{"id":68,"date":"2020-11-24T16:20:42","date_gmt":"2020-11-24T14:20:42","guid":{"rendered":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka0tilap\/?page_id=68"},"modified":"2025-11-01T19:32:27","modified_gmt":"2025-11-01T17:32:27","slug":"kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/","title":{"rendered":"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v"},"content":{"rendered":"

Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n 90-vuotisjuhlatilaisuus pidettiin Kotkan Karhuvuoressa 24. marraskuuta 2019. Tilaisuuteen oli kutsuttu puhujavieraaksi sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari, joka on tutkinut mm. hautausmaiden sek\u00e4 uskonnottomien hautajaisten historiaa. H\u00e4n piti varsin mielenkiintoisen esitelm\u00e4n aiheesta ”Uskonnoton tapakulttuuri ja hautajaiset Suomessa”. Tilaisuudessa kuultiin toki my\u00f6s Kotkan Vapaa-ajattelijoiden hallituksen tervehdys, josta vastasi hallituksen puheenjohtaja Liisa Taskinen. Alla on ensin Ilona Pajarin osuus, ja alempana on Liisa Taskisen osuus, johon voit siirty\u00e4 suoraan t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ilona Pajari: Uskonnoton tapakulttuuri ja hautajaiset Suomessa<\/b><\/h3>\n

Uskonnoton el\u00e4m\u00e4 on nyky-Suomessa tavallaan helppoa ja joskus vaikeaa. Meid\u00e4n kirkossak\u00e4ynti\u00e4mme ei tarkkailla eik\u00e4 kinkereit\u00e4 pidet\u00e4. Naimisiin p\u00e4\u00e4see, vaikkei ole k\u00e4ynyt rippikoulua. Kirkon piiriss\u00e4 el\u00e4vienk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4 ei ole kovin rajoitettua, saati sitten niiden, jotka eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n uskontokuntaan.<\/p>\n

Paljon tietysti puhutaan koulujen juhlista ja opetuksesta ja uskonnonvapauden toteutumisesta niiden suhteen, mutta niihin en puutu t\u00e4ss\u00e4. Oleellista tapakulttuurin kannalta on se, ett\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4n voi el\u00e4\u00e4 ilman uskontoa, eik\u00e4 siit\u00e4 erikseen rangaista. Valtiolle p\u00e4\u00e4see t\u00f6ihin, vaikkei kuulu kirkkoon. Asia erikseen on, kokevatko ihmiset todella olevan n\u00e4in. Lapsihan saa kasteessa nimen, miten muuten? Kirkossa naimisiin meneminen vain tuntuu niin oikealta. Ja viimeist\u00e4\u00e4n kuolemassa kirkkoa tarvitaan, muutenhan vainaja l\u00e4htee viel\u00e4 kummittelemaan!<\/p>\n

Kirkosta erotaan nyky\u00e4\u00e4n monista syist\u00e4. Tiukka ateismi on melko harvinainen syy verrattuna siihen, ett\u00e4 ei haluta maksaa kirkollisveroa, uskonto ei tunnu yht\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, pappi puhui tyhmi\u00e4 mummun hautajaisissa (t\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n yleinen syy), P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4nen oli oma itsens\u00e4 taas kerran\u2026 T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 uskonnottomaan el\u00e4m\u00e4ntyyliink\u00e4\u00e4n ei sen kummemmin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 perehdyt\u00e4, vaikka tietoa on tarjolla.<\/p>\n

Olen viime aikoina tutkinut nimenomaan uskonnottomien hautajaisten historiaa, mutta pari sanaa voin sanoa otsikon mukaisesti my\u00f6s muista perhejuhlista. Nimi\u00e4iseth\u00e4n ovat yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Mit\u00e4\u00e4n tarvetta t\u00e4llaiselle juhlalle ei sin\u00e4ns\u00e4 ole, koska lapsi saa nimen vanhemmiltaan, kun he sen keksiv\u00e4t, ja valtio saa tiedon siit\u00e4 ilmoituksesta v\u00e4est\u00f6rekisteriin. Silti usein n\u00e4kee toteamuksia \u201dsai kasteessa nimen\u201d. Kaste- tai nimi\u00e4isp\u00e4iv\u00e4 on tietysti k\u00e4tev\u00e4, koska siihen menness\u00e4 on viimeist\u00e4\u00e4n pakko p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapselle nimi. Itseh\u00e4n olen tiennyt lasteni nimet jo ennen heid\u00e4n syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4, mutta joillekin t\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hes ylivoimainen ponnistus. Juhlien kanssa sill\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4.<\/p>\n

Nimi\u00e4iset ovat kaunis tapa koota yhteen yst\u00e4vi\u00e4 ja sukulaisia, toivottamaan uusi tulokas tervetulleeksi maailmaan. Jos ne j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n karjalaisten rotinoitten tapaan, eli perheelle tuodaan ruokaa, eik\u00e4 niin, ett\u00e4 tuoreiden vanhempien on vauvanhoidon lis\u00e4ksi raadettava viel\u00e4 keitti\u00f6ss\u00e4, tilaisuus on erityisen kannatettava. Moni pyyt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n lapselle kummiksi kristilliseen tapaan vaikka ilman kirkon rituaaleja. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa perheen suhteita muuhun maailmaan, ehk\u00e4 takaa lapsenvahdin ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4lahjan. Nyky\u00e4\u00e4n esimerkiksi Helsingiss\u00e4 kastetaan en\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 40 prosenttia lapsista; t\u00e4st\u00e4 Helsingin piispa Teemu Laajasalo innostui pohtimaan, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 seurakunnasta soittaa tuoreille vanhemmille. Aluksi k\u00e4sitin, ett\u00e4 riippumatta siit\u00e4, kuuluvatko kirkkoon vai ei, mutta ei sent\u00e4\u00e4n. Joka tapauksessa, jos vanhemmat eiv\u00e4t innostu lapsikasteesta, niin pit\u00e4neek\u00f6 siihen piispan tai muidenkaan puuttua.<\/p>\n

