Kannanottoja

Vastalause

Koska ehdotettu yhteiskunnan lakisääteinen tuki uskontokunnille ja erityisesti evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle suunnattu valtavan suuri tuki loukkaavat syvästi uskonnottomia ja jopa heidän perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksiaan, olisi ollut suotavaa, että valtiovarainministeriön työryhmä olisi jo työnsä aikana kuullut uskonnottomien etujärjestöjä. Valitettavasti näin ei ole menetelty.

Kanta seurakuntien yhteisövero-osuuden poistamiseen

Uskonnottomat kannattavat seurakuntien yhteisöveron jako-osuuden poistamista evankelis-luterilaiselta kirkolta. Työryhmä ehdottaa evankelisluterilaisen kirkon yhteisövero-osuuden korvaamista lakisääteisellä valtionavulla mutta ortodoksisen kirkon yhteisövero-osuuden säilyttämistä. Uskonnottomat kannattavat seurakuntien yhteisövero-osuuden poistamista myös ortodoksiselta kirkolta.

Kanta uskontokuntien valtionapuun

Uskonnottomien mielestä evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon yhteisöveron jako-osuus on lopetettava luomatta tilalle minkäänlaista uskontokuntien valtionapua. Yhteisö-veroa maksavat myös uskontojen vastustajat, mikä on kohtuutonta ja ihmisoikeuksia loukkaavaa. Työryhmän viittaus Euroopan ihmisoikeus -toimikunnan väärämieliseen päätökseen, jonka mukaan Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n on maksettava kirkollisveroa, on kaikkia uskonnottomia loukkaava.

Yhteiskunnallisesti tärkeät tehtävät kärsivät evankelis-luterilaisen kirkon tukemisesta yhteiskunnan varoin

Kun ihmisiä kuolee ja kärsii siitä syystä, että yhteiskunnalla ei ole riittävästi varoja kansalaistensa terveydenhoitoon, on kohtuutonta, että yhteiskunta tukee jopa 798 miljoonalla markalla eli 134 miljoonalla eurolla upporikasta evankelisluterilaista kirkkoa, jolla on muutenkin vaikeuksia keksiä, miten käyttää suuria tulojaan ja suunnatonta omaisuuttaan. Uusia tyhjyyttään kumisevia kirkkorakennuksia rakennetaan lisää, ja yhteiskunnalta ollaan koko ajan pyytämässä rahaa autiokirkkojenkin kunnostukseen. Muualla maailmassa tarpeettomat kirkot myydään ulkopuolisille, ja esimerkiksi Vapaa-ajattelijain maailmanliiton kokous on pidetty entisessä kirkossa Roomassa.

Evankelisluterilaisen kirkon hautausmaamonopoli loukkaa muiden ryhmien ihmisoikeuksia

Evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta on perusteltu mm. hautaustoimella, väestökirjanpidolla, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpidolla sekä joiltakin osin myös diakonia- ja muulla palvelutyöllä sekä lapsi- ja nuorisotyöllä. Tietääksemme ensimmäistä kertaa ministeriön nimittämä työryhmä myöntää, että yhteisöveron kirkon jako-osuudelle ei ole minkäänlaista säädösperustaa. Vero-osuutta vain "alettiin perustella" näillä tehtävillä. Vapaa-ajattelijain liitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kirkko ja valtio -komitean mietinnöstä käy ilmi, että yhteisöt velvoitettiin aikanaan maksamaan veroa kirkolle siksi, että niidenkin piti osallistua papiston palkkaukseen. Nykyisin tällainen perustelu ei ole mitenkään hyväksyttävissä.

Evankelisluterilaisen kirkon nykyinen ja ehdotettu monopoli hautaustoimen alalla loukkaa sekä vähemmistöuskontoja että uskonnottomia. Uskonnottomien mielestä Suomeen olisi asteittain luotava yhteiskunnan kuten esimerkiksi kuntayhtymien ylläpitämät, kaikille avoimet, tunnustuksettomat hautausmaat. Uskonnottomat aikovat tehostaa pohjoismaisen syrjivän valtiokirkkojärjestelmän tunnetuksi tekemistä suurissa sivistysmaissa, joissa kirkko on erotettu valtiosta ja koulu kirkosta.

