ihmisyyden ihannetta että ovat periaatteita, joiden varaan miesten, naisten ja lasten elämä voidaan rakentaa.” ... ”Ihmisoikeudet ovat sekä yleisesti sitovia että jakamattomia. Ihmisoikeudet ovat kattava kokonaisuus. Yhtä osaa ei voi valita erikseen, eikä tätä tai tuota oikeuksien ryhmää voi suosia toisten kustannuksella vahingoittamatta itse ihmisoikeuksien käsitettä.” ... ”Kukaan ei voi päättää että tietyt ihmisoikeudet ovat toisia arvokkaampia. Ihmisoikeudet muodostavat kattavan ja johdonmukaisen kokonaisuuden, ja ne ovat arvojen ja periaatteiden yhdistelmä, jota jokaisen yksilön kaikkialla ja jokaisessa yhteiskunnassa tulee kunnioittaa.”

Ihmisoikeusperiaatteet eivät myöskään tunne ajatusta, että yhden ihmisen ihmisoikeudet voisivat mennä toisen ihmisen ihmisoikeuksien edelle. Jos on kyse alaikäisistä lapsista, heidän vanhempiensa ihmisoikeudet eivät mene heidän lastensa oikeuksien edelle. Eli, jos vanhempi väittää, että hänen uskonnonvapauttaan loukataan, jos hän ei saa silpoa tai silvotuttaa poikansa sukuelimiä, pojan fyysiseen koskemattomuuteen liittyvä ihmisoikeus on toimintaa määräävä tekijä, eli poikaa ei saa silpoa. Toisen ihmisen (lapsen vanhemman) oikeudet eivät siten voi ylittää toiminnan kohteen (lapsen) oikeuksia. Vanhemman ihmisoikeuksia ei siten voi toteuttaa lapsen oikeuksien kustannuksella loukkaamalla lapsen ihmisoikeuksia. Tämä periaate on jopa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia selkeämmin kirjattu Suomen perustuslakiin ja sen perusteluihin.

Poikien ja tyttöjen sukuelinten silpomisen samankaltaisuus

Keskustelussa poikien ja tyttöjen sukuelinten silpomisesta silpomista puolustaneet sanovat, että kyseessä on uskonnollinen ja kulttuurinen perinne. Jos ihmisen elin tai kudos on sairas tai vaatii muusta syystä lääketieteellisin perustein leikkausta, kyse on leikkauksesta. Jos leikkaukseen ei löydy lääketieteellistä perustetta, ei ole perustetta kutsua operaatiota leikkaukseksi vaan terveen elimen ja kudoksen silpomiseksi.

Seuraavassa vertaillaan poikien ja tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyviä seikkoja:

Sukuelinten silpomiseen liittyvät seikat
tytöt
pojat
Onko kyse terveen elimen ja kudoksen silpomisesta
on
on
Tehdäänkö silpominen alaikäiselle tämän tahtoa kysymättä
kyllä
kyllä
Onko silpomisesta haittaa
on
on
Onko silpominen peruuttamatonta
on
on
Voidaanko aiheutettua vahinkoa korjata
ei
ei
Aiheutuuko silpomisesta komplikaatioita
kyllä
kyllä
Aiheuttaako silpominen kärsimystä ja kipua
kyllä
kyllä
Onko silpomisesta hyötyä pojalle tai tytölle
ei
ei
Onko silpominen tarpeellista
ei
ei
Onko silpomisella yli 3000 vuoden perinteet
on
on
Perustellaanko silpomista keskustelussa islamin uskolla
kyllä
kyllä
Onko islamin Koraanissa perusteltu silpomista
ei
ei
Puolustaako Muhammed sunnassa silpomista
kyllä
kyllä

Edellä oleva poikien ja tyttöjen aseman vertailu on koottu useasta kirjallisesta lähteestä. Vertailun mukaan tyttöjen ja poikien silpomista voidaan perustellusti verrata toisiinsa, ja niissä on paljon samoja piirteitä. Vertailussa on esitetty 13 kysymystä, ja sekä poikien että tyttöjen silpomisen kohdalla vastaukset kaikkiin kysymyksiin ovat samat. Sen vuoksi, jos tyttöjen ympärileikkaus eli terveen kudoksen ja elimen silpominen on kiellettyä, myöskin poikien silpomisen pitää samoilla perusteilla olla kiellettyä.