Uskonnottomien h\u00e4iden j\u00e4rjest\u00e4minen on helppoa, eih\u00e4n h\u00e4\u00e4juhlassa yleens\u00e4 ole uskonnollisia elementtej\u00e4. Vihkiminen sen sijaan on oma lukunsa. Vihkiminen virka-aikana maistraatissa ei maksa mit\u00e4\u00e4n, mutta viikonloppuna muissa tiloissa sille kertyy hintaa. Onko sitten vihkimisen todistaminen koko h\u00e4\u00e4v\u00e4en voimin edes tarpeen; joillekin se on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 liityt\u00e4\u00e4n jopa kirkkoon takaisin. Estetiikka ja kirkkorakennus ratkaisevat asian.<\/p>\n

Uskonnottomien hautajaisten alkuvaiheita<\/h3>\n

Uskonnottomien hautajaisten historia on Suomessa v\u00e4h\u00e4n yli sadan vuoden mittainen, jos mukaan luetaan vain vainajan tahdosta j\u00e4rjestetyt uskonnottomat hautajaiset. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kirkkolaki piti uskonnotonta, eli ilman pappia ja muita kirkon toimijoita suoritettavaa hautausta rangaistuksena vuoteen 1870 saakka. Itsemurhan tehneet, teloitetut, viinaan kuolleet, kastamattomina kuolleet lapset ja ruumiinsa anatomiasaleissa leikelt\u00e4viksi antaneet haudattiin ilman puheita ja kellonsoittoa, hautausmaan synkimp\u00e4\u00e4n paikkaan tai kokonaan sen ulkopuolelle.<\/p>\n

Vuoden 1919 kirkkolaissa ei tehty en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista eroa hautaustapojen suhteen esimerkiksi itsemurhatapauksissa. Silti voi mietti\u00e4, millainen kulttuurinen murros on ollut alkaa vaatia hautausta ilman uskontoa, jopa siunaamattomaan maahan, kun monien mieliss\u00e4 se oli rangaistus huonosta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ellei rikoksista. Samaan aikaan on voitu ajatella asiasta monin eri tavoin.<\/p>\n

Vapaa-ajattelijoiden aatteiden levi\u00e4minen ja niiden kannattajien j\u00e4rjest\u00e4ytyminen alkoivat Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen. Tuohon aikaan esimerkiksi kirkon ja valtion erottaminen toisistaan ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n sosialistinen aihe, vaativathan sit\u00e4 muun muassa Juhani Aho ja Minna Canth. Uusien aatteiden tuleminen Suomeen oli kuitenkin rajoitettua tsaarinvallan aikaan. Sill\u00e4 taholla ei haluttu, ett\u00e4 autonomisessa suuriruhtinaskunnassa levi\u00e4isiv\u00e4t vallankumousajatukset. Kotimaiset konservatiivit olivat mukana vahtimassa, ett\u00e4 n\u00e4in ei k\u00e4visi.<\/p>\n

Siit\u00e4 huolimatta Suomeen syntyi niin kansallisuusaate kuin sosialistinen ty\u00f6v\u00e4enliikekin. Ja on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ennen vuotta 1918 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6nkin parissa liikkui monia ajatuksia, jotka sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet samalla tavoin liikkumatilaa. Puhuttiin omantunnon avioliitosta, leikiteltiin sukupuolirooleilla, ja tietysti keskusteltiin my\u00f6s uskonnottomasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, syntym\u00e4st\u00e4 hautaan saakka.<\/p>\n

Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 lain mukaan jokaisen oli kuuluttava johonkin uskontokuntaan vuoteen 1923 asti, tunnustuksettomia hautauksia suoritettiin muutamia jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. N\u00e4it\u00e4 tapahtui ilmeisesti ennen kaikkea ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n parissa. Jotkut hautajaiset olivat pieni\u00e4 ja hiljaisia, joskus esimerkiksi lehtitiedoissa mainittiin suuri toverijoukko saattamassa. Ilman kirkollisia menoja haudattiin niin miehi\u00e4 kuin naisiakin. Kun katson monen vapaa-ajattelijaj\u00e4rjest\u00f6n historiikkeja, niiss\u00e4 miesten osuus toimijoista on suuri. Ja sanotaan my\u00f6s, ett\u00e4 joku vapaa-ajattelija sai kuitenkin kirkollisen hautauksen, koska vaimo oli uskovainen. Mutta mik\u00e4\u00e4n selke\u00e4 sukupuoliraja ei ole ollut koskaan, ei edes 1900-luvun alussa.<\/p>\n

Koska uskonnottomia hautausmaita ei viel\u00e4 tuohon aikaan ollut, hautaukset piti suorittaa kirkollisilla hautausmailla. Pappien suhtautuminen asiaan ei aina ollut kovin my\u00f6nteinen. Saattoipa joku k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 siunaamassa haudankin j\u00e4lkik\u00e4teen. Olihan ajatus vihkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ruumiin lep\u00e4\u00e4misest\u00e4 siunatussa maassa varmasti vaikea tuon ajan kirkonmiehelle, mutta vainajaa se ei tietenk\u00e4\u00e4n kunnioittanut.<\/p>\n