Yhteiskunnan ylläpitämä hautausmaaverkosto ei maksaisi nykyistä enempää, sillä se voidaan luoda niillä rahoilla, jotka vapautuvat yhteiskunnan käyttöön, kun yhteisöjen kirkollisvero poistetaan. Vapaa-ajattelijat eivät vastusta sitä, että evankelisluterilaisen kirkon hautausmaita tuettaisiin jatkossa suhteessa siihen väestöosuuteen, joka niihin tulevaisuudessa haudataan. Paitsi evankelisluterilaisille ja vähemmistöuskontojen hautausmaille valtion tukea on annettava myös vapaa-ajattelijayhdistysten ja muiden uskonnottomien yhteisöjen hautausmaille, kunnallisille hautausmaille sekä hautausmaayrityksille.

Monet uskonnottomat eivät halua tulla haudatuiksi evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämille "tunnustuksettomille" hautausmaiden osille tai erillisille evankelisluterilaisen kirkon "tunnustuksettomille" hautausmaille. Tällainen käytäntö olisi paluuta niihin aikoihin, jolloin uskonnottomia haudattiin evankelisluterilaisen kirkon "vuohipukkihautausmaille" eli huonosti hoidettuihin osiin kirkon hautausmaita, jotka oli eräillä paikkakunnilla erotettu muusta hautaus-maasta piikkilangalla. Uskontoon sitoutunut yhteisö ei voi aidosti ylläpitää myös uskonnottomille tarkoitettua tunnustuksetonta hautausmaata.

Ilmainen hautaus ei maksaisi yhteiskunnalle mitään

Useimmat uskonnottomat haluavat tulla haudatuksi yhteiskunnan omistamaan ja ylläpitämään puolueettomaan hautausmaahan. Lisäksi useimmat uskonnottomat katsovat, että kun synnytys on ilmainen, myös hautauksen on oltava ilmainen. Evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteisöveron lopettamisella voidaan Suomessa kustantaa kaikille ilmainen hautaus riippumatta siitä, kenen hautausmaahan kukin haluaa tulla haudatuksi. Lisäksi uskonnottomat toivovat, että vainajan tuhkan sirottelua ei rajoitettaisi ministerityöryhmän ehdottamalla tavalla, vaan edellytykset polttohautauksen yleistymiselle säilyisivät ja paranisivat, jolloin hautausmaita tarvittaisiin nykyistä vähemmän ja niihin tarvittava maa säilyisi hyötykäytössä tai luonnontilassa. Opetusministeriön selvityksessä (vuonna 1996 tai 1997) tuhkan vapaasta sijoittamisesta ei havaittu mitään täyden tuhkan sijoittamisen vapauden aiheuttamia ongelmia. Ministeriön selvitys pitäisi pikaisesti julkistaa.

Kansalle on valehdeltu

Evankelisluterilaisen kirkon hautaustoimen nettokulut ovat olleet suurimmillaan 366 miljoonaa markkaa eli 61,5 miljoonaa euroa. Tämä on alle puolet siitä, mitä evankelisluterilaiselle kirkolle on suurimmillaan maksettu yhteisövero-osuutta. Tästä huolimatta ihmisiltä on peritty hautapaikoista maksuja, ja uskontokuntiin kuulumattomien maksut ovat olleet usein moninkertaiset seurakuntien jäsenten maksamiin hautapaikkamaksuihin verrattuna. Kansalle on valehdeltu, että hautausmaat muka pidetään yllä seurakuntalaisten maksamilla kirkollisveroilla, kun ne on todellisuudessa pidetty kokonaisuudessaan yllä valtion kustannuksella. Ja silti kirkkoon kuulumattomilta on monissa seurakunnissa peritty omakustannushinta tai voitollinen hinta hautapaikasta. Vapaa-ajattelijain liiton selvityspyynnön käsittely on kesken kilpailuneuvostossa.

Yhteiskunnalliset tehtävät yhteiskunnan hoitoon!

Seurakuntien väestörekisteritehtävät ovat asiallisesti ottaen loppuneet, kun väestörekisteri on siirretty kokonaisuudessaan yhteiskunnan hoitoon. Seurakunnan hoitavat eräitä väestörekisteritehtäviä jäsenten osalta, mutta nämä tehtävät voidaan ihmisten elämää mitenkään haittaamatta siirtää kokonaan yhteiskunnan tehtäviksi kuten on menetelty niissä maissa, joissa kirkko on täydellisesti erotettu valtiosta. Evankelisluterilainen kirkko yrittää haalia itselleen yhteiskunnallisia tehtäviä saadakseen yhteiskunnalta rahaa ja mainostaakseen itseään yhteiskunnallisella hyödyllisyydellä. Tällainen kehitys on taakse päin menemistä.

