Verotuksen rakenteiden uudistaminen ja työllistämisen esteet

Herra Tasavallan Presidentti,

Piditte 9.12.1997 tärkeän ja rakenteita ravistelevan puheen Keskuskauppakamarin tilaisuudessa. Puheessanne ehdotitte, että yhteiskunnan eri tahot etsisivät keinoja verotuksen rakenteiden uudistamiseksi ja työllistymisen esteiden poistamiseksi. Vapaa-ajattelijain liitto uskontokuntiin kuulumattomien ja uskonnottomien edustajana ottaa mielihyvin ehdotuksenne vastaan vaativana haasteena.

Vapaa-ajattelijain liitto tekee ehdotuksen Suomen pääomaverotuksen yhdenmukaistamiseksi muun Euroopan Unionin maiden kanssa. Ehdotamme, herra Tasavallan Presidentti, että yhteisöjen kirkollisvero poistetaan. Yhteisöt eivät muissa EU-maissa eivätkä juuri missään muuallakaan maailmassa maksa veroa kirkolle. Vapaa-ajattelijoiden lisäksi yhteisöjen kirkollisveron poistamista on esittänyt muun muassa nykyisen Suomen Yrittäjät ry:n edeltäjä Suomen Yrittäjäin Keskusliitto (SYKL) vuonna 1991. Vapaa-ajattelijat ovat esittäneet uudistusta vuosikymmenet. Yhä useampi näkee yhteisöjen kirkollisveron perusteettomana, ja yhä harvempi puolustaa sitä.

Esko Ahon hallitus esittikin yhteisöveron poistamista keväällä 1993, ja nykyisen Paavo Lipposen hallituksen aikana asiaa on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Emme tiedä, missä vaiheessa yhteisöveron poistamisasia on, mutta haluamme kiirehtiä tällä kirjeellämme ehdotusta, joka uudistaisi verotuksen rakenteita ja poistaisi esteitä työllistymiseltä.

Kuluvana vuonna yhteisöjen kirkollisveron tuotto evankelisluterilaiselle kirkolle saattaa Kuntaliiton ennusteiden mukaan olla jopa 800 miljoonaa markkaa. Summa on niin suuri, että järkevällä käytöllä sillä on huomattava vaikutus työllistymiseen. Se ei yksin ratkaise työllisyysongelmaa mutta on siinä tärkeänä osana. Esitämme kolme vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1. Yhteisöveroa voitaisiin uudistaa siten, että veroprosenttia alennettaisiin nykyisestä 28 prosentista kirkon osuudella eli noin yhdellä prosentilla. Yrittäjät toivovat, että heidän verotaakkaansa pienennettäisiin. Kansantalous menestyy vain silloin, kun talouteen tehdään uusia investointeja. Yrittäjien verotaakan pienentyessä yrittäjien mahdollisuudet investoida paranevat. Investoinnit parantavat työllisyyttä. Markkinatalouden tunnettujen lakien mukaan talouden toimivuudelle ja hyvinvoinnin kasvulle on paljon merkitystä sillä, miten yhteiskunnan voimavarat käytetään. On tunnettua, että eri sijoitusvaihtoehdot tuottavat eri tavalla hyötyä yhteiskunnalle. Erityisesti nykyisen kaltaisessa suuressa työttömyydessä on yhteiskunnan niukat voimavarat käytettävä mahdollisimman järkevästi ja koko yhteiskuntaa hyödyttävästi. Yksityisen, markkinoilla toimivan sektorin investointeihin käytetty markka tuottaa paremmin kuin suljettuun julkiseen sektoriin käytetty markka. Siksi esityksemme parantaisi Suomen kansantalouden toimintaa ja lisäisi hyvinvointia.

Sivusitte puheessanne hyvinvointivaltiota, joka joskus saattaa passivoida jäseniään. Siksi julkinen sektori ei saisi paisua liikaa. Talousasiantuntijat ovat arvostelleet kirkkoa tuottamattomista investoinneista. On arvosteltu muun muassa sitä, että kirkko on investoinut erittäin paljon tuottamattomiin ja vähän käytettyihin rakennuksiin. Suuret tilat ovat vähässä ja uutta tuottamattomassa käytössä (esim. Taloussanomat 26.11.1997). Vaikka Suomen bruttokansantuote on syvimmän laman jälkeen palannut lamaa edeltäneelle korkealle tasolle, maassa on hyvin korkea työttömyys, ja kuntien sosiaalipalveluja on jouduttu karsimaan. Jos lainsäätäjät eivät haluaisi uudistaa yhteisöverotusta yrittäjien säästöksi pienentämällä veroprosenttia, veron käyttöä voitaisiin muuttaa kahdella tavalla:

Vaihtoehto 2. Jos kirkon osuus yhteisöverosta siirrettäisiin valtiolle, valtio voisi "korvamerkitä" veron ja käyttää tämän noin 800 miljoonaa markkaa yritysten työllistävien investointien tukemiseen.

Vaihtoehto 3. Jos kirkon osuus yhteisöverosta siirrettäisiin kunnille, vero voitaisiin käyttää kuntien laman aikana karsittujen sosiaalipalvelujen parantamiseksi.

Herra Tasavallan Presidentti, Vapaa-ajattelijain liitto on yhteisöveron uudistamiseksi esittänyt kolme erilaista vaihtoehtoa. Haluamme vastata vaativaan haasteeseenne ja toimia aktiivisesti ja yrittää edesauttaa suomalaisten hyvinvointia.

Rohkenemme olettaa, että Vapaa-ajattelijain liitto on reagoinut Keskuskauppakamarin tilaisuudessa tekemäänne ehdotukseen ensimmäisten joukossa, ellemme ensimmäisenä. Toivomme, että nopea toimintamme rohkaisee teitä, herra Tasavallan Presidentti viemään ehdotustamme eteenpäin asianmukaisiin valmisteluelimiin. Haluaisimme mielellämme kuulla myös teidän mielipiteenne tekemäämme uudistusehdotukseen.

Kunnioittaen ,

Juha Kukkonen

puheenjohtaja, Vapaa-ajattelijain liitto ry