Viel\u00e4 sata vuotta sitten hautajaiset olivat ihmisel\u00e4m\u00e4n suurin juhla, jolla mitattiin paitsi varallisuutta my\u00f6s yhteiskunnallista asemaa ja vaikutusvaltaa. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 oli pyrkimys tulla yhteiskunnalliseksi voimatekij\u00e4ksi, joten hautajaistenkin tuli kuvastaa t\u00e4t\u00e4 pyrkimyst\u00e4. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n oli tarjottava mahdollisimman monelle tilaisuus kokea olevansa kunnon ihminen ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 omaiselle kunnon hautajaiset. Teollisuusyhteis\u00f6iss\u00e4 perustettiin hautausapukassoja t\u00e4t\u00e4 varten. K\u00f6yh\u00e4inhautaus ei maksanut mit\u00e4\u00e4n, mutta se oli aiemmin mainituista hiljaisista hautauksista seuraava asteikolla, ja sen v\u00e4ltt\u00e4minen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisen kuolemankulttuurin suuri murros ajoitetaan tavallisesti toiseen maailmansotaan. Olen asiaa paljon pohtinut, ja Suomen osalta lienee niin, ett\u00e4 sodassa itsess\u00e4\u00e4n ei ollut mit\u00e4\u00e4n kuolemankulttuuria sin\u00e4ns\u00e4 muuttavaa. Sen kuolemanrituaalit nojasivat vahvasti vanhoihin agraarisen Suomen perinteisiin. Sen sijaan vuosi 1918 toi paljon uutta laajempaan tietoisuuteen.<\/p>\n

Vuoden 1918 tapahtumat<\/h3>\n

Monestihan varsinkin punaisten kohdalla muistetaan l\u00e4hinn\u00e4 teloitukset ja hautaaminen hautausmaan ulkopuolelle, mutta sis\u00e4llissodan kest\u00e4ess\u00e4 j\u00e4rjestettiin Suomessa ensi kertaa suuria, kansaa ker\u00e4nneit\u00e4 uskonnottomia hautajaisia. Toki on niinkin sanottu, ettei punaisilla muita juhlia ollutkaan ja kyseess\u00e4 oli maailman synkin vallankumous. Joka tapauksessa vuoden 1918 punaiset sankarihautajaiset j\u00e4rjestettiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti, joskaan ei aina, ilman kirkkoa.<\/p>\n

Kun sota tuli Suomen kamaralle alkuvuodesta 1918, moni asia oli lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Oli puna- ja valkokaarteja, mutta esimerkiksi se, miten kaatuneiden asiassa toimittaisiin, oli viel\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Punaisen kaartin vasta nimitetyn ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n Eero Haapalaisen tiedonanto julkaistiin lehdiss\u00e4 sodan alussa, helmikuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\u201dOlen m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 kaatuneet toverimme ovat kullakin paikkakunnalla v\u00e4liaikaisesti haudattavat veljeshautaan tai mihin omaiset tahtovat, kunnes lopullisen voiton j\u00e4lkeen toimitetaan valtion puolesta juhlallinen hautaus.\u201d<\/p>\n

Hautajaisten kulusta tai sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 tiedonanto ei erikseen m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, samoin veljeshautojen sijainti j\u00e4tettiin avoimeksi. Tarkennuksia seurasi maaliskuun alussa, jolloin Eteenp\u00e4in julkaisi 12.3. Kymintehtaitten rykmentinp\u00e4\u00e4llik\u00f6n Oskari Sundmanin ilmoituksen.<\/p>\n

\u201dSen johdosta, ett\u00e4 nykyinen suuri vapaustaistelu vaati meid\u00e4n tovereista uhreja ja ett\u00e4 tulevat sukupolvetkin muistaisivat, kaatuneet toverimme haudataan sit\u00e4 varten varattuun veljeshautaan, Kuusankosken ennemmin valmistamaan, tehtaan aiottuun hautausmaahan, joka sijaitsee K\u00f6\u00f6rin torpan luona olevalla kankaalla. Mutta ett\u2019emme rajoittaisi kenenk\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n uskonnon k\u00e4sitteit\u00e4, olemme my\u00f6skin Valkealan kirkkomaalta varanneet erityisen maa-alueen tovereiden hautaamista varten. Edell\u00e4olevan johdosta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n Kuusankosken ja Voikan paikallisesikuntia kiireellisesti asettamaan komitean joka huolehtii kaikista hautausta koskevista seikoista.\u201d<\/p>\n

Sodan kest\u00e4ess\u00e4 kaatuneet oli tarkoitus haudata v\u00e4liaikaisesti yhteishautoihin tai omaisten niin toivoessa muualle. Mit\u00e4 olisi tapahtunut omaisten valitsemiin hautoihin haudatuille, ja olisiko vainajia esimerkiksi siirretty uusiin sankarihautausmaihin, on tulkinnanvaraista. Joka tapauksessa sodan j\u00e4lkeen kaavailtiin juhlallisia hautauksia kaatuneille sankareille.<\/p>\n

Sin\u00e4ns\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 kiinnostavaa pohtia uskonnottomien hautajaisten j\u00e4rjest\u00e4misen historiaa. Vuoden 1918 Suomessa kirkon asema kuolemanrituaaleissa oli monelle itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4, mutta sen osuus oli kuitenkin koko rituaalin kuluessa melko pieni. Hautajaisten kulun tunsivat kaikki, ja kotona tehtiin useimmat asiat. Yhteis\u00f6t ja perheet osasivat kyll\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kunnon hautajaiset, jos vain l\u00f6ytyi puhujia ja laulajia tunnelmaa luomaan. Nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n ihmiset ovat usein aika eksyksiss\u00e4 hautajaisten kanssa, jos niit\u00e4 ei j\u00e4rjestet\u00e4 tuttujen kaavojen mukaan, vaikka uskonnosta ei muuten niin v\u00e4litett\u00e4isi. 1918 kirkon puuttuminen saattoi tuntua hetkellisesti, mutta muuten oltiin sangen varmalla pohjalla.<\/p>\n

