![\"\"](\"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/Hautausmaan-kyltti.jpg\")
<\/p>\nKotkan ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n kirkosta eronneiden yhdistys perustettiin 4.10.1929. Kaikkien j\u00e4senten mieliss\u00e4 oli heti oman hautausmaan hankkiminen, ja ajatus olikin yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 yhdistyksen perustamisen syist\u00e4! Seurakuntien toiminta ja erityisesti silloisen kirkkoherran toimet osoittautuivat eritt\u00e4in syrjiviksi, hankaliksi ja kalliiksikin. Uskonnottomat eiv\u00e4t saaneet asiaankuuluvaa kunnioitusta.<\/p>\n
Kirkon tapa toimia oli erikoista mm. hinta saattoi olla viisinkertainen ja hautapaikka osoitettiin \u201dsiunatun alueen\u201d ulkopuolelta.\u00a0Hautaukset hoidettiin siihen aikaan t\u00e4ysin kirkkoherran mielivallan mukaisesti. Kirkkoherra Hohenthal oli eritt\u00e4in luokkatietoinen, mit\u00e4 osoittaa esim. se, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 k\u00f6yhimpien seurakuntalaisten hautauksissa kuin ainoastaan satunnaisesti.\u00a0 K\u00f6yh\u00e4inhoitolaiset kuolivat saamatta h\u00e4nelt\u00e4 edes siunausta.<\/p>\n
Tilanne k\u00e4rjistyi vuonna 1924 kun tapahtui Tiutisen suuri laivaonnettomuus ja uhrit haudattiin seurakunnan yhteishautaan.\u00a0 Kirkkoherra Hohenthal vaati silloin, ett\u00e4 kaksi onnettomuuden uhreista, jotka eiv\u00e4t kuuluneet kirkkoon olisi pit\u00e4nyt haudata erikseen \u201dpakanoiden alueelle\u201d ja viel\u00e4p\u00e4 omaisten kustannuksella, kun kirkkoon kuuluvat haudattaisiin kunnan kustannuksella.<\/p>\n
Kotkan ja Kymin Vapaa-ajattelijoiden vuosikokouksessa 14. helmikuuta 1930 yhdistys p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Kymin Parikalta seurakunnan hautausmaan vierest\u00e4 ostetaan n. 8 000 neli\u00f6n suuruinen maa-alue. Sen oli halukas myym\u00e4\u00e4n maaviljelij\u00e4 Pohju hintaan 6 markkaa ja 20 penni\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 maa-alue sijaitsi silloin noin 10 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 silloisen Kotkan kaupungin keskustasta Kymin kunnan puolella. Nyky\u00e4\u00e4n Parikan alue kuuluu Kotkan kaupunkiin.<\/p>\n
Vastaperustetulla yhdistyksell\u00e4 ei ollut lainkaan k\u00e4teisvaroja.\u00a0 Yhdistyksen puheenjohtaja lahjoitti omistaan 500 markkaa, jotta alue voitiin erottaa maanmittarin toimesta. Virallinen lupa yksityisen hautausmaan perustamiseksi saatiin useammankin yrityksen j\u00e4lkeen opetusministerilt\u00e4.\u00a0Lupa on allekirjoitettu 24. marraskuuta 1930. Alkuvaiheessa yhdistys sai korvaamatonta apua mm. V\u00e4in\u00f6 Meltilt\u00e4, joka toimi silloin ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen puheenjohtajana ja historiankirjoittajanakin.<\/p>\n
Lopullinen kauppakirja maa-alueesta on allekirjoitettu 13. joulukuuta 1930. Kauppahinta oli 43 500 markkaa.\u00a0 Hankintaa pidettiin yleisesti uskaliaanakin, sill\u00e4 yhdistyksell\u00e4h\u00e4n ei ollut varoja lainkaan. Yksityisten takausten turvin hankittiin kuitenkin laina Kymenlaakson Ty\u00f6v\u00e4en S\u00e4\u00e4st\u00f6pankilta. Lainan takaisinmaksuun meni hieman yli kymmenen vuotta. Rahaa hankittiin paitsi j\u00e4senmaksuin, erilaisten iltamien ja tilaisuuksien avulla. Yhdistyksen puuhamiehet olivat todella kekseli\u00e4it\u00e4 rahainhankinnassa; monenlaista henkist\u00e4 toimintaa j\u00e4rjestettiin! Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1931 aloitettiin yhteystuumin alueen voimaper\u00e4inen raivaaminen tavoitteena aloittaa hautaukset heti. Kaikki ty\u00f6 tehtiin talkooty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen hautaus tehtiin joko 4. tai 10. toukokuuta 1931. Tilaisuus toimi\u00a0 my\u00f6s hautausmaan vihki\u00e4istilaisuutena. Vainaja oli yhdistyksen perustajaj\u00e4sen, j\u00e4senmaksujen kantaja, nuori nainen Aili R\u00e4m\u00e4, joka kuoli synnytykseen ja tuli haudatuksi yhdess\u00e4 kuolleena syntyneen lapsensa kanssa. Kotkan yhdistyksen puolesta haudalla puhui Johannes V\u00e4limaa. Haudalla on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistokivi, jossa teksti \u201dT\u00e4m\u00e4n hautausmaan ensimm\u00e4inen vainaja\u201d. Nykyisin yhdistys huolehtii haudalle kukat kev\u00e4isin ja pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4 huolta.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/05\/IMG_0601.jpg\")
