Arvokasvatus moniarvoisessa maailmassa

Helsingin kaupungin opetusvirasto järjestää Helsingin kaupungin koulujen opettajille koulutusohjelman "Arvokasvatus moniarvoisessa maailmassa" 18.3.1998-25.3.1999. Helsingin Vapaa-ajattelijat pitää myönteisenä, että opettajille annetaan koulutusta myös moniarvoisuudesta. Huolta aiheuttaa kuitenkin se, onko itse annettava koulutus moniarvoista ja sopiiko annettava koulutus samanarvoisesti kaikkien oppiaineiden opettajille.

Arvokasvatus on erityisen tärkeää peruskoulun ja lukion katsomusaineiden opettajille. Näitä aineita ovat uskonto ja elämänkatsomustieto.

Helsingin Vapaa-ajattelijat on uskontokuntiin kuulumattomien ja uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö. Vapaa-ajattelijat ovat aina kannattaneet moniarvoisuuden hyväksyvää yhteiskuntaa. Suomessa on monesti sanottu, että Suomi on moniarvoistunut vasta viime vuosina maahanmuuton seurauksena. Vapaa-ajattelijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että Suomi on moniarvoistunut jo paljon ennen tätä. Ensimmäisiä merkkejä moniarvoisuudesta oli jo viime vuosisadan lopulla, kun yksittäiset vapaa-ajattelijat ja uskonnoista riippumattomat ajattelijat vaativat Suomeen uskonnonvapautta. Suomessa oli vuoteen 1923 saakka pakko kuulua kirkkoon (pääasiassa ev.lut. kirkkoon), eikä suomalainen saanut vapaasti valita, mihin uskontokuntaan kuulua tai kuuluako mihinkään.

Uskonnonvapauslaki vasta antoi vapauden päättää, kuuluuko suomalainen uskontokuntaan vai eikö kuulu. Katsomuksellinen moniarvoisuus sallittiin siten Suomessa varsin myöhään. Tähän myöhästymiseen vaikutti eniten valtion ja valtiokirkon suhtautuminen.

Nyt kun Suomessa voidaan katsoa olevan myös katsomuksellinen moniarvoisuus, on erittäin tärkeää, että opettajille, jotka antavat koulutusta kasvavalle polvelle, annetaan mahdollisimman moniarvoista ja ennen kaikkea moniarvoisuuden monipuolisesti ymmärtävää arvokasvatusta. Mainitussa koulutusohjelmassa vetäjänä toimii evankelisluterilaisen kirkon entisen seurakuntaopiston, nykyisen Diakonia-ammattikorkeakoulun Uskonnonpedagogisen instituutin johtaja Tapio Ahokallio. Kirkon koulutuslaitoksen edustajan vetämä koulutus sopinee hyvin uskonnonopettajille, mutta onko sopivaa, että kaikkien arvokasvatuksen vetäjä on sama uskonnollisen koulutuslaitoksen edustaja. On muistettava, että uskonnon opetus on Suomen kouluissa tunnustuksellista. Onko sopivaa tai tasapuolista, että myös elämänkatsomustiedon opettajien arvokasvatusta vetää uskonnollisen instituutin johtaja? Elämänkatsomustieto on lain mukaan tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille.

Uskontokuntiin kuulumattomille nuorille (lähinnä ET:tä koulussa lukeneille) aikuistumisleirejä järjestävä Prometheus-leirin tuki ry:n tekemän selvityksen mukaan elämänkatsomustietoa opiskelevien oppilaiden vanhemmat toivovat, että oppiainetta ei opeta uskonnon opettaja. Tämä lienee usein mahdollista Helsingissä. Vanhempien toive on ymmärrettävissä niin, että he haluavat varmistua siitä, että ET on selkeä vaihtoehto uskonnolle, ja että myös opettaja on sisäistänyt sen. Mikä merkitys on sillä, kun myös elämänkatsomustiedon opettajien täydennyskoulutusta arvokasvatuksesta antaa uskonnollisen instituutin johtaja?

Helsingin Vapaa-ajattelijat haluaa varmistua, että Helsingin kaupungin järjestämä opettajien arvokasvatuskoulutus on moniarvoista ja nimenomaan moniarvoisuuden monipuolisesti ymmärtävää. Vapaa-ajattelijoihin ei ole oltu yhteydessä koulutusta suunniteltaessa, mutta toivomme keskustelua asiasta.

Terveisin

Juha Kukkonen
puheenjohtaja, Helsingin vapaa-ajattelijat