Itsen\u00e4isen Suomen alkuvuosikymmeni\u00e4<\/h3>\n

1900-luvun alkupuolen kuolemankulttuurin keskeinen piirre oli, ett\u00e4 hautajaisilla oli viesti koko yhteis\u00f6lle ja niihin osallistuminen oli osa sosiaalista toimintaa. Ei vain juhlallisissa sankarihautajaisissa, vaan muutenkin hautajaisilla voitiin kertoa monenlaisia asioita. Hautaussaatot kulkivat halki kaupungin, ja niit\u00e4 tultiin katsomaan.<\/p>\n

Hautajaisia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voinut erikseen kielt\u00e4\u00e4. Kun 20\u201330-luvuilla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6kin oli muuttunut niin, ettei estett\u00e4 ollut kenenk\u00e4\u00e4n julkiselle hautaamiselle, poliittinen vasemmisto hy\u00f6dynsi t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta eri yhteyksiss\u00e4. Esimerkiksi vankileireill\u00e4 ja vankiloissa kuolleiden toverien hautajaisista tehtiin mahdollisimman juhlalliset ja aatteen mukaiset. Etsiv\u00e4 keskuspoliisi toki valvoi t\u00e4llaisia hautajaisia, saadakseen kenties kiinni etsimi\u00e4\u00e4n henkil\u00f6it\u00e4, ja poliisi poisti sopimattomaksi katsomiaan banderolleja ja keskeytti sopimattomia puheita, jos sellaisia sen mielest\u00e4 esiintyi. Suurelta osin hautajaisten ohjelma kuitenkin t\u00e4ytyi sallia, ajan tavan mukaan. Pappi oli n\u00e4iss\u00e4 joskus mukana juuri siksi, ett\u00e4 kirkollisilla toimituksilla oli enemm\u00e4n suojaa kuin poliittisilla tilaisuuksilla.<\/p>\n

Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen suomalainen yhteiskunta oli eritt\u00e4in polarisoitunut. T\u00e4m\u00e4 koski my\u00f6s hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Valkoiset olivat omineet, papiston enemmist\u00f6n suosiollisella avustuksella, kristinuskon itselleen. Sosiaalidemokraattien aiempi vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta n\u00e4ytti hieman erilaiselta uudessa tilanteessa. Maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana asiasta keskusteltiin, mutta yleisesti ottaen ateismi ja avoin jumalankielt\u00e4minen j\u00e4i erityisesti kommunistien asiaksi. Kristillinen hautaustapa s\u00e4ilyi normaalina pidettyn\u00e4 hautauksena suuressa osassa maata.<\/p>\n

Kotkassa saatiin aikaan oma vapaa-ajattelijoiden hautausmaa jo 1930-luvun vaihteessa, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hautausmaa otettiin vuonna 1931. Uskonnoton hautausmaa kertoo aina paikallisesta kulttuurista, my\u00f6s poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Paikalliset yhdistykset ovat ne perustaneet ja saaneet asian l\u00e4pi kaupunginhallinnossa. Paikalliset ovat kautta vuosikymmenten yll\u00e4pit\u00e4neet hautausmaita ja tietysti tulleet aikanaan haudatuiksi sinne, tuttujen keskelle. Ty\u00f6yhteis\u00f6t, perheet, harrastus- ja yst\u00e4v\u00e4piirit lep\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ja erityisesti n\u00e4ill\u00e4 hautausmailla.<\/p>\n

Maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 suomalainen kuolemankulttuuri oli jo osin irtautunut aiemmasta, agraariseksi tai perinteiseksi sanotusta kuolemankulttuurista. Monet piirteet olivat silti tuttuja vuosisatojen takaa. Sairaalakuolema yleistyi hitaasti varsinkin syrj\u00e4isemmill\u00e4 seuduilla.<\/p>\n

Kotona sairastettiin ja kotona kuoltiin. Kotona pestiin vainajat, laitettiin arkkuun ja jos mahdollista, s\u00e4ilytettiin ulkorakennuksessa hautaamiseen saakka. Kirkkojen yhteyteen alettiin rakentaa ruumishuoneita 1800-luvulta alkaen. Tiedet\u00e4\u00e4n vainajia s\u00e4ilytetyn jopa kerrostalojen h\u00e4kkikomeroissa ja noudetun sairaalan ruumishuoneelta kotiin hautajaisia varten. Nykyinen tapa, jossa vainaja siirtyy sairaalasta kappelin ruumishuoneelle odottamaan hautausta, on ollut tavanomaisin vasta alle sadan vuoden ajan.<\/p>\n

Kotoa l\u00e4htev\u00e4 hautajaissaatto oli oleellinen osa hautajaisia. Saattov\u00e4ki kokoontui surutaloon, miss\u00e4 nautittiin kahvit, katsottiin vainajaa, kenties laulettiin virsi ja jos joukossa oli puhetaitoisia, kuultiin lyhyt puhe. Kaikiltahan ei julkinen puhuminen suju kuten ei laulaminenkaan. Ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6t ja opintotoiminta valmistivat ihmisi\u00e4 paitsi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen my\u00f6s t\u00e4llaisiin teht\u00e4viin.<\/p>\n