Tutkijan vertailu poikien ja tyttöjen silpomisesta

Hollannin ihmisoikeusinstituutin (SIM, Utrecht) tutkija Jacqueline Smith on tehnyt tutkimuksen poikien ympärileikkauksesta ja sen suhteesta lapsen oikeuksien sopimukseen (Jacqueline Smith: Male Circumcision and the Rights of the Child, 1998). Jaqcueline Smith toteaa tutkimuksensa johtopäätöksissä seuraavaa (ss. 497-499): Sukupuolielinten ei-lääketieteellisessä silvonnassa sekä tytöiltä että pojilta poistetaan tervettä kudosta ja elintä lapsen tahtoa ja hyväksyntää kysymättä. Huomio on kiinnitettävä lapseen, joka pakotetaan kärsimään. Molemmat silpomiset ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa tarkoitettua haitallista perinteistä käytäntöä (artikla 24:3), jota vastaan sopimusvaltioiden pitää työskennellä. Siten silpominen on selkeästi ihmisoikeuksien rikkomista. Siten on tärkeätä puolustaa lapsen oikeuksia koskien kaikkia lapsia, poikia ja tyttöjä. Jos tuomitsemme vain tyttöjen silpomisen, syyllistymme toiseen ihmisoikeuden rikkomiseen, syrjintään (discrimination).

Smith tuo esille ajatuksen, että länsimaissa katsottaessa poikien silpomista sormien läpi on saatettu pelätä juutalaisvastaisuuden leimaa. Smith kuitenkin sanoo, että on päinvastoin rasistista hyväksyä se, että islamia tai juutalaisuutta tunnustaviin perheisiin syntyviä poikalapsia ei suojeltaisi tarpeettomalta silpomiselta. Myös näihin perheisiin syntyviä poikia on suojeltava, ja myös heille kuuluvat lapsen oikeudet. Lasten vanhemmat eivät voi uskontoonsa vedoten riistää lapsiltaan heille kuuluvia oikeuksia.

Smith sanoo, että haitallisista perinteisistä tavoista ei päästä eroon pelkästään moraalisella tuomitsemisella. Lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten lisäksi on otettava käyttöön tehokkaat toimeenpanomekanismit sekä haitallisia tapoja harjoittavien koulutus ja informointi tietoisuuden tason nostamiseksi. Nämä vaatimukset sisältyvät myös lapsen oikeuksien sopimukseen. Mutta kuinka moni länsimaakaan on tosissaan kouluttanut tai informoinut lastensa silvontaan syyllistyviä perheitä?

Lopuksi Smith toteaa, että niin kauan kuin lapsi on lapsi, hänelle ei pitäisi tehdä mitään haitallisia operaatioita, vaan antaa lapsen elää ja nauttia kaikista elämän iloista ja suojella häntä sellaisilta vaikutuksilta, joita hän ei ole pyytänyt. Kun lapsi on käytännössä täysi-ikäinen (consenting age), täysin informoitu kaikista mahdollisuuksista, hän voi itse päättää ja valita sen, mikä on hänelle omasta mielestään parasta.

Johtopäätökset

Sekä juutalaisissa että islamilaisissa yhteisöissä on yhä useammin alettu kyseenalaistaa poikien rituaalinen eli ei-lääketieteellinen ympärileikkaus. Jos Suomeen säädettäisiin ne salliva laki, tämän lapselle haitallisen tavan kitkeminen siirtyisi yhä kauemmas tulevaisuuteen. Siksi on päinvastoin lisättävä oikean ja asiallisen tiedon välittämistä näihin yhteisöihin. Työryhmässä on väärin perustein alistuttu sille ajatukselle, että tietyt yhteisöt eivät luovu poikien rituaalisesta ympärileikkauksesta. Kyllä ne luopuvat, kun yhteisöille tehdään selväksi, että rituaalinen ympärileikkaus on Suomen perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Alistuva asenne on myös rasistinen, sillä näiden ryhmien käyttäytymistä ennakoidaan edes yrittämättä kouluttaa ja informoida heitä. Vapaa-ajattelijat sen sijaan katsovat, että muslimit ja juutalaiset voivat omaksua tosiasioihin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan informaation. Ei muslimeja voi leimata ryhmänä tyhmiksi ja ymmärtämättömiksi.

Perusteita poikien ei-lääketieteelliselle, ei-vapaaehtoiselle, ei-tahdonvaltaiselle sukuelimen ympärileikkaukselle eli fyysistä koskemattomuutta loukkaavalle terveen elimen ja kudoksen silvonnalle ei ole. Sen sijaan edellä on esitetty pitävät perusteet sille, että alaikäisille pojille tehtävä ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on sekä Suomen perustuslain että Suomen hyväksymien ihmisoikeussopimusten vastainen. Perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastainen laki ei siten olisi hyväksyttävä.

Näillä perusteilla Vapaa-ajattelijain liitto ry esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ei valmistele työryhmän esittämää lakia poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta.

Kunnioittaen

Erkki Hartikainen
puheenjohtaja

Juha Kukkonen
pääsihteeri