Vapaa-ajattelijain liitto haluaa huomauttaa, että mietinnössäkin myönnetään, että valtaosa kirkon väestökirjanpitotehtävistä ovat kirkolle vapaaehtoisia. Seurakunnat voivat vastaanottaa lapsen rekisteröinti-ilmoituksen, seurakunnat voivat suorittaa avioliiton estetutkinnan, seura-kunnat voivat antaa virkatodistuksia, mutta mitään näistä seurakuntien ei ole velvollisuus tehdä. Ainoa velvollisuus seurakunnilla on se, että niiden on annettava tietoja niin sanotuista vanhoista kirkonkirjoista. Tämäkin velvollisuus voidaan poistaa, kun tiedot siirretään muiden tietojen tapaan väestörekisterikeskuksen nykyaikaiseen tietojärjestelmään. Tämän yhden velvollisuuden hallinnointi ei maksa kirkolle 100 miljoonaa markkaa vuodessa. Kirkon kuluiksi on mietinnössä laskettu myös ne tehtävät, jotka ovat kirkolle vapaaehtoisia.

Mitä tehdä liioille ja tyhjille kirkoille?

Evankelisluterilaisella kirkolla on liikaa kirkkoja. Siitä huolimatta se koko ajan rakentaa uusia, entistä kalliimpia kirkkoja kaupunkien keskeisille paikoille. Useimmat kirkot kumisevat tyhjyyttään. Tontit kirkko saa uusille kirkoilleen usein halvalla, kun esimerkiksi pääkaupunki-seudun uskonnottomille kunnat eivät ole suostuneet myymään hautausmaan paikaksi yhtään maapalaa mistään hinnasta.

Kuten työryhmän muistiossakin todetaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ylläpidossa on kyse ensisijaisesti seurakuntien kannalta tarpeellisten tilojen yllä-pidosta. Poikkeuksen muodostavat autiokirkot. Muualla maailmassa käytöstä pois jääneet kirkot myydään pois tai puretaan. Vapaa-ajattelijain liitto haluaa huomauttaa, että nämä rakennukset ovat yksinomaan kirkon seurakuntien käytössä, ja ne yksin päättävät, kuka niitä käyttää ja mihin tarkoitukseen. Ei ole hyväksyttävää, että seurakunnille esitetään verovaroja näiden tilojen käyttöön, kun seurakunnat estävät esimerkiksi hautausmaakappeleiden käytön ja hautauspuheiden pidon haudalla kirkkoon kuulumattomilta. Vantaan seurakuntien tällaisesta menettelystä on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asian käsittely on kesken.

Evankelisluterilaisen kirkon tehtävä on huolehtia käytössä olevien kirkkojen taloudenhoidosta. Yhteiskunnan tuki koko ajan käytössä olevien kirkkojen kunnostamiseen on uskonnon tukemista ja loukkaa uskonnottomien oikeuksia.

Evankelisluterilaisten seurakuntien palvelutyö sekä lapsi- ja nuorisotyö

Kuten työryhmän muistiossa todetaan, evankelisluterilaisten "seurakuntien palvelu-, sekä lapsi- ja nuorisotyö on kristillisen sanoman levittämistä" eli oikeammin sanottuna kristillistä käännytystyötä. Sen kustantaminen yhteiskunnan varoilla loukkaa uskonnottomien oikeuksia.

Muiden uskonnollisten yhdyskuntien asema

Kuten muistiossa todetaan, muut uskontokunnat rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja oman toiminnan tuotoilla. Uskonnottomien mielestä tilanne pitäisi saada samaksi myös evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon osalta.

Valtion taloudellinen tuki uskonnollisille yhdyskunnille eräissä muissa maissa

Muistiossa on tarkasteltu pelkästään pohjoismaita, joissa on kaikissa uskonnottomien oikeuksia karkeasti loukkaava valtiokirkkojärjestelmä. Ensimmäisenä ja laajimmin on tarkasteltu Ruotsia, jossa asiat ovat tässä suhteessa kaikkein huonoimmin.