Hautauspuhujaksi pyydettiin uskonnottomissa hautajaisissa niit\u00e4, jotka olivat muutenkin tottuneet puhumaan. N\u00e4inh\u00e4n on nyky\u00e4\u00e4nkin: jos puhujaa kaivataan, h\u00e4n on yleens\u00e4 kokenut hautauspuhuja. Onkin kiinnostavaa huomata, ett\u00e4 uskonnottomat hautajaiset eiv\u00e4t aina mitenk\u00e4\u00e4n radikaalisti irtautuneet tutusta hautajaiskaavasta. Kotoa l\u00e4ht\u00f6, hautausmaalle saapuminen, vainajan lasku hautaan, puhe, laulua, lausuntaa, kenties muita esityksi\u00e4, haudan umpeen luonti ja siirtyminen muistotilaisuuteen. Puhuja ei puhunut kuten pappi, mutta monesti kaivattiin jotakuta rituaalin johtajaa, sanomaan kunnioittavia ja lohduttavia sanoja saattov\u00e4elle.<\/p>\n

Alusta saakka on uskonnottomien hautajaisten vaihtoehtona ollut my\u00f6s t\u00e4ysin hiljainen hautaus. T\u00e4m\u00e4 on voinut olla vainajan tahto, ja omaiset ovat kokeneet hautajaiset my\u00f6nteisin\u00e4 juuri siksi. Vieraammille t\u00e4llainen hautaus on voinut tuntua oudolta, mutta eip\u00e4 n\u00e4ihin yleens\u00e4 ole suurta saattov\u00e4ke\u00e4 kutsuttukaan. T\u00e4m\u00e4kin perinne on kuitenkin vuosisatoja vanha: jo 1600-luvulla radikaalit protestantit halusivat tulla haudatuiksi \u00e4\u00e4nett\u00f6myydess\u00e4 ja y\u00f6ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 perustui ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kuolemassa ihminen on jo Jumalansa edess\u00e4, eik\u00e4 maallisilla toimilla ole siin\u00e4 en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Samanlaiset hautajaiset voi siis j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 monesta eri syyst\u00e4.<\/p>\n

Useimmiten kuitenkin pyrittiin viel\u00e4 suuriin hautajaisiin, joissa liehuivat j\u00e4rjest\u00f6jen liput ja puhuttiin vaikuttavasti ja syd\u00e4meen k\u00e4yv\u00e4sti. Perinteinen ty\u00f6v\u00e4en hautajaisten kulttuuri jatkui paikoin 80-luvulle saakka. Sittemmin talouden rakennemuutos, harrastustoiminnan n\u00e4ivettyminen, kuoleman kaikkinainen yksityistyminen ovat muuttaneet t\u00e4m\u00e4n puolen uskonnottomasta ja tietysti uskonnollisestakin ty\u00f6v\u00e4en hautauskulttuurista.<\/p>\n

Sotavuosina kirkollisen hautauksen n\u00e4kyvyys oli ylivoimaista, olivathan suuret juhlalliset sankarihautajaiset aina luterilaisia tilaisuuksia. Omaisten oli silti mahdollista haudata vainajansa itse, ja jonkin verran kaatuneita haudattiin my\u00f6s uskonnottomasti.<\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen<\/h3>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen maailma oli j\u00e4lleen toisenlainen. Sotien j\u00e4lkeen n\u00e4htiin kirkosta eroamisessa selv\u00e4 tilastopiikki. On muuten kiinnostavaa, ett\u00e4 radikaalina pidetyll\u00e4 1960-luvulla t\u00e4llaista piikki\u00e4 ei n\u00e4kynyt, vaan vasta 1970-luvulla. 1990-luvun alussa lama sai monen eroamaan kirkosta ihan kirkollisverojen takia. Ja kuten alussa mainitsin, syit\u00e4 eroon on monia. Papin ep\u00e4onnistuminen hautajaispuheessa on voinut olla se viimeinen niitti. Hautajaisilla on kyll\u00e4 v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

1960-luvun murros oli silti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa yhteiskunnan maallistumiselle. Perinteinen kristillissiveellinen maailmankatsomus alkoi toden teolla murtua ja yksil\u00f6lliset valinnat alkoivat s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisten uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4. Suuri muutto eli maaltapako eli kaupungistumisen kiihtyminen aiheutti irtautumista perinteist\u00e4 my\u00f6s kuoleman suhteen. Nykyinen kuolemankulttuuri, jossa kuollaan useimmiten sairaalassa, hautaustoimisto hoitaa j\u00e4rjestelyt ja hautajaiset ovat perhejuhla, eiv\u00e4tk\u00e4 koko yhteis\u00f6n kokoontuminen, tulivat uudeksi normaaliksi.<\/p>\n

Hautajaiset olivat pienempi\u00e4, niiss\u00e4 siis k\u00e4ytiin yh\u00e4 harvemmin, koska juuri muihin ei kutsuttu kuin l\u00e4hisuvun ja l\u00e4heisimpien yst\u00e4vien hautajaisiin. T\u00e4st\u00e4 seurasi nykyajalle tyypillinen kuolemanrituaaleihin liittyv\u00e4n yleissivistyksen ohentuminen. T\u00e4m\u00e4 on aiheuttanut jatkuvaa ep\u00e4tietoisuutta uskonnottomien hautajaisten j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvusta huolimatta.<\/p>\n

