Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton aloite uskonnollisen täysi-ikäisyyden laskemiseksi 15 vuoteen
Opetusministeriölle
2.5.2007
Aloite uskonnollisen itsemääräämisoikeuden sallimiseksi 15-vuotiaille
Voimassa olevan uskonnonvapauslain mukaan vasta 18 vuotta täyttänyt
saa vapaasti päättää jäsenyydestään
uskontokunnissa. Vapaa-ajattelijain liitto ry ja Humanistiliitto ry
esittävät ikärajan laskettavaksi 15 vuoteen.
Perus- ja ihmisoikeudet tukevat ikärajan laskua
Suomen vuonna 1991 ratifioima Yhdistyneiden Kansakuntien
yleissopimus lapsen oikeuksista takaa 14. artiklassa uskonnonvapauden
alaikäisille.
Artiklan 3. kohdan mukaan "Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan
tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista
säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden,
järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten
perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi." 15-vuotiaan vapaa
uskonnollisen aseman päätösvalta ei haittaisi yleistä turvallisuutta,
järjestystä tai muita mainittuja rajoitusperusteita.
Perustuslain 11 § mukaan jokaisella on oikeus kuulua tai olla
kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Perustuslain 6 § 3. momentti
määrää selkeästi "Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja
heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään
vastaavasti." Perusoikeuksia edeltävä hallituksen esitys (HE 309/1993)
toteaa, että perusoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti myös
alaikäisille.
Tilastot osoittavat tarpeen
Tampereen vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän eroakirkosta.fi
-palvelun kautta voi erota evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta
kirkosta. Tilasto tammi-huhtikuulta 2007 osoittaa, että 19-25
-vuotiaiden osuus eronneista on melko tasainen. 18-vuotiaita sen
sijaan on lähes kaksi kertaa 19-vuotiaiden osuus.
18-vuotiaiden ryhmän sisällä puolestaan selvästi suurin ryhmä on
kuukauden kuluessa täysi-ikäisyyden saavuttamisesta eronneet. Heidän
osuutensa on 38 % kaikista 18-vuotiaana eroavista; absoluuttisena
lukuna tämä on 312 eronnutta juuri täysi-ikäisyyden saavuttanutta
tammi-huhtikuussa. Merkittävä määrä nuoria eroaa siis heti, kun se on
mahdollista.
On ilmeistä, että ainakin osa eroajista olisi halunnut erota jo
aikaisemmin. Saman vahvistavat myös eroakirkosta.fi:n saamat
palautteet.
Eroakirkosta.fi -palvelun osuus kaikista eronneista on noin
80 %. On todennäköistä, että nuoremmat eroajat käyttävät verkkopalvelua
muita useammin. Ero ei kuitenkaan ole merkittävä 18-30 -vuotiaiden
välillä, saati 18-vuotiaiden ryhmän sisällä. Tilastoaineisto kuvaa
siis varsin hyvin 18-vuotiaiden osuutta kaikista eronneista.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin liittyneiden tarkoista ikäjakaumista
lausunnon antajilla ei valitettavasti ole tietoa.
Kirkollisvero vastoin tahtoa on väärin
Perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on suojattu. Alaikäisten
osalta tätä täydentää mm. laki holhoustoimesta, jonka mukaan
vajaavaltainenkin saa päättää omalla työllään ansaitsemastaan
omaisuudesta. Kirkollisveroa, kuten muitakin veroja, peritään myös
alle 18-vuotiailta mikäli näillä on verotettavaa tuloa. Tämä rikkoo
omaisuuden suojaa, mikäli verotettava on kirkon jäsen vastoin
tahtoaan.
Uskonnollisen täysi-ikäisyyden lasku ei poistaisi ongelmaa täysin,
mutta lieventäisi sitä merkittävästi. 17-vuotiaiden kesätöistä tuloa
kertyy verotettavaksi saakka paljon useammin kuin
14-vuotiailla. Nykyään vielä 18-vuotiaatkin maksavat kirkollisveroa
vasten tahtoaan, koska kesken vuotta kirkosta eronneilla vero lakkaa
vasta vuoden vaihtuessa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 maksoivat 0-16 -vuotiaat
kirkollisveroa yhteensä 166 tuhatta euroa ja 17-19 -vuotiaat 2,5
miljoonaa euroa; veroa maksaneiden lukumäärä ei selviä julkisista
tilastoista. Summat osoittavat joka tapauksessa, että veroa maksavia
täytyy olla varsin suuri määrä.
Nykyiset ikärajat ovat sekavia
Nykyisen uskonnonvapauslain ikärajat, 12 ja 15 vuotta, ovat
tavattoman sekavat. 12-14 -vuotiaan uskonnollista asemaa voivat
huoltajat muuttaa vain tämän omalla suostumuksella; 15-17 -vuotias voi
muuttaa uskonnollista asemaansa vain huoltajien
suostumuksella. Käytännössä mitään eroa ei siis ole: 12-17 -vuotiaan
uskonnollisen aseman muutos edellyttää huoltajien ja lapsen tai nuoren
yhteistä päätöstä. Sekava laki ei ole kenenkään etu.
15 vuotta on lainsäädännössä jo nykyään monen vastuun ja vapauden
raja, mm. rikosoikeudellinen vastuu alkaa tällöin. Siksi 15 vuotta
olisi luonteva ikäraja.
Mm. oikeusasiamies on kannattanut 15 vuoden ikärajaa
Nykyiset ikärajat ovat peräisin uskonnonvapauslain
kokonaisuudistuksesta, joka tehtiin vuosina 1998-2003.
Uudistuksen aikana apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi
lausunnossaan (dnro 1164/5/01, 21.6.2001) mm. "Ongelmallisena pidän
sen sijaan lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentissa ehdotettua 15 vuotta
täyttäneen alaikäisen päätösvallan rajoittamista siten, että
alaikäinen voisi 15 vuotta täytettyään liittyä uskonnolliseen
yhdyskuntaan ja erota siitä ainoastaan huoltajan suostumuksella.
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan lähtökohtana on
lapsen oikeus uskonnonvapauteen sekä vanhempien oikeus ohjata lasta
tämän oikeuden käyttämisessä lapsen kehitystason edellyttämällä
tavalla. Tämä puoltaisi lähtökohtaisesti ratkaisua, jonka mukaan 15
vuotta täyttäneellä voisi olla itsenäinen, huoltajista riippumaton
oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä."
Kirkollisvaalien ikärajakin voi laskea
Kirkollisten vaalien äänestysikäraja saattaa laskea nykyisestä 18
vuodesta. Ellei uskonnollisen täysi-ikäisyyden rajaa lasketa,
päädytään täysin absurdiin tilanteeseen: kirkon jäsen saa äänestää,
mutta ei saa omalla päätöksellään erota kirkosta.
Vapaa-ajattelijain liitto ry
Robert Brotherus
Puheenjohtaja
Jori Mäntysalo
Pääsihteeri
Humanistiliitto ry
Pekka Elo
Puheenjohtaja
Eeva Blumenthal
Pääsihteeri
Aloitteen tilanne
22.8.2007 mennessä Opetusministeriö ei ole vastannut kirjeeseen.
|