Mielestämme muistiossa olisi päinvastoin pitänyt tarkastella niitä maita, joissa asiat ovat omantunnonvapauden osalta hyvässä kunnossa eli maita, joissa yhteiskunta ei tue uskontoja.

Mielestämme erityisesti luterilaiset kirkot ovat niissä maissa, joissa ne ovat enemmistökirkkoina, onnistuneet saavuttaman uskonnottomien ihmisoikeuksia loukkaavan erityisaseman. Luterilaisten kirkkojen yhteistoiminta muita uskontoja ja uskonnottomia vastaan on mielestämme laajaa ja hyvin koordinoitua.

Nykytilan arviointia

Muistiossa on puolustettu yhteisöveroa evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisilla tehtävillä. Mielestämme yhteiskunnallisten tehtävien antaminen uskontokunnalle loukkaa jo sinänsä uskonnottomien ihmisoikeuksia. Evankelisluterilaisella kirkolla on yhteiskunnallisia tehtäviä lähinnä siitä syystä, että kirkon yhteiskunnallisten tehtävien luovuttaminen yhteiskunnan hoitoon heikentäisi kirkon jäseniinsä ja myös ulkopuolisiin kohdistamaa pakkovaltaa, joka ilmenee räikeimmin kirkon hautausmaamonopolissa.

Työryhmä vetoaa Euroopan ihmisoikeustoimikunnan väärämieliseen päätökseen, jonka mukaan uskonnottomien kustannusyhtiön on maksettava kirkollisveroa.

Työryhmän ehdotukset

Uskonnottomien mielestä evankelisluterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle ei tule antaa sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, jotka edellyttäisivät valtionapua.

Työryhmän väite, että uskonnollisilla yhdyskunnilla on lisäksi monia sellaisia toimintamuotoja, joita voidaan pitää yhteiskunnan kannalta tärkeinä ja hyödyllisinä, on uskonnottomien mielestä täysin vailla perää. Päinvastoin uskonnottomat pitävät monien uskonnollisten yhdyskuntien ja erityisesti kristittyjen toimintaa totuuden vastaisiin käsityksiin perustuvana ja haitallisena. Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenillä on oikeus olla tästä asiasta uskonnottomien kanssa eri mieltä, mutta valtiovarainministeriön työryhmällä ei ole oikeutta asettua tässä kiistassa uskontokuntien puolelle.

Työryhmän väite, että uskonnollisten yhdyskuntien varsinaisella hengellisellä toiminnalla voitaisiin yleisesti ottaen katsoa olevan yhteiskunnan kannalta myönteinen vaikutus, on myös uskonnottomien mielestä täysin perää vailla. Yleisesti ottaen uskonnollisten yhdyskuntien varsinaisella hengellisellä toiminnalla on mielestämme yhteiskunnan kannalta paljon haitta-vaikutuksia.

Työryhmä väittää, että uskonnollisten yhdyskuntien toiminnalla on keskeinen merkitys ihmisen arvopohjan muodostumisessa. Uskonnottomien mielestä useimmat uskonnolliset yhdys-kunnat ja erityisesti kristityt vastustavat monia tärkeitä yleisinhimillisiä arvoja ja vinouttavat koko yhteiskunnan arvopohjan muodostumista.

Uskonnottomia kaikkein pahimmin loukkaava on työryhmän väite, jonka mukaan perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen on tarpeen vain uskontokunnille.

Työryhmä asettuu vastustamaan erillisen tukijärjestelmän kehittämistä hautaustoimeen ja väestökirjanpitotehtäviin. Työryhmä perustelee kantaansa sillä, että tukijärjestelmä muka olisi hallinnollisesti raskas, mutta työryhmän tosiasiallisena vaikuttimena on antaa evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle paljon enemmän yhteiskunnan rahaa kuin esimerkiksi hautaustoimen ja eräiden väestökirjanpitotehtävien kustantaminen maksaisi. Lisäksi työryhmän tarkoituksena on tehdä muille uskontokunnille annettava apu evankelisluterilaisten viran-omaisten mielivallasta riippuvaa ja sulkea uskonnottomat lakisääteisen tukijärjestelmän ulko-puolelle.