<\/p>\n
10.5.2021 Hautausmaan 90 -vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laskettiin kukkalaite hautausmaan ensimm\u00e4iselle haudalle.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isten hautausten j\u00e4lkeen maata alettiin raivata lis\u00e4\u00e4. Suunniteltiin keskik\u00e4yt\u00e4v\u00e4, jonka molemmin puolin syntyiv\u00e4t ajan tavan mukaiset arkkuhautapaikkojen rivist\u00f6t. Vuosina 1931-1953 muodostui my\u00f6s rivihauta-alue, johon on haudattu tihe\u00e4\u00e4n, malli oli kai kirkon rivihaudoista. N\u00e4in tehtiin varattomuuden takia tai omaiset tai ehk\u00e4 vainajakin olivat niin toivoneet.\u00a0 Hinta saatiin silloin eritt\u00e4in alhaiseksi tai paikka oli kokonaan ilmainen. N\u00e4ihin hautoihin on haudattu kaikkiaan 53 vainajaa, joukossa melkoisesti lapsia.\u00a0 Silloinhan esim. keuhkotauti (tuberkuloosi), jota ei osattu hoitaa, oli usein kuolinsyy.<\/p>\n
Alkuvaiheessa oli paljon ennakkoluuloja ja taikauskoa, joka ihmisten mieliss\u00e4 liittyi kuolemaan ja hautausmaahan. Perustettu yhdistys oli perin vasemmistolainen, kun kirkko taas edusti oikeistolaisuutta varsin n\u00e4kyv\u00e4sti. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistysten punaisten lippujen vieminen hautauskulkueeseen tai ty\u00f6v\u00e4enlaulujen laulaminen tahdottiin est\u00e4\u00e4. Kun hautajaiset aloitettiin, oli kaksi poliisia virkansa puolesta valvomassa, ett\u00e4 hautaus tapahtui Suomen lakien ja hyvien tapojen mukaisesti. Poliisi ei n\u00e4yt\u00e4 kuitenkaan koskaan puuttuneen hautausmenoihin ja 1930-luvun j\u00e4lkeen valvonta unohtui kokonaan. Politiikka merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 sosialisti- ja edistysmielisenemmist\u00f6inen valtuusto my\u00f6nsi hautamaalle rahaa. Porvarivaltuutetut valittivat t\u00e4st\u00e4 ja saivat avustuksien maksamisen viivytetyksi tai kokonaan estetyksi.<\/p>\n
Vuoteen 1944 saakka hautausmaalle haudattiin kaikki ev.lut. kirkkoon kuulumattomat. N\u00e4in on siis hautausmaallemme haudattu my\u00f6s helluntailaisia. Yhdistykseen kuulumattomilta perittiin hieman korkeampi maksu. 40-luvun alussa alettiin pel\u00e4t\u00e4 tilojen k\u00e4yv\u00e4n ahtaiksi. Silloin alettiin vaatia, ett\u00e4 paikkoja luovutettaisiin vain yhdistyksen j\u00e4senille. Kun sitten kunnat ja seurakunnat vaativat, ett\u00e4 paikkoja on luovutettava kaikille siviilirekisteriin kuuluville, asia k\u00e4siteltiin oikeudessa. Korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli ett\u00e4 yhdistykset voivat itsen\u00e4isesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kenelle paikkoja luovuttavat. T\u00e4ll\u00f6in noudatettiin hautaustoimistonhoitajan ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jossa on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, ett\u00e4 hautoja luovutetaan vain yhdistyksen j\u00e4senille tai heid\u00e4n alaik\u00e4isille perheenj\u00e4senilleen. Kuitenkin voitiin johtokunnan harkinnan mukaan paikkoja luovuttaa muillekin, t\u00e4t\u00e4 varten varattiin alaa 20 numeroidun paikan verran.<\/p>\n