Ja koska yh\u00e4 uudet ihmiset erosivat kirkosta, heid\u00e4n piti kunkin vuorollaan selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tarkoittavat uskonnottomat rituaalit. Kuten todettua, syntym\u00e4n ja naimisen asioissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut niin h\u00e4t\u00e4, mutta ajatus vainajan kuoppaamisesta ilman mit\u00e4\u00e4n toimia tuntuu useimmista mahdottomalta. Kirkko taas on muuttanut vuosisataisen kantansa jumalattoman siunaamisesta ja on kyll\u00e4 valmis siihen, jos tilaisuus tulee. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 maassamme j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n uskonnottomia hautajaisia kuin kirkkoon kuulumattomia kuolee. Ja kukapa kirkkoon kuulumattoman ajatukset aina tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Se on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tietoa uskonnottomista hautajaisista on kaivattu. Vapaa-ajattelijat j\u00e4rjestiv\u00e4t 1990-luvulla parikin j\u00e4senkysely\u00e4, ja lis\u00e4\u00e4 informaatiota nimenomaan hautajaisista toivottiin eniten. Yhteys vanhaan ty\u00f6v\u00e4en uskonnottomaan hautauskulttuuriin puuttui, ja tieto muistakin uskonnottomista vaihtoehdoista oli ilmeisen niukkaa.<\/p>\n

Tuhkaus eli kuten aiemmin sanottiin, polttohautaus, on nyky\u00e4\u00e4n yleisin hautaustapa suurimmassa osassa maata. Ennen toista maailmansotaa n\u00e4in ei todellakaan ollut: maan ainoa krematorio sijaitsi Helsingin Hietaniemess\u00e4. Se perustettiin vuonna 1926, seuraavat vasta vuonna 1964. Kotkan Parikalla aloitti krematorio vuonna 1973.<\/p>\n

Vaikka matka Helsinkiin ei ehk\u00e4 ollut mahdottoman pitk\u00e4, ainakin jos varoja oli, henkinen kynnys polttohautaukseen oli suuri ja byrokratia vaivalloista ennen toista maailmansotaa. Kirkko vastusti tuhkausta pakanallisena hautaustapana, ja virkavalta ep\u00e4ili, ett\u00e4 siten voitaisiin h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 rikoksen todistusaineistoa. Tarvittiin lupa kahdelta l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 ja tuomioistuimelta. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen asenneilmasto avartui ja tuhkaus yleistyi monissa maissa niin nopeasti, ett\u00e4 Suomessakin oli siihen reagoitava. Kenties asutuskeskusten hautausmaiden t\u00e4yttyminen vaikutti my\u00f6s asiaan. Mahtuuhan yhteen hautaan uurnia enemm\u00e4n kuin kokonaisia arkkuja.<\/p>\n

1980-luvulla tehdyss\u00e4 tutkimuksessa saatiin selville, ett\u00e4 tuhkausta pidettiin tuolloinkin kaupunkilaisena ja vasemmistolaisena hautaustapana. N\u00e4in lienee suuressa mittakaavassa ollutkin. Sin\u00e4ns\u00e4 polttohautauksen historiassa ei ole mit\u00e4\u00e4n erityisen vasemmistolaista. 1800-luvun pyrkimykset hygieniaan, ja my\u00f6s perinteisest\u00e4 kristillisyydest\u00e4 eroavat ajatukset ruumiin merkityksest\u00e4 saivat esimerkiksi spiritualistit ja teosofit kannattamaan polttohautausta. Ei niin ettei n\u00e4iden k\u00e4sitysten edustajilla ollut usein yhteyksi\u00e4 my\u00f6s sosialismiin, Annie Besant ehk\u00e4 parhaana esimerkkin\u00e4.<\/p>\n

Uskonnottomien hautajaisten historiassa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota se, mit\u00e4 en oikein pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mutta selv\u00e4sti havaittavissa se on. Tietyt hautajaisten piirteet ovat nimitt\u00e4in yleistyneet ensin uskonnottomissa ja sitten luterilaisissa hautajaisissa. Esimerkiksi vainajaan keskittyminen hautajaispuheissa on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 uskonnottomissa hautajaisissa. \u201dVainajan n\u00e4k\u00f6iset hautajaiset\u201d ovat olleet vasta muutaman vuosikymmenen n\u00e4kyv\u00e4 trendi kirkollisissa kuolemanrituaaleissa. Vainajan yhteiskunnallinen asema, sukupuoli, ik\u00e4, varallisuus ja niin edelleen ovat tietysti aina vaikuttaneet hautajaisten kokoon ja kulkuun. Persoonallisuuteen ja el\u00e4m\u00e4nhistoriaan keskittyminen ovat silti hieman eri asia ja suhteellisen uutta.<\/p>\n

Hautajaisten pieneneminen ja yksityistyminen on sekin uskonnottomille tyypillinen ilmi\u00f6, mihin jo viittasin. T\u00e4ysin hiljaiset hautajaiset kuuluvat vanhaan perinteeseen, ja siin\u00e4 miss\u00e4 kristityt eiv\u00e4t muista omaansa, uskonnottomat kyll\u00e4, jos muutenkin ovat perehtyneet aiheeseen.<\/p>\n

Selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 ihmiset tiet\u00e4v\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin uskonnottomista hautajaisista kovin v\u00e4h\u00e4n. Ne ovat perheen ja suvun asioita, joista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole luontevaa keskustella. Suomessa ei ole j\u00e4rjestetty uskonnottomia valtiollisia hautajaisia, eik\u00e4 muutenkaan korostettu tunnettujen henkil\u00f6iden hautajaisten uskonnottomuutta. Pikemminkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monet sellaisetkin, joiden luulisi halunneen uskonnottoman hautauksen, haudataan kuitenkin kirkollisin menoin.<\/p>\n

Milloin uskonnottomat hautajaiset ovat selv\u00e4sti paremmat kuin kirkolliset? Riippuu tietysti yleisesti ottaen vainajan vakaumuksesta, jota pit\u00e4isi jo hautaustoimilain mukaan kunnioittaa. Mutta kirkolla on jatkuvasti vaikeuksia siin\u00e4, suostuuko pappi siunaamaan tuhkan sen sijaan, ett\u00e4 viimeiset puheet pidett\u00e4isiin arkulle. Monestihan olisi k\u00e4tev\u00e4mp\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kaikki tilaisuudet yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 erillist\u00e4 uurnanlaskua. Uskonnottomissa hautajaisissa t\u00e4t\u00e4 ongelmaa ei ole. Eip\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n pakko saattov\u00e4en osallistua hautaamiseen ollenkaan, vaan voidaan vaikka menn\u00e4 yhdess\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja muistelemaan vainajaa.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n pakko ei ole kuoleman yhteydess\u00e4 tehd\u00e4 muuta kuin hoitaa vainaja tavalla tai toisella multiin, tai sirotella tuhka sovittuun paikkaan. Usein sureville ei t\u00e4m\u00e4 riit\u00e4, ja halutaan kokea jonkinlainen rituaali, oli se sitten miten niukka hyv\u00e4ns\u00e4. Uudet sukupolvet mielt\u00e4v\u00e4t asiat ehk\u00e4 eri tavoin, ja tulevaisuuden kuolemankulttuuri varmaankin on taas hieman erilainen. Niin lasten syntym\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4\u00e4juhlaankin liittyv\u00e4t rituaalit ovat muuttuneet ja el\u00e4v\u00e4t edelleen muutoskautta. Nuorille ovat usein yst\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin sukulaiset; ei ole syyt\u00e4 olettaa ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokonaan muuttuisi ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4. Uskonnottomuuden yleistyess\u00e4 vaihtoehtoja uskalletaan varmasti kokeilla vapaammin my\u00f6s hautauskulttuurin suhteen.<\/p>\n

Liisa Taskinen: juhlapuhe<\/b><\/h3>\n

Hyv\u00e4t juhlavieraat, hyv\u00e4t vapaa-ajattelijat!<\/p>\n

Vasta itsen\u00e4istyneen Suomen vuoden 1919 hallitusmuodossa pyk\u00e4l\u00e4t 8 ja 9 ilmaisivat yksil\u00f6n uskonnonvapaudesta seuraavaa:<\/p>\n

8\u00a7 Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mik\u00e4li lakia ja hyvi\u00e4 tapoja ei loukata, niin my\u00f6s sen mukaan kuin siit\u00e4 on erikseen s\u00e4\u00e4detty, vapaus luopua siit\u00e4 uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon h\u00e4n kuuluu, sek\u00e4 vapaus liitty\u00e4 toiseen uskontokuntaan.<\/p>\n

9\u00a7 Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siit\u00e4, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan h\u00e4n kuuluu vai kuuluuko h\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin n\u00e4hden ovat kuitenkin voimassa niist\u00e4 s\u00e4\u00e4detyt rajoitukset, kunnes lailla toisin s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nykyisess\u00e4 perustuslaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n uskonnonvapaudesta n\u00e4in:<\/p>\n

11\u00a7 Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sis\u00e4ltyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.1.1923, nykyinen vuonna 2003. Vuoden 1923 uskonnonvapauslain 10\u00a7 antoi mahdollisuuden perustaa yksityinen hautausmaa, hautasija ja ruumiinpolttolaitos. Pyk\u00e4l\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kirkkoon kuulumattoman henkil\u00f6n hautaamisesta evankelisluterilaisen seurakunnan hautausmaahan maksettavan asianmukaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn taksan mukaan.<\/p>\n

Ja edelleen: \u201dJos evankelisluterilaisen seurakunnan alueella asuu huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 seurakuntaan kuulumattomia, voi valtioneuvosto seurakunnan pyynn\u00f6st\u00e4 velvoittaa heid\u00e4t perustamaan eri hautausmaan.\u201d<\/p>\n

Uskonnonvapauslaki ei poistanut valtiokirkkoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. 1920-luvun ilmapiiriss\u00e4 kirkkoon kuulumattomat joutuivat kamppailemaan oikeuksistaan. Syntyi tarve perustaa j\u00e4rjest\u00f6 ajamaan uskonnottomien oikeuksia, ja niin syntyi Kotkan kirkosta eronneiden yhdistys, Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4. Oman hautausmaan perustaminen tuli pian ajankohtaiseksi, ilman valtioneuvoston velvoitettakin. N\u00e4in my\u00f6s Suomen ensimm\u00e4inen vapaa-ajattelijoiden hautausmaa sai alkunsa.<\/p>\n

Kotkan vapaa-ajattelijoiden hautausmaa Parikalla on tarjonnut viimeisen leposijan yli 3000 vainajalle. Yhdistyksemme kunniateht\u00e4v\u00e4 on hoitaa hautausmaata hyvin. Se onkin toteutunut, p\u00e4\u00e4osin talkoovoimin.<\/p>\n

Toinen yhdistyksemme kunniateht\u00e4v\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kunnostaa entisen puheenjohtajamme, kalastaja Aarne Yrj\u00f6sen testamenttilahjoitus, kalastajatila Vapaaranta Viikarin saaressa. Se on aarre, joka antaa paljon mahdollisuuksia monenlaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. V\u00e4h\u00e4isill\u00e4 resursseillamme kunnostusty\u00f6 on saatu alkuun. Kutsummekin kaikkia kiinnostuneita tutustumaan Vapaarantaan ja niin halutessaan, osallistumaan talkooty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Vapaa-ajattelijoiden liitto on uskonnottomien etuj\u00e4rjest\u00f6. Uskontokuntiin kuulumattomien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan n\u00e4y Vapaa-ajattelijoiden liiton j\u00e4senyhdistyksiss\u00e4, ei Kotkassa eik\u00e4 muualla Suomessa. Muutenkin, melkein mik\u00e4 tahansa perinteik\u00e4s j\u00e4rjest\u00f6 kokee samaa \u2013 aktiivij\u00e4senist\u00f6 vanhenee, eik\u00e4 uutta sukupolvea tule tilalle. El\u00e4mme kovin yksil\u00f6keskeist\u00e4 aikaa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kiristyminenkin lienee vaikuttava tekij\u00e4. Onko siis vapaa-ajattelijoiden j\u00e4rjest\u00f6lle viel\u00e4 tarvetta?<\/p>\n