Työryhmä väittää, että erilaisista hautausmuodoista ja hautausmaista johtuen tukijärjestelmää olisi vaikeaa saada toimivaksi. Uskonnottomat ovat toisaalla ehdottaneet, että yhteiskunta maksaisi kaikkien vainajien perikunnille tasasuuruisen hautausavustuksen. Tällainen järjestelmä toimisi aivan yksinkertaisesti ja halvalla. Jos perikunta tuhkaisi vainajan ja ripottelisi tuhkan esimerkiksi metsään tai vesistöön, hautaus olisi halpa, ja perikunnalle voisi jäädä avustuksesta hieman rahaa. Jos perikunta hautaisi vainajan kalliiseen evankelisluterilaisen hautausmaahan, se voisi joutua maksamaan osan kustannuksista itse.

Työryhmä ehdottaa, että evankelisluterilaisten seurakuntien yhteisövero-osuus korvattaisiin yhdellä valtionavulla. Valtionapu muille uskonnollisille yhdyskunnille sekä muille hautaus-maiden pitäjille toteutettaisiin harkinnanvaraisena valtionapuna. Työryhmän mielestä yhteis-kunnalliset tehtävät otettaisiin huomioon määriteltäessä evankelisluterilaisen kirkon valtion-avun mitoitusta suhteessa rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionapuun.

Uskonnottomien mielestä yhteisöveron muuttaminen valtionavuksi on parannus nykyiseen tilanteeseen. Sen sijaan uskonnottomat ovat eri mieltä evankelisluterilaisen kirkon valtion-avun perusteista, määrästä ja maksujärjestelmästä.

Ortodoksit ovat esimerkiksi uskonnottomiin verrattuna mitätön vähemmistö. Jos vähemmistöuskonnoille myönnetään valtionapua, ortodoksien valtionavun perusteiden pitää olla samat kuin muilla vähemmistöuskonnoilla.

Evankelis-luterilaisen kirkon valtionapu

Työryhmä on halunnut erityisen vahvat takeet siitä, että yhteiskunnan varojen holtiton syytäminen upporikkaalle evankelisluterilaiselle kirkolle jatkuisi. Tästä syystä työryhmä ehdottaa, että evankelisluterilaisen kirkon valtionavusta säädettäisiin erityinen laki ja että valtionapu sidottaisiin indeksiin. Kun esimerkiksi lapsiperheiden tuki ei ole sidottu indeksiin vaan vaihtelee eduskunnan kulloisestakin tahdosta riippuen, työryhmän huoli evankelisluterilaisen kirkon valtionavusta on mielestämme kohtuuton.

Valtionapu rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ja hautausmaiden ylläpitäjille

Työryhmä ehdottaa rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toiminnan tukemiseksi harkinnanvaraista valtionavustusta. Työryhmä katsoo, että valtionavustuksen jakamisessa lähtö-kohtana tulisi olla yhdyskuntien väestötietojärjestelmästä ilmenevä jäsenmäärä. Lisäksi työ-ryhmä katsoo, että jäsenmääräperusteesta tulisi voida poiketa silloin, kun yhdyskunnalla on sen jäsenmäärään nähden vain hyvin vähän tai ei lainkaan uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen liittyvää toimintaa. Kaikkein pienimmille uskonnollisille yhdyskunnille työryhmä ei antaisi ollenkaan valtionapua.

Tällainen järjestelmä johtaisi mielivaltaan. Työryhmä on hyvin kierolla tavalla onnistunut muotoilemaan evankelisluterilaisen kirkon eniten vastustamien uskontokuntien valtionavun pienentämisen tai kieltämisen. Uskonnottomien mielestä mielivallasta voidaan välttyä vain lopettamalla yhteiskunnan tuki valtiokirkoille ja pidättymällä yhteiskunnan tuesta muille uskontokunnille.

Työryhmä korostaa, että vain evankelisluterilaisella kirkolla on lakisääteinen velvollisuus pitää yllä hautausmaita. Uskonnottomat toivovat, että tämä velvollisuus siirretään mahdollisimman pikaisesti yhteiskunnalle. Työryhmän näkemys, jonka mukaan kuntien ylläpitämiä hautausmaita ei ole tarpeen erikseen tukea, kun otetaan huomioon kuntien yleinen valtionapu-järjestelmä, on tahallisesti väärämielinen ja näkemyksen tarkoituksena on estää kunnallisten hautausmaiden perustaminen. Kuntien valtionapujärjestelmässä ei ole ollenkaan huomioitu, että kunnat saattavat pitää yllä hautausmaita. Kunnat eivät siis saa ollenkaan rahaa hautaus-maiden ylläpitämiseen. Työryhmän mielestä tämä ei ole tarpeenkaan.