70-luvulla alettiin ottaa hoitamattomia hautoja uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja haudata yli kaksikymment\u00e4 vuotta vanhoihin hautoihin uusia vainajia. P\u00e4\u00e4tettiin poistaa vanha k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja alettiin haudata my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6n ulkopuolisia omaisia. Kun seudulle saatiin krematorio, tilaongelma h\u00e4visi. Tuhkaa voitiin k\u00e4tke\u00e4 aikaisemmin k\u00e4ytettyihin hautoihin tai muistolehtoon.<\/p>\n
Alkuaikojen mallin mukaisesti hautausmaata on aina hoidettu talkooty\u00f6n\u00e4. Kuitenkin esim. puisen varastorakennuksen teko 30-luvulla ja my\u00f6skin sementtisten aitapaalujen valu on toteutettu pienill\u00e4, maksetuilla urakoilla. Varastorakennusta k\u00e4ytettiin ty\u00f6kalujen ja tarvikkeiden s\u00e4ilytykseen sek\u00e4 kahvinkeittopaikkana talkoov\u00e4elle. Rakennus oli hautausmaan ainoa rakennus.\u00a0 Mit\u00e4\u00e4n kylm\u00e4tiloja tai muistotilaisuuden viettoon sopivaa rakennusta ei ole nykyisink\u00e4\u00e4n. Vainajat s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n seurakuntien yhteisiss\u00e4 tiloissa, Karhulan sairaalan tai keskussairaalan kylmi\u00f6ss\u00e4. Keskussairaalassa on pieni huone muistotilaisuutta varten. Tilaisuuksia pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s eri j\u00e4rjest\u00f6jen ja\/tai hautaustoimistojen juhlahuoneistoissa.<\/p>\n
Vuonna 1936 perustettiin Kymin osasto Kotkan ala-osastoksi ja noin 10 vuotta my\u00f6hemmin se itsen\u00e4istyi.\u00a0 Kymil\u00e4iset olivat alusta saakka olleet mukana sek\u00e4 velkojen maksamisessa ett\u00e4 yll\u00e4pidossa ja ty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia tuli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi, ett\u00e4 Kymin yhdistys vastasi kolmasosalla hautausmaasta aiheutuvista kustannuksista.\u00a0 Hautapaikkojen myynti ja asiakirjojen kirjaaminen j\u00e4i Kotkan yhdistyksen teht\u00e4v\u00e4ksi.\u00a0Molemmat yhdistykset valitsivat vuosikokouksissaan hautausmaatoimikunnat, jotka sitten yhteisesti suunnittelivat kunnossapitotalkoot, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t laajennuksista, hankkivat haudankaivajat ja hautojen hoitajan.\u00a0Hautausmaatoimikunnat sopivat my\u00f6s peritt\u00e4v\u00e4t maksut. Haudankaivajille ja hautojen hoitajalle maksettiin erikseen sovittava korvaus.<\/p>\n
Vuonna 1966 kutsuttiin Vapaa-ajattelijoiden toimesta koolle Kotkan kaupungintalolle Helsingin Krematorioyhdistyksen edustaja esitelm\u00f6im\u00e4\u00e4n krematorion perustamisesta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Mukaan kutsuttiin Kotkan ja l\u00e4hiseurakuntien ja kuntien edustajat. T\u00e4ll\u00f6in seurakunnat kielt\u00e4ytyiv\u00e4t ehdottomasti yhteistoiminnasta ja koko hanke raukesi. Kolme vuotta my\u00f6hemmin seurakunnat ryhtyiv\u00e4t samaan yritykseen ja krematorio rakennettiin ja luovutettiin Kotkan seurakuntien hallintaan. Vapaa-ajattelijoita ei haluttu mukaan.<\/p>\n
Krematorio sijaitsee Kotkan seurakunnan hautausmaalla Parikalla aivan Vapaa-ajattelijoiden hautausmaan l\u00e4heisyydess\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n Vapaa-ajattelijat my\u00f6s l\u00e4hikunnista k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vain ja ainoastaan t\u00e4t\u00e4 krematoriota Kotkassa. Krematorion rakennuksessa sijaitsevaa kappelia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 siunaustilaisuuksiin ett\u00e4 uskonnottomiin j\u00e4\u00e4hyv\u00e4istilaisuuksiin ehdolla, ettei evankeliumia tai uskovaisten vakaumusta loukata eik\u00e4 uskonnollisia symboleja peitet\u00e4.<\/p>\n
Tuhkausten yleistyess\u00e4 laajennettiin hautausmaata ensimm\u00e4isell\u00e4 uurnalehdolla. Nyt niit\u00e4 on jo yhteens\u00e4 nelj\u00e4. Uurnalehdoissa on puolikaarenmuotoiset k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja neli\u00f6metrin suuruiset haudat uurnien k\u00e4tkemist\u00e4 varten. Haudalle voi asentaa muistolaatan kooltaan 50 x 60 cm tai 30 x 40 cm sek\u00e4 tietysti kukkaistutuksen.