Tuore kohu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjauksesta, jonka mukaan koulun joulujuhlaa ei saa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kirkossa, osoittaa, ett\u00e4 meit\u00e4 tarvitaan. Kun kahden merkitt\u00e4v\u00e4n puolueen puheenjohtaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tahallaan v\u00e4\u00e4rin linjauksen ja tuo n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti julki populistiset kantansa, ja kun seuraa siit\u00e4 syntynytt\u00e4 kirjoittelua yleis\u00f6nosastoissa ja tekstaripalstoilla, on ainoa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 valistusty\u00f6lle on tarvetta. Kun sekoitetaan joulujuhla ja joulukirkko, kun edelleen koulun arkeen ja juhlaan tuodaan uskonnon harjoittamisen elementtej\u00e4, kun keskivertokansalaisen mielipide on \u201dmit\u00e4 pahaa joulukirkossa on\u201d, on asioita selvennett\u00e4v\u00e4. Suoranaista vihapuhetta l\u00e4hentelev\u00e4\u00e4 kirjoitteluakin on paikkakunnan lehdiss\u00e4 n\u00e4kynyt \u2013 ainakin tekstaripalstalle lipsahtanut.<\/p>\n

Hautaustoimi on yhteiskunnallinen teht\u00e4v\u00e4. Valtio on delegoinut sen sek\u00e4 er\u00e4it\u00e4 v\u00e4est\u00f6kirjanpidollisia teht\u00e4vi\u00e4 evankelisluterilaiselle kirkolle, ja rahoittaa t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kunkin seurakunnan alueen asukasluvun, ei j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Muut hautaustoimea harjoittavat yhteis\u00f6t, kuten Kotkan vapaa-ajattelijat, eiv\u00e4t saa osaansa t\u00e4st\u00e4. Osaltamme pyrimme korjaamaan tilannetta.<\/p>\n

Vapaa-ajattelijoihin kuuluu monenlaisia ihmisi\u00e4, monenlaisia ajatuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4. Kaikkia yhdist\u00e4\u00e4 tiedepohjainen maailmankuva, humanistinen el\u00e4m\u00e4nkatsomus ja etiikka. Olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisj\u00e4rjest\u00f6. Edist\u00e4mme suvaitsevaisuutta ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta, yhdenvertaisuuslain hengess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n 90-vuotisjuhlatilaisuus pidettiin Kotkan Karhuvuoressa 24. marraskuuta 2019. Tilaisuuteen oli kutsuttu puhujavieraaksi sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari, joka on tutkinut mm. hautausmaiden sek\u00e4 uskonnottomien hautajaisten historiaa. H\u00e4n piti varsin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-68","page","type-page","status-publish"],"yoast_head":"\nKotkan Vapaa-ajattelijat 90 v - Kotkan Vapaa-ajattelijat ry<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v - Kotkan Vapaa-ajattelijat ry\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n 90-vuotisjuhlatilaisuus pidettiin Kotkan Karhuvuoressa 24. marraskuuta 2019. Tilaisuuteen oli kutsuttu puhujavieraaksi sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari, joka on tutkinut mm. hautausmaiden sek\u00e4 uskonnottomien hautajaisten historiaa. H\u00e4n piti varsin ... Lue lis\u00e4\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-11-01T17:32:27+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"20 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\\\/\",\"name\":\"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v - Kotkan Vapaa-ajattelijat ry\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-11-24T14:20:42+00:00\",\"dateModified\":\"2025-11-01T17:32:27+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/\",\"name\":\"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/#organization\",\"name\":\"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2021\\\/01\\\/cropped-vaball-300x300-1-e1610285562722.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2021\\\/01\\\/cropped-vaball-300x300-1-e1610285562722.png\",\"width\":75,\"height\":75,\"caption\":\"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/vapaa-ajattelijat.fi\\\/kotka\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v - Kotkan Vapaa-ajattelijat ry","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v - Kotkan Vapaa-ajattelijat ry","og_description":"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n 90-vuotisjuhlatilaisuus pidettiin Kotkan Karhuvuoressa 24. marraskuuta 2019. Tilaisuuteen oli kutsuttu puhujavieraaksi sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari, joka on tutkinut mm. hautausmaiden sek\u00e4 uskonnottomien hautajaisten historiaa. H\u00e4n piti varsin ... Lue lis\u00e4\u00e4","og_url":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/","og_site_name":"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry","article_modified_time":"2025-11-01T17:32:27+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"20 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/","url":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/","name":"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v - Kotkan Vapaa-ajattelijat ry","isPartOf":{"@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/#website"},"datePublished":"2020-11-24T14:20:42+00:00","dateModified":"2025-11-01T17:32:27+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/kotkan-vapaa-ajattelijat-90-v\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kotkan Vapaa-ajattelijat 90 v"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/#website","url":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/","name":"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/#organization","name":"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry","url":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/01\/cropped-vaball-300x300-1-e1610285562722.png","contentUrl":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/01\/cropped-vaball-300x300-1-e1610285562722.png","width":75,"height":75,"caption":"Kotkan Vapaa-ajattelijat ry"},"image":{"@id":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/68","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":652,"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/68\/revisions\/652"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vapaa-ajattelijat.fi\/kotka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}