Valtionavun lähtötason mitoitus

Työryhmä ehdottaa evankelisluterilaisen kirkon valtioavun lähtötasoksi nykyistä keskimääräistä yhteisöveron tuottoa tai hieman sitä suurempaa valtionapua eli 75-90 miljoonaa euroa. Tässä kohden työryhmä puhuu euroista, muualla markoissa. Markoissa aloitustaso olisi 450-535 miljoonaa markkaa.

Uskonnottomien mielestä yhteisöveron jakaminen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle pitää lopettaa luomatta minkäänlaista korvaavaa valtionapujärjestelmää. Evankelis-luterilaiselle kirkolle ehdotetulla valtionavulla yhteiskunta voisi kustantaa kaikille kansalaisille ilmaisen hautauksen ja hoitaa evankelisluterilaisen kirkon nykyisen suorittamat väestörekisteritehtävät itse. Rahaa jäisi vielä kuntayhtymien omistamien hautausmaiden perustamiseen ja ylläpitämiseen.

Muiden uskonnollisten yhteisöjen harkinnanvarainen valtionapu

Muiden uskonnollisten yhdyskuntien valtionavuksi työryhmä ehdottaa eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän harkinnanvaraista eli uskonnottomien mielestä mielivaltaista jakamista. Uskonnottomien mielestä uskontokuntien valtionapua ei pitäisi perustaa, eihän työ-ryhmä ole ehdottanut uskonnottomien valtionapuakaan. Työryhmä ei ole ehdottanut lakisää-teistä valtionapua edes uskonnottomien oikeusturvajärjestöille kuten Vapaa-ajattelijain liitolle.

Uskonnottomien jättäminen ehdotetun lakisääteisen valtionapujärjestelmän ulkopuolelle

Uskonnottomien mielestä jo ehdotus siitä, että uskontokunnille annettaisiin lakisääteistä valtionapua ja uskonnottomien vastaaville järjestöille ei, on ihmisoikeusloukkaus. Norjassa uskonnottomien järjestöille maksetaan kirkollisveron suuruista avustusta, koska kirkkoa ei ole erotettu valtiosta. Tiettävästi Norjassa ollaan suunnittelemassa sellaista kirkon ja valtion erottamista, että kirkollisveroa perittäisiin vain evankelis-luterilaisen kirkon jäseniltä ja uskonnottomien järjestöt jätettäisiin järjestelmän ulkopuolelle. Käytännössä tämä kutistaisi asukasta kohti maailman suurimman humanistijärjestön saman kokoiseksi, kuin pieni ja vaikutusvallaton Ruotsin vastaava järjestö. Luterilaiset kirkot ovat yhtenäistämässä "luterilaisten" maiden lainsäädäntöä evankelis-luterilaisille kirkoille mahdollisimman edullisiksi.

Ehdotuksen vaikutukset

Työryhmä on ilahtuneena todennut, että sen ehdotukset vakauttaisivat evankelisluterilaisen kirkon taloudenhoitoa, kun vuodesta toiseen suuresti vaihteleva yhteisövero-osuus korvattaisiin reaaliarvoltaan samansuuruisena säilyvällä valtionavulla. Työryhmän mukaan ehdotetun valtionavun keskitetty jako merkitsisi tulonsiirtoa erityisesti pääkaupunkiseudun seurakunnilta muille seurakunnille. Uskonnottomien mielestä työryhmän olisi pitänyt jättää tällaiset asiat uskontokuntien itsensä ratkaistavaksi.

Lainsäädännön muutostarpeet

Työryhmä on pohtinut myös muutostarpeita evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon taloutta koskevaan muuhun lainsäädäntöön. Uskonnottomien mielestä eduskunnan tehtävä ei ole säätää lakeja kahden valtiokirkon asioista. Tällaiset lait pitää mielestämme kumota ja jättää uskontokuntien talouden ja muidenkin asioiden hoito uskontokuntien itsensä ratkaistaviksi.

Kunnioittavasti

Vapaa-ajattelijain liitto ry


Erkki Hartikainen
Puheenjohtaja


Juha Kukkonen
Pääsihteeri