\nYhteen hautaan voi k\u00e4tke\u00e4 jopa yhdeks\u00e4n uurnaa. My\u00f6hemmin on perustettu muistolehto, tasainen pengerretty nurmikentt\u00e4, johon voidaan k\u00e4tke\u00e4 tuhka ilman uurnaa, nimilaattaa ja hautakumpua.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/muistolehto.jpg\")
<\/p>\n
Muistolehdon keskelle pystytettiin vuonna 1976 paasi, jonka juurelle voidaan asettaa kukat ja\/tai kynttil\u00e4t vainajien muistolle. Paasi on 160 cm korkea, alhaalta 70 cm ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 60 cm leve\u00e4, edest\u00e4 hiottu, sivuilta louhittu, kivilaattajalustalla. Vuonna 2011 laajennettiin muistolehtoa, ja sinne sijoitettiin uusi muistopaasi ja siihen graniittinen muistolaatta, johon voidaan lis\u00e4t\u00e4 vainajan nimi, syntym\u00e4- ja kuolinvuosi.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/muistolehdon-laatta.jpg\")
<\/p>\n
Arkkuhautausmaalla oli tapana varustaa haudat reunakivill\u00e4. Vuoden 1980 alkupuolella p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin poistaa vaikeahoitoiset kivet kokonaan.\u00a0Routa liikutti kivetyksi\u00e4 ja niist\u00e4 aiheutui ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, lis\u00e4ksi nurmenleikkaus oli hankalaa.\u00a0Paikalleen j\u00e4tettiin vain muutama reunakiveys sellaisiin hautoihin, joiden katsottiin olevan arvokas kokonaisuus ja jos omaiset halusivat itse huoltaa ja hoitaa reunakivien oikomisen ja haudan siisteyden.<\/p>\n
Hautamuistomerkkien yleisin tunnus on liekkimalja, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo 1930-luvulla vapaa-ajattelijoiden tunnuksena. Se esiintyy useina erilaisina muunnoksina; yksi-, kaksi- ja kolmihaaraisenakin. Vanhimmissa haudoissa voi n\u00e4hd\u00e4 erilaisia lehv\u00e4- ja ruusukuvioita. Ristej\u00e4kin lienee muutama, vaikkakin jo 1940-luvulta l\u00e4htien ohjeistus omaisille on ollut, ettei risti\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muodoissa sallita. Kaikkein vanhimmissa hautakiviss\u00e4 esiintyy my\u00f6s auringonnousukuvioita.<\/p>\n
Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 90 vuotta siit\u00e4, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin oman, uskonnottoman hautausmaan perustamisesta. T\u00e4m\u00e4 on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 edes kuoleman edess\u00e4 ei ajatuksen vapautta voi kahlita kaavoilla tai muodoilla. Hautausmaalla lep\u00e4\u00e4 nyt jo yli 3000 vainajaa. Hautauksia on viime aikoina\u00a0 ollut 20-30 vuodessa. 1940-60 -luvuilla satakin ihmist\u00e4 saattoi viett\u00e4\u00e4 aikaa hautausmaalla talkoot\u00f6iss\u00e4, nykyisin kulttuuri on muuttunut.<\/p>\n
Nykyisinkin hautausmaa on kaunis ja rauhallinen paikka. Hautausmaalla vierailee omaisia ja jopa historiantutkijoita p\u00e4ivitt\u00e4in.\u00a0Monet istuskelevat penkeill\u00e4, kuuntelevat lintujen laulua ja muistelevat menneit\u00e4! Raikas ilma ja rauhallinen olotila siirtyy helposti voimavaraksi seuraaville sukupolville. Kuolema on aina my\u00f6s yhteiskunnallinen asia. Yhteiskunnan tulisi osallistua ihmisen el\u00e4m\u00e4n helpottamiseen my\u00f6s silloin kun suuri suru kohtaa. On yhteiskunnan kunnia-asia suoda ihmiselle henkinen vapaus rehelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuolemaan!<\/p>\n
Surun kohdatessa olemme l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n
Kotkan Vapaa-ajattelijat ry, puhelin 0440 183